Tarzan ja Korak

[Lurker]

En tiedä mille faktoille perustat olettamuksesi absurdiudesta.
Tässä linkki kuitenkin Roy G. Krenkelin piirrokseen 60-luvulta, josta tuli saman tien ERB:n virallinen logo. Tämä on muunnelma paljon aikaisemmasta toisen taiteilijan tekemästä kuvasta ja yksi merkittävimmistä eroista on nimenomaan Tarzanin tukan pituus!

edit: Kas, Lurker mainitaikin Krenkelin.

Hyvä huomio Tertsiltä (kuvia voi vertailla tässä blogissa).

Krenkel myös ymmärsi kuvata Tarzanin ja Jad-bal-jan samanlaisiksi liehuvarjaisiksi jaloiksi "pedoiksi"!

[Gothicus]

No en kyllä perusta millekään faktoille, vaan se tosiaan on pelkkä olettamus. Ydinajatukseni oli, että kyseessä on kuitenkin nykymittapuulla aika konservatiivinen seikkailusarjakuva, jota määrittävät tuonajan kohdeyleisölle hyväksytyt yleiskulttuuriset raamit. Mukaan lukien keskushenkilön hiusten pituus.

Taiteilijoilla on varmasti ollut räväkämpiäkin näkemyksiä - kuten todella upeasta kuvalinkistäsikin voidaan nähdä - mutta sellaiset eivät sopineet jokapojan säännöllisesti ilmestyvään sarjakuvalehteen. Janeen liittyen tällaisia tuonaikaisen länsimaisen kulttuurin määrittämiä rajoja (esim. siveyteen liittyen) löytyy sarjakuvista ja vanhoista Tarzan elokuvista vaikka kuinka paljon.

Taiteilijoiden näkemykset ja lehtikustantamojen yms tahojen tuotelinjaukset eivät valitettavasti aina kohtaa vielä nykypäivänäkään.

[Lurker]

-- Janeen liittyen tällaisia tuonaikaisen länsimaisen kulttuurin määrittämiä rajoja (esim. siveyteen liittyen) löytyy sarjakuvista ja vanhoista Tarzan elokuvista vaikka kuinka paljon.
--

Elokuvassa Tarzan ja valkoinen nainen oli melkoisen hurjaa menoa myös seksirintamalla: mm. Janen kanssa alastonuintia! Elokuva on muutenkin suunnattu selvästi aikuisille. Sittemmin elokuvasarja suunnattiinkin enemmän lapsille. Sensuurikin taisi iskeä saksensa väliin.

Jane on sarjakuvissa, myös Manningilla, melkoinen siveyden sipuli. Oparin La ja muut mimmit sitten suorastaan tihkuvat sademetsän kuumaa eroottista latausta.

[Gothicus]

konservatiivinen seikkailusarjakuva, jota määrittävät tuonajan kohdeyleisölle hyväksytyt yleiskulttuuriset raamit.

Jane on sarjakuvissa, myös Manningilla, melkoinen siveyden sipuli.

Ilmeisimpänä esimerkkinä kulttuurin määrittämistä rajauksista lienee myös Tarzanin nännittömyys. Toisaalta Kubertin Tarzanilla taisi jo ajoittain jonkinlaiset nipukat vilahdella, vaikka aikaa ei ollut Manningin tulkinnoista paljon kulunutkaan.

Kun tässä on käyty keskustelua myös hiuksiin liittyen, niin Janesta voisi mainita sen verran, että hänellä kampaus lienee sarjakuvissa sellainen, kuin tuon ajan hienoilla kaupunkilaisneideillä kuului olla. Ei siis suinkaan villi pehko, kuten kosteassa ja kuumassa viidakon ilmastossa saattaisi kuvitella. Janen asusteista nyt puhumattakaan ja nyt puolestaan viittaan vaihtuneesta näkökulmasta häveliäästi tuohon aikaisempaan nännikommenttiini.

[peppi_]

Kaikkihan perustuu siihen että lehdet myy. Itselläni on iso - lähes lapsekas graafikon usko siihen että kun hommat viilaa viimesen päälle ja opus tuntuu hyvältä kädessä se vaikuttaa myyntiin; pidän esim. pehmytkantistista vs. kovakantinen. Niissä on semmoinen "pulp-flavor".

Joe Kubert olisi hyvinkin mainio kohde, mutta arvelen että koska se Egmontin julkaisu (2005) ei myynyt riittävästi - Kubert tällä hetkellä ei ole oikein houkutteleva aihe. Ellei näistä Manningeista sitten kehity jotakin buumiin verrattavaa juttua.

Tulevia Tarzan-kirjoja ajatellen,noista jättikirjoista saisi upeata
jatkoa näille Liken Tarzaneille. On Opar ja Pal-Ul-Don tarinaa
(joista eniten pidän) jota ei lehdissä ole.Uusinta julkaisussa
voisi myös nuo ruudut olla isompia.Alla kuvaa 

Tarzan and Cadj, High Priest of Opar
http://www.erbzine.com/mag26/2608.html

Tarzan, Jad-Ben-Otho
http://www.erbzine.com/mag26/2617.html

http://www.erbzine.com/mag26/2600.html

http://www.erbzine.com/mag31/3151.html



ja näitähän ei ole edes koskan julkaistu suomessa?..

Tarzan Returns To Pal-Ul-Don II
http://www.erbzine.com/mag17/1792.html


Tarzan Returns To Pal-Ul-Don
http://www.erbzine.com/mag17/1765.html

TARZAN'S PAL-UL-DON ADVENTURE CONTINUES
http://www.erbzine.com/mag21/2129.html

http://www.tarzan.com/manning/720102.jpg

[ekku]

Tulevia Tarzan-kirjoja ajatellen,noista jättikirjoista saisi upeata
jatkoa näille Liken Tarzaneille