Kirjoittaja Aihe: Lapsuusmuistoja sarjakuvahankinnoista  (Luettu 541 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

[kivi]

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 529
  • Akvaarious.
Vs: Lapsuusmuistoja sarjakuvahankinnoista
« Vastaus #45 : 12.10.2010 klo 15:29:59 »
Minkälaisia muistoja muilla liittyy suomalaisten tekijöiden luomuksiin törmäämiseen?

Mun pyhiinvaelluskohteeni oli Vihreän Langan kirjakauppa Korkeavuorenkadulla, jossa lintsasin lukemattomat koulutunnit heidän pienlehtinurkkauksessaan tutustumassa 'kilpailevaan tarjontaan'. Siellä oli kattavasti ensimmäisen aallon suomalaisia pienlehtiä, ja siellä tutustuin Tilsan Zärpään ja Sleeping Myllymäen Maanalaiseen kaitaelokuvaan. 70/80-lukujen vaihteessa pienlehtibuumi oli kova, ja viikonloppuisin saatettiin kävellä jengin kanssa lehdistä löytyviin osoitteisiin katsomaan, oliko tekijöillä vaihtareita muista pienlehdistä. Muistan, että käytiin mm. Vastelinin Joren (r.i.p.) kotona Haagassa, ja Pelttarin Tapsan "Pienlehtivälityksessä" Paloheinässä. Suomen Sarjakuvaseuralla oli huone Pauligin huvilalla, muistan erityisesti tuntikausia keskustelleeni siellä Porttikiven Anssin kanssa Rytöhongan parhaudesta. Ahosen Kyky myi keikoilla ja festareilla paitsi Rippleä, myös Suurta Kurpitsaa ja Morsian-lehteä, Morsian#3 räjäytti potin, Veli Ahonen oli paras.

80-luvun alkuvuosina olin Jyväskylän Kesässä (kuten kaikki muutkin silloiset nousevat kyvyt) ja jaoin huoneen mm. PA Mannisen ja Mänttärin Hannun kanssa, siitä ja tutustumisesta Jerrmanin Toniin alkoi mun vakavampi julkaisuhistoriani.

Pienlehdet eivät yleensä olleet sarjakuvajulkaisuja, vaan niissä meni hienosti sekaisin kaikenlainen tee-se-itse -meininki, punk, uusi aalto ja vaikkapa kasettijulkaisut. Tärkeintä oli tekemisen into, joka yhdistyi kaikkeen, Elmujen noususta organisoituihin liftausretkiin ja festarimatkoihin. Joka kaupungissa ja kylässä oli samanhenkisiä ihmisiä joihin tutustui helposti, yksin ja vaille yösijaa ei tarvinnut jäädä.

Hienoa aikaa.

Kivi

Lönkka

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 186
  • Life goes on (except for those who die)
Vs: Lapsuusmuistoja sarjakuvahankinnoista
« Vastaus #46 : 12.10.2010 klo 16:33:53 »
Muistan, että käytiin mm. Vastelinin Joren (r.i.p.) kotona Haagassa
Ai, Jore teki sarjakuviakin?

Pienlehdet eivät yleensä olleet sarjakuvajulkaisuja, vaan niissä meni hienosti sekaisin kaikenlainen tee-se-itse -meininki, punk, uusi aalto ja vaikkapa kasettijulkaisut. Tärkeintä oli tekemisen into, joka yhdistyi kaikkeen, Elmujen noususta organisoituihin liftausretkiin ja festarimatkoihin.
Juuri vastikään pähäilin tuota Elmun nykytilannetta.
Aika paljon taitaa olla meinki muuttunut noita alkuvuosista vaikka esmes festarimatkoja edelleen tehdäänkin.

Mutta muuten kai, ainakin Helsingissä, pyöritetään selkeästi bisnestä; keikoille pääsemisestä on uudempien/tuntemattomampien bändien turha haaveillakaan ja treenistiloihin on käsittämättömät jonot (ymmärtääkseni mm. HIMin ja Amorphiksen kaltaiset bändit, joilla lienisi kykyä hankkia treeniksenä vapaammiltakin markkinoilta, eivät tietenkään ole kiinnostuneita lähtemään Elmun treeniksistä pois ikinä eli milloinkaan).

Toisaalta jos toimintaa aikoo pitää vakaalla pohjalla ei siinä hirveästi kai voi ryhtyä maailmoja syleilemäänkään...

[kivi]

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 529
  • Akvaarious.
Vs: Lapsuusmuistoja sarjakuvahankinnoista
« Vastaus #47 : 12.10.2010 klo 17:43:54 »
Ai, Jore teki sarjakuviakin?

Ei, Jore teki "Punklehti Sidvisiota" ja "Persepolis-kasetteja".

Lainaus
Juuri vastikään pähäilin tuota Elmun nykytilannetta.
Aika paljon taitaa olla meinki muuttunut noita alkuvuosista vaikka esmes festarimatkoja edelleen tehdäänkin.

Joo, Elmujen toiminta ajettiin valtiovallan voimalla alas suunnilleen niihin aikoihin kun Lepakkoon tuli ilmastointiremontti. Nykyinen Elmu on ihan selkeästi liiketoimintaa, vaikkakin kaikilla mausteilla.

Kivi, Elmun jäsen aina kun muistaa maksaa jäsenmaksunsa

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 642
Vs: Lapsuusmuistoja sarjakuvahankinnoista
« Vastaus #48 : 14.10.2010 klo 23:41:34 »
Suomalaisista...pienenä tuli vastaan lähinnä noita sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistuja, Wallun ja Joonaksen juttuja, Mämmilää ja Tanelia ja Iltiksen kuukauden kotimaisia, en minä mistään omakustanteista mitään tiennyt pitkään aikaan.
Niin, ja Pahkasikaa tuli tietysti luettua mutta eivät ne siinä olleet sarjakuvat niin iskeneet enkä minä tainnut oikein ajatellakaan että niillä olisi tekijöitä tai että ne olisivat suomalaisia (tuon suhteen huomaan että olen aika valikoivasti tajunnut tuon "sarjakuvia tekee oikeasti jotkut ihmiset", joissain tapauksissa niihin tekijöihin kiinnitti huomiota jo pienenä ja joissain ne ovat jääneet myöhemmiksi huomaamisiksi että niin, se oli Joonas joka Kultapossun kansia teki...)

Suomalaiseen sarjakuvaan aloin kiinnittää huomiota vasta siinä yläasteikäisenä (tässä ollaan siis 90-luvun alussa), porttihuumeena Tähtivaeltaja jonka sivuilta löytyi kaikkea jännää. Manninen taisi ensimmäisenä tehdä vaikutuksen, helposti lähestyttävä tyyli ja mieleenjäävät jutut, mutta kyllä ne muutkin...seuraavaksi sitten kirjastoon lukemaan Kemi-albumeita, Suurta kurpitsaa ja mitä niitä nyt löytyikään (Myyrmäen kirjastossa oli ihan kunnioitettavan tasokas sarjisvalikoima).
Eli ikäni puolesta missasin omakustanteiden ja seuralehtien ensiaallon ja päädyin aikalaisena seuraamaan vasta tätä semipro-puuhastelua.

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Lapsuusmuistoja sarjakuvahankinnoista
« Vastaus #49 : 15.10.2010 klo 09:37:41 »
Karjalaisessa ilmestyi Timo Mikaman Allu Kaponen kai joskus 70-luvulla, se on muistiin jäänyt. Sitten oli ihmeellinen tuo Kaukorannan & Kemppisen kirja Sarjakuvat joka löytyi lähikirjastosta ("kokonainen kirja sarjakuvista?") kai joskus 70-luvun jälkipuoliskolla, ja siinä oli pitkälti suomalaisista sarjakuvista ("vau!?"). Sarjakuvaseuraan tuli liityttyä  80-luvun alussa ja siitä kautta pikkuhiljaa avautui portti Kannuksiin, Kurpitsoihin, Kupliin etseteraa. Vakavammin tuli omaa sarjakuvapiirtämispuolta ajateltua ja kehitettyä vasta 80-luvun puolivälin tienoilla 84-85 luulisin.

Timo

kaltsu

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 869
Vs: Lapsuusmuistoja sarjakuvahankinnoista
« Vastaus #50 : 15.10.2010 klo 11:33:49 »
Muistan aika elävästi kun näin jossain Semicin toisessa painotuotteessa mainoksen Tex Willeristä. Tex laukkasi siinä hevosellaan kohti lukijaa ja tulitti samalla kuudestilaukeavallaan. Tuntui siltä ettei koskaan ollut nähnyt mitään yhtä kuulia ja äiti joutui seuraavalla kaupunkireissullaan ostamaan pojalleen tuoreen Tex Willerin. Numero oli 3/82 ja olin täysin myytyä poikaa. Alussa mainittujen tekijöiden myötä tajusin senkin että sarjakuvia voi tehdä myös itse.

Muutettuamme hiukan myöhemmin kaupunkiin lähikaupan hyllyltä löytyi sellainenkin kummallisuus kuin Ihmeneloset-lehti. Se lähti välittömästi tilaukseen ja lähidivarin hyllyiltä puolestaan löytyi Mustanaamioita, Bustereita, Pyhimyksiä, Teräsmiestä, Kapteeni Mikiä ja mitä kaikkia niitä nyt oli. Oikeastaan aivan liikaa tässä mainittavaksi, olin varsin kaikkiruokainen sarjakuvien suhteen ja lähes kaikkea löytämääni piti tutustumismielessä ainakin yhden numeron verran lukea.

Vaikka olinkin tilannut Ihmenelosia ja lukenut Hulkia ja Hämähäkkimiestä, täysiverinen Marvel-fanaatikko minusta tuli vasta kun Semic alkoi julkaista Ryhmä-X:ää vuonna 1984. Keräsin kaikki Suomessa julkaistut Marvelit (60-luvun Ihmesarjoja ja 70-luvun Kostajia lukuunottamatta) pariin otteeseen ennenkuin innostus laantui.

Kotimaisesta sarjakuvasta minut sai innostumaan kirjakaupasta löytynyt Suuren Kurpitsan numero 27. Se oli Kati Kovácsin huippukauniista kansista lähtien jotain aivan muuta mitä olin tottunut suomalaiselta (tai ylipäänsä miltään) sarjakuvalta odottamaan. Tilasin oitis kaikki pienlehdet mitä sisäsivuilla mainostettiin tai arvioitiin ja omaakin lehdykkää piti heti alkaa tekemään eikä loppua innostukselle ole vieläkään näkyvissä. Keskiluokkaisen elämän ylläpitäminen toki vaatii veronsa mutta uusia sarjakuvia ja pienkustanteita syntyy tästäkin huolimatta aina silloin tällöin.

OP

  • Vieras
Vs: Lapsuusmuistoja sarjakuvahankinnoista
« Vastaus #51 : 15.10.2010 klo 15:35:05 »
Olenhan edelleen lapsi, mutta kyllä on kiva muistella aikoja jolloin olin vielä pienempi - siinä yhdentoista vanha suurinpiirtein. Aku Ankkojen hankinta oli jotain niin siistiä. Joka kuukausi dotin uutta taskaria, odotin ja odotin. Kun sen sain, oli onnesta sekaisin. Ja se jokakeskiviikkoinen lehti sitten! Oi että, juoksin välillä kotiin koulun jälkeen.

Vaan kun nyt olen vanhempi ja viisaampi, voin todeta että olinpas hölmö, nykyajan ankathan ovat aika huonoja suurimmalta osin verrattuna niihin ikiaikaisiin.

Mutta on se edelleen hauska harrastus. Enkä siitä luopuisi mistään hinnasta. (;

Morgan Kane

  • Jäsen
  • Viestejä: 179
Vs: Lapsuusmuistoja sarjakuvahankinnoista
« Vastaus #52 : 15.10.2010 klo 16:22:14 »
Voitin 70-luvulla noin 15 mk lotosta ja kylään mennessä poikettiin A&O-kiskalle, josta ostin Tarzanin jättikirjan, se jossa liilaa kannessa ja Tarzan norsun päällä katsojaan päin, olikohan vielä niitä jalattomia hirviöitä tarinassa...maksoi jotain 9mk muistaakseni ja rahaa jäi yli vielä merkkareihinkin.

tertsi

  • Vieras
Vs: Lapsuusmuistoja sarjakuvahankinnoista
« Vastaus #53 : 15.10.2010 klo 16:34:16 »
Tarzanin jättikirjan, se jossa liilaa kannessa ja Tarzan norsun päällä katsojaan päin, olikohan vielä niitä jalattomia hirviöitä tarinassa
Koko kirja oli täynnä Burne Hogarthin sarjakuvia. Nam.

J Lehto

  • Ulvova molopää
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 709
Vs: Lapsuusmuistoja sarjakuvahankinnoista
« Vastaus #54 : 16.10.2010 klo 09:43:20 »
Koko kirja oli täynnä Burne Hogarthin sarjakuvia. Nam.

Mä pidin enemmän siitä jättikirjasta, jonka kannessa Tarzan oli lammessa puukko kädessä. Koko kirja oli täynnä Russ Manningia. Oparin kuningatar La... nam nam (ja olin jotain 9).

haplo

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 531
Vs: Lapsuusmuistoja sarjakuvahankinnoista
« Vastaus #55 : 17.10.2010 klo 13:03:35 »
Joka kuukausi dotin uutta taskaria, odotin ja odotin.

Minulla oli samassa iässä sama piirre. Ainakin suunnilleen. Siinä yksitoistavuotiaana taisin innostua taskareista ja kyllähän aina seuraavaa odotti innoissaan.

Mieleen on jäänyt etenkin taskarin Mikki Hiiri ja Musta Pekka hankkiminen. Olin viikonloppuaamuna herännyt varsin aikaisin ja aiemmin viikolla saanut muistaakseni joltain sukulaiselta kahdenkymmenen markan setelin. Se ja muutama kolikko mukanani sitten poljin lähimpään kauppaan katsomaan taskarivalikoimaa. Uutta taskaria ei ollut tullut, mutta valikoimassa oli muutama uusintajulkaisu, joista päädyin mainittuun. Tuohon aikaan Hiiri ei ollut se numero ykkönen, joten yllätin itsenikin ostamalla sen. Ja taisinpa olla tyytyväinenkin. Sittemmin tuon möin kuten muutkin taskarit ja nyt harmittaa, vaikken edes muista tarinoiden laadusta mitään. Täytyy joskus divarista ostaa.

tertsi

  • Vieras
Vs: Lapsuusmuistoja sarjakuvahankinnoista
« Vastaus #56 : 17.10.2010 klo 13:44:55 »
Mä pidin enemmän siitä jättikirjasta, jonka kannessa Tarzan oli lammessa puukko kädessä. Koko kirja oli täynnä Russ Manningia. Oparin kuningatar La... nam nam (ja olin jotain 9).
Mun suosikki oli/on se ensimmäinen jättikirja, jossa oli Manningin piirtämiä Burroughs-tarinoita. Tuossa toisessa Manning-kirjassa tarinat ei ole kuvituksen tasoisia.

tertsi

  • Vieras
Vs: Lapsuusmuistoja sarjakuvahankinnoista
« Vastaus #57 : 17.10.2010 klo 15:08:37 »
Mulla ei ole tuota ensimmäistä Dark Horsen Tarzania. Hidastelin ostopäätöksen kanssa ja hinta nousi pilviin. (Tarzan of the Apes by J. Manabe and Russ Manning (Paperback - May 12, 1999)      2 new from $245.33 )
Nuo kaksi muuta on kyllä tehty hienosti. Uudelleenväritys on suoritettu maulla. Ainoa miinus on pieni koko, josta Manningin taide ei kuitenkaan kärsi mitenkään suunnattomasti.
« Viimeksi muokattu: 17.10.2010 klo 15:12:22 kirjoittanut Tertsi »

tertsi

  • Vieras
Vs: Lapsuusmuistoja sarjakuvahankinnoista
« Vastaus #58 : 17.10.2010 klo 15:21:25 »
Kaverillani oli tuo Tarzan.  Taisi ilmestyä sen Kadonnut saari -tuplaseikkailun jälkimainingeissa. Juu, ei perustunut kirjaan. Tarinahan alkoi siitä, kun retkikunta meni Skotlantiin Loch Nessille tutkimaan hirviötä. Loch Nessiltä olikin sitten suora linja Pellucidariin.
« Viimeksi muokattu: 17.10.2010 klo 15:24:09 kirjoittanut Tertsi »

Jaana S.

  • Vieras
Vs: Lapsuusmuistoja sarjakuvahankinnoista
« Vastaus #59 : 17.10.2010 klo 19:49:57 »
Muistui mieleen eräs lapsuusajan lomareissu, jolloin olin vanhempieni mukana Belgiassa. Paikallisessa pankissa oli tiskillä jaossa noin 5 x 6 cm kokoisia Asterix-minialbumeita. Asterix ja Kleopatra sekä Asterix ja alppikukka –albumit oli kutistettu ja sivumäärä vähennetty miniatyyrikokoon sopivaksi. Ensin mainittu alppari olikin jo tuttu, mutta jälkimmäistä en ollut vielä tuolloin nähnyt. Harmi kun menivät kyseiset aarteet hukkaan jossain vaiheessa elämää. Vastaavia taisin nähdä Tampereella Asterix-näyttelyssä, jossa oli esillä erään keräilijän kokoelmaa.