Egmontilta alkaa myös sarjakuvalehti Ben 10. Se pohjautunee johonkin nuorten seikkailuanimaatiosarjaan. Onko supersankari ollenkaan?
Miten sen ottaa. Päähenkilö kykenee vaihtamaan identiteettiään 10 eri hirviön kesken.
Varmaan lukisin vaikkei olisi kohta 9-vuotiasta poikaa.
Onneksi en saanut vielä aikaiseksi ja ostanut Gaimanin Batmania, sillä nyt saamme sen melko tuoreeltaan suomeksi. Toisinaan kannattaa olla hidas liikkeissään.
Ei se niin hyvä ole. Siis ihan ok, mutta ei hyvä.
Gaiman ei osaa tehdä Batman tarinoita. Ne ovat kaikki samanlaisia (vaikkei niitä paljon olekaan). Ja Gaimanilla on kumma tarve tarinoissaan todistaa, että Batman ei ole totta edes fiktion sisällä...
Nyt on kompattava Michael Riddlea.
Gaiman on hyvä konseptitaiteilija, ideoitsija, mutta tarinankuljettaja? ei.
Ja vaikka Batman on mm 50-luvulla otellut värikkäitä marsilaisia vastaan ja siis soveltuu moniin erilaisiin tarinoihin oli tämä niin kuolleena syntynyt idea ettei mitään määrää.
Gaiman soveltuu Batmaniin ihan samoin kuin vaikkapa Frank Miller kirjoittamaan Bamsea.
Teräsmiehen aurinkoisiin fantasiasävyihin miehen humanistinen kerronta sopisi kuin Porkkana päähän, mutta ei Lepakkomiehen synkkiin sävyihin.
Hienoa että kotimaiseen julkaisuun saadaan lisiä silti.
Mainituista taitaa jäädä hankkimatta vain Gaimanin "tulkinta" viittasankarista koska parempi osapuoli diggailee Sandmania.
Supremea ei ole suomessa nähty. Supreme power kylläkin.
Ei saa sotkea Rising Starsiin tai Squadron Supremeen(jota ei saa sotkea Suicide Squadiin, helppoa eikö?)
Supremesta: Alan Mooren kerrontahan muutti sarjan alun "huisan raadollisen väkivaltainen vanha teräsmies-klooni" kerronnan laadukkaaksi pastissiksi.
Tätä voisi nähdä joskus, mutta mieluiten sitä Moore osuutta, jollei halua näyttää mitä ilman tulee hyvin toimeen
