Tulipa nyt luettua Kvaak-keskustelun myötä ensimmäinen, lukujonoon muutoin kai iäksi juuttunut ensimmäinen kokoelma.
Sujuvalukuista nuorisofantasiaa, nuorisokielistä ja nuorisoteemaista. Kevyesti käsiteltyjä suuria teemoja, kuten vanhemmuus ja vanhat heilat, varsin puhuttelevaa tietyssä ikävaiheessa.
Visuaalisesti tämä on pelkistetyn hieno, Staples käyttää mielikuvitustaan aina tilaisuuden tullen, muutoin kuvasto on silkoisia poikia ja tyttöjä. Eihän arkisille kasvoille toki fantasiassa käyttöä ole.
Onhan tämä äärimmäisen naivi monessa suhteessa, ja kaikessa on pientä vaivattomuuden ja vaarattomuuden tuntua.
Kenties tämän suuruudesta osan voi selittää hormonien hyrräyksellä, onhan tämä ajoittain jenkkimittapuulla rohkea.
Hienoa kuitenkin, että sarjakuva kerää rahat yleisöltä, jonka roposet päätyvät muutoin Hollywood-studioiden kassaan.
EDIT: Edeltänyttä keskustelua on pakko sen verran kommentoida, etten minä kyllä käsitä mitä nyansseja tästä voisi jäädä kääntymättä. Koko ajatusmalli on hieman kuin 80-luvulta, ettei ollut muodikasta kuunnella kotimaisia, kun englanniksi hoilaus kuulosti hienommalta.