Saga

[CryingBlueRain]

Pilk.nus: Englannin saga ja suomen saaga eivät täysin ole synonyymejä, vaan tämä islantilainen lainasana on eri kielissä saanut hieman erilaisia merkityksiä.

Suomessa saaga yleensä viittaa islantilaiseen keskiajan kirjallisuuteen, vaikka termiä joskus toki käytetään muissakin merkityksissä (yleensä englannin saga-sanan huolimattomana käännöksenä).

Englannissa saga-sanalla on laajempi merkityskirjo. Sukuromaani on yksi sanan merkityksistä, vaikka sitten onkin erikseen myös täsmällisempi family saga -käsite, joka tarkoittaa ensisijaisesti islantilaisia sukusaagoja ja toissijaisesti varmaan jotain muutakin.

Tämäkin osoittaa, että merkitysvivahteiden täsmällinen kääntäminen kielestä toiseen on usein mahdotonta.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Mielestäni ei mitään maailmoja kaatavaa, mutta varsin miellyttävää luettavaa. Ja tytöt kuulemma tykkäävät.

Nettiselailun perusteella tuntuu pitävän paikkansa, että Saga puree useisiin sellaisiin nuoriin naisiin, jotka eivät muutoin lukisi angloamerikkalaisia sarjakuvia. Enkuksi löytyisi monia naisten kirjoittamia arvosteluja, mutta pistänpä tähän linkit neljään kotimaiseen arviointiin tai esittelyyn:

Raijan arvostelu englanninkielisestä Saga 1:stä on täällä, Notkopeikon täällä, Liinan täällä ja Linnean täällä.

En todellakaan väitä ja usko, että tämä on tyttöjen sarjakuvaa, vaan tässä vain tuntuu olevan sama ilmiö kuin Sandmanissä eli että sarja tavoittaa naisetkin. Luulen kyllä itsekin tykkääväni tästä, ja siksi oman suomalaisen kappaleen tilaus on tehty.

[Curtvile]

Nettiselailun perusteella tuntuu pitävän paikkansa, että Saga puree useisiin sellaisiin nuoriin naisiin, jotka eivät muutoin lukisi angloamerikkalaisia sarjakuvia. Enkuksi löytyisi monia naisten kirjoittamia arvosteluja, mutta pistänpä tähän linkit neljään kotimaiseen arviointiin tai esittelyyn:

Raijan arvostelu englanninkielisestä Saga 1:stä on täällä, Notkopeikon täällä, Liinan täällä ja Linnean täällä.

En todellakaan väitä ja usko, että tämä on tyttöjen sarjakuvaa, vaan tässä vain tuntuu olevan sama ilmiö kuin Sandmanissä eli että sarja tavoittaa naisetkin. Luulen kyllä itsekin tykkääväni tästä, ja siksi oman suomalaisen kappaleen tilaus on tehty.

Tai siis pikemminkin tämä on osa sitä angloamerikkalaista sarjakuvaa jota naiset lukevat mutta heillä ei ole tarvetta tehdä itsestään numeroa.

Sagan lisäksi naislukijoita tavoittaavia nykysarjakuvia ovat mm. Sex Criminals, Captain Marvel, Hawkeye, Young Avengers, Rat Queens, Ms Marvel, Pretty Deadly, Buffy the vampire slayer ja Harley Quinn noin kättelyyn.

Tai omasta lähipiiristä tietty  suositaan mm Satellite Samia, Transmetropolitania  ja Sin Citya sekä useimpien mielisarjakuvaa on...  Batman.

Näiden ja Sagan yhdistävä piirre on että eivät aliarvioi lukijaansa.

[Jarkko Sikiö]

Tulipa nyt luettua Kvaak-keskustelun myötä ensimmäinen, lukujonoon muutoin kai iäksi juuttunut ensimmäinen kokoelma.

