Kirjoittaja Aihe: Kuinka Aku Ankkaa luetaan (kirja)  (Luettu 356 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

warthog

  • Jäsen
  • Viestejä: 104
Kuinka Aku Ankkaa luetaan (kirja)
« : 17.10.2023 klo 16:14:18 »
Mielipiteitä? Mielipiteeni ovat vähän ristiriitaiset. En tiedä onko tosikkomainen vai osuvaa kritiikkiä...

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Kuinka Aku Ankkaa luetaan (kirja)
« Vastaus #1 : 17.10.2023 klo 16:44:17 »
Tästä on varmaan jo ollut jossain keskustelua, mutta lainaan ohessa itseäni:

Lainaus
Kuinka Aku Ankkaa luetaan kirjoitettiin Chilessä vuonna 1971 vasemmistolaisen
Salvador Allenden kansanrintamahallituksen aikana, jolloin
maassa tehtiin paljon sosiaalipoliittisia muutoksia ja uudistuksia. Marxilaisten
kulttuurintutkijoiden Ariel Dorfmanin ja Armand Mattelartin tekemä
kirja oli suunnattu amerikkalaista kulttuuri-imperialismia vastaan. Heidän
mukaansa Walt Disney ei ollut pelkästään etevä liikemies, vaan myös tietoisesti
mukana amerikkalaisessa kulttuurikolonialismissa.
Kirjoittajien pyrkimyksenä oli paljastaa Aku Ankan ja ”Disneyn viattoman
naamion takana piilevä imperialistinen ulottuvuus”. He näkivät Disneyn sarjakuvatuotannon
järjestelmällisesti amerikkalaista uuskolonialismia ja imperialistisia
pyrkimyksiä tukevana voimana. Amerikkalaismyönteiset sarjat
heidän mukaansa pehmensivät vastustusta amerikkalaisten investoinneille
ja tuotanto- ja viestintävälineiden omistukselle Chilessä ja estivät oman
kansallisen kulttuurintuotannon kehittymistä.

Miksi Dorfmanin ja Mattelartin kriittinen arvostelu kohdistui nimenomaan
juuri Disneyn sarjakuviin, eikä amerikkalaiseen massakulttuuriin
yleensä, laajempana ilmiönä? Yksi selkeä syy on siinä, että sarjakuvia luettiin
Chilessä paljon ja halpa lehti tavoitti yleisön myös siellä, missä Disneyn
elokuvat tai tv-ohjelmat eivät, eli kaikkein köyhimmätkin ilman sähköä olevat
alueet. Valintaan ratkaisevasti vaikuttaneina tekijöinä olivat varmasti
myös Disneyn suuri näkyvyys ja symboliarvo, ja ennen kaikkea Disneyn
sarjakuvatuotannon kohdistuminen pääosin lapsiin. Ehkä sen vuoksi yksi
kirjoittajien huolenaihe oli sarjakuvissa nähdyt erikoiset perhesuhteet.
Erityisesti kirjoittajia huoletti sarjakuvien antama kuva kolmansien maiden
asukkaista, siis heistä itsestään. Näiden alikehittyneiden maiden ”jalot
villit” oli esitetty kirjoittajien mukaan lapsenomaisina, holhousta vaativina
olentoina.

Kirjoittamani selitysteos Dorfmanin ja Mattelartin kirjalle löytyy Sarjakuvakaupasta. Laajempaa avausta tuohon Kuinka Aku Ankkaa luetaan -kirjaan voi sieltä kaivella.
Ja se näkyy olevan siellä nyt erityisen edulliseen hintaan!

Timo

warthog

  • Jäsen
  • Viestejä: 104
Vs: Kuinka Aku Ankkaa luetaan (kirja)
« Vastaus #2 : 18.10.2023 klo 15:41:59 »
Disney-yhtiö ei tarkkaan kontrolloinut piirtäjiensä tuotantoa. Kun kritikoitiin tyäväenluokan puuttumista "joten luokkataistelua ei tarvita" niin valtaosa USA:n työvoimasta sotien jälkeen oli palvelualoilla.

Sampsa Kuukasjärvi

  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 5 232
Vs: Kuinka Aku Ankkaa luetaan (kirja)
« Vastaus #3 : 18.10.2023 klo 21:05:07 »
Tässä jaottelussa palvelualojen väki ei kuulu perinteiseen työväenluokkaan. Palvelualat  ovat moderni ilmiö, joka syntyi ensin Yhdysvalloissa ja kasvoi paljon isommaksi kuin työläisalat.

Timon hienosta kirjasta saa enemmän irti, jos käsillä on myös teos, jota se kommentoi. Harmi kun jälkimmäinen on niin harvinainen ja hintava.

Sampsa Kuukasjärvi

  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 5 232
Vs: Kuinka Aku Ankkaa luetaan (kirja)
« Vastaus #4 : 19.10.2023 klo 20:33:23 »
Selvennetään vielä tätä. Otin Dorfmanin ja Mattelartin kirjan esiin. He kirjoittavat, että sarjakuvien Ankkalinnasta puuttuu tuotannon tekemisen kuvaus ja samalla työläisten kuvaus. Jos Aku on tehtaalla töissä, hän on siellä vain ikään kuin vartijana kun kone tekee työn. Tällä tavalla kun Disney-yhtiö ei esitä työväenluokkaa, se eliminoi luokkataistelun. (s. 80–81.)

Toden totta, palvelualat olivat ja ovat Yhdysvalloissa suuri alue. Myös Dorfman ja Mattelart sanovat näin. Kirjassahan sanotaan sivun 81 lopussa, sivun 91 alussa ja sivulla 122, että kaikki Ankkalinnassa näyttävät kuuluvan tertiaarisektoriin eli palveluammatteihin, jotka liittyvät kulutukseen.

On huomattava että perinteinen työväenluokka tarkoittaa tehdastyötä eli teollisuutta. Se on tekemisissä jalostuksen eli sekundaarisektorin kanssa. Lunttaan netistä, että palvelualoille lasketaan mm. koulutus, hoitaminen, myynti, ravintolat, jakelu, kuljetus, viestintä, teknologia, konsultointi, hallinto, tutkimus, kiinteistönhoito, vartiointi ja viihde.

Dorfman ja Mattelart väittävät siis, että Disney-sarjoissa jätetään sekundaarisektori kuvaamatta ja niissä kuvataan vain tertiaarisektoria. Entä primaarisektori eli alkutuotanto kuten maanviljelys ja kaivostoiminta? Niitä kuulemma käsitellään Disneyllä vain viattomalla ja myyttisellä tavalla ilman työntekoa siten, että vilja ja kulta ilmestyvät tyhjästä. (s. 78–80.)

Mielipiteitä? Mielipiteeni ovat vähän ristiriitaiset. En tiedä onko tosikkomainen vai osuvaa kritiikkiä...

Yleisestihän tämä kirja on liioittelua. Esimerkiksi kaikki palvelualat eivät oikeasti liity kulutukseen kuten vaikkapa terveydenhoito ja koulutus. Ja kyllä Disney-hahmoja näytetään välillä myös teollisuustyössä. Teosta voi lukea vitsinä, vaikka se on tosissaan kirjoitettu.

Uskottavaa minusta Kuinka Aku Ankkaa luetaan -kirjassa on mm.:

– Median sisältö vaikuttaa aina jollakin tavalla yleisöön, piilevästikin (mutta miten, se vaatii minusta tarkkaa tutkimusta eikä pelkkää teoriaa, jolla muka selitetään kaikki).

– Riisto on hyvä tiedostaa. Suuret yritykset tukahduttavat pienet kilpailussa, valkoiset katsovat alkuperäiskansoja alaspäin, voitto työstä menee sellaiselle, joka ei osallistu työhön vaan vain omistaa tuotantovälineet, ym.

– Pitää varoa, että kansainvälinen kulttuuri ei tukahduta kotimaista.