Sujuvalukuista nuorisofantasiaa, nuorisokielistä ja nuorisoteemaista. Kevyesti käsiteltyjä suuria teemoja, kuten vanhemmuus ja vanhat heilat, varsin puhuttelevaa tietyssä ikävaiheessa.

Visuaalisesti tämä on pelkistetyn hieno, Staples käyttää mielikuvitustaan aina tilaisuuden tullen, muutoin kuvasto on silkoisia poikia ja tyttöjä. Eihän arkisille kasvoille toki fantasiassa käyttöä ole.

Onhan tämä äärimmäisen naivi monessa suhteessa, ja kaikessa on pientä vaivattomuuden ja vaarattomuuden tuntua.

Kenties tämän suuruudesta osan voi selittää hormonien hyrräyksellä, onhan tämä ajoittain jenkkimittapuulla rohkea.

Hienoa kuitenkin, että sarjakuva kerää rahat yleisöltä, jonka roposet päätyvät muutoin Hollywood-studioiden kassaan.

EDIT: Edeltänyttä keskustelua on pakko sen verran kommentoida, etten minä kyllä käsitä mitä nyansseja tästä voisi jäädä kääntymättä. Koko ajatusmalli on hieman kuin 80-luvulta, ettei ollut muodikasta kuunnella kotimaisia, kun englanniksi hoilaus kuulosti hienommalta.

[Jarkko Sikiö]

Kenties "muukalaiskielen" juuret jossain Sagan sivuilla mainittiin, mutta minulta se jäi väliin. Oletin sen olevan pseudo-espanjaa tai -portugalia yhdistettynä yksittäisiin tsekistä poimittuihin sanoihin.

Lähemmin tarkasteltuna se alkoi kuitenkin vaikuttamaan ihan oikealta kieleltä, vaikka jotain epämääräistä kömpelyyttä siinä olikin. En ollut suorilta käsin valmis hyväksymään, että Vaughan olisi kehittänyt oman kielen Tolkienin malliin.

Saga Wiki tietää kyseessä olevan esperanto. Wikin kirjoittanut toteaa, että teksti on todennäköisesti puristettu konekäännöksen lävitse, mistä se kömpelyys sitten tulisikin.

Muutoinhan tuota ymmärtää varsin pitkälti Espanjan pohjalta, vaikkei kaikki selväiäisikään.

Hauska yksityiskohta.

[Lurker]

Tämäkin osoittaa, että merkitysvivahteiden täsmällinen kääntäminen kielestä toiseen on usein mahdotonta.

Kääntäminen onkin usein sopivimman vaihtoehdon hakemista, koska täsmällistä merkityssisältöä ei voi aina välittää.

Jos sarjakuvauutisista olen oikein ymmärtänyt, Saga n:o 24 on nyt päättänyt neljännen tarinakaaren ja uusi alkaa ensi vuonna pienen tauon jälkeen.

Hienoa kuitenkin, että sarjakuva kerää rahat yleisöltä, jonka roposet päätyvät muutoin Hollywood-studioiden kassaan.

Sagassa on tosiaankin pientä vaihtoehtokulttuurin värinää, vaikka onkin kaupallisesti erittäin menestynyt.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Olen nyt ehtinyt vilkaista suomennettua Sagaa. Tyylikäs ja selkeä taide toimii sisäänheittäjänä. Tarina tuntuu ilahduttavan pirteältä ja kevyeltä niin kuin arvelinkin ennakkoon, mutta yllättävän roisilta. Hyvä kun tärkeimmät paikkakunnat on suomennettu Maantuntumaksi ja Kiemuraksi eikä tarvitse tankkailla alkukielisten Landfallin ja Wreathin kanssa. Värit ovat hienot ja ulkoasu huolellinen. Tätä voi hyvin suositella.

Kiitos, Jiksi, linkistä esperantoon.

[koivumäki]

Kappas, täällähän oli kerrankin sivutolkulla asiallista keskustelua kääntämisestä. Arvostan suuresti! Kiitos myös arviosta.

Sagan suomentajana haluan mainita pari asiaa: Heti ensimmäiseksi tietty toimittajalta (Rmäki) kysyin, että käännetäänkö nimet. Vastaus oli suunnilleen, että "Totta helkkarissa käännetään".

Eikä se helppoa ollut. Koska Valhetassusta on täällä paljon keskusteltu, niin kerrottakoon, että luonnollisesti pyörittelin nimestä (kuten muistakin nimistä) lukuisia eri versioita mielessäni. Valhetassuun päädyin, koska alkutekstissä Lying Cat sanoo aina "Lying". Tavalla tai toisella nimen ja sanomisen oli vastattava toisiaan.

Lopulta päädyin versioon, jossa kissa sanoo "Valhetta" ja nimi on "Valhetassu", joka lausuttuna (ainakin minun suustani) tulee ulos kahdella t:llä. Olin ihan tyytyväinen, että keksin vähemmän itsestäänselvän käännöksen nimelle.

Enempiä en selittele. Kiitos ja anteeksi.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Lopulta päädyin versioon, jossa kissa sanoo "Valhetta" ja nimi on "Valhetassu", joka lausuttuna (ainakin minun suustani) tulee ulos kahdella t:llä. Olin ihan tyytyväinen, että keksin vähemmän itsestäänselvän käännöksen nimelle.

Tosiaan ”Valhetassu”-yhdyssanassa on sanojen välissä ”haamu-t-kirjain”: se siis äännetään "valhettassu". Hieno idea, jota emme huomanneet!

Tuota ääntämisilmiötä nimitetään loppukahdennukseksi, ja sen tunnettu esimerkki on ”hernerrokka”.

Sarjakuvasta vielä, että sen maailma ja henkilöt ovat hillittömän hulluja  positiivisella tavalla. Ja pidän siitä, että naispäähenkilökin on hassu - liian usein fiktiossa komiikka ja outous jätetään miehille naisten pysyessä arvokkaina ja etäisinä.

[Shimo]

Pilkistän päätäni massiivisen novellikasan alta ja arvostelen pari sarjakuvaa. Vuorossa suomennettu Saga. Joka on hyvä. Jestas että osaakin olla hyvä.

http://routakoto.com/2015/01/16/saga/

[Sampsa Kuukasjärvi]

Hieno arvostelu niin muodon kuin sisällön kannalta! Hauska kirjoitustyyli ja olennaista asiaa.

[tertsi]

Innostava arvostelu. Saga odottaakin jo olkkarin pöydällä. Ehkä viikonloppuna ois aikaa lukea se.

[tertsi]

Nyt on lähes koko kirja luettu.
Ei oikein iske. Kuvituksessa ei ole oikein imua. Ikään kuin huonoa näyttelemistä.
Aika vaatimaton oli iso rintamalinjoja kuvannut ruutu. Mezi olis tehnyt paljon komeemman.
Tarinapuoli on ehkä piirun verran vetävämpää kuin kuvitus. Tämä voinee vedota teinityttöihin? Söpö lapsi, komea isä, haamujengi...

Jos sarja jatkuu, niin kyllähän tätä varmaan tulee kirjastosta lainailtua.
Minä-muotoiset kertojateksit on kyllä piilotettu ikään kuin tahallaan. Ärsyttävää.

Minkälainenkohan fontti on alkuperäiversiossa? Onko kuinka samanlainen kuin tässä suomi-versiossa?

[Curtvile]

Minkälainenkohan fontti on alkuperäiversiossa? Onko kuinka samanlainen kuin tässä suomi-versiossa?

vaihtelee väriltään puhujasta/kertojasta riippuen mutta yleisesti:

[tertsi]

Oho. Mielestäni hiukan erikoinen fontti. Olisin odottanut jotain "perinteisemmän" näköistä. Siistimmin ladottu kuin suomenkielinen, joka oli paikoin melko ahtaasti kuplien sisällä. Johtuneeko siitä, että suomalaiset sanat ovat niin pitkiä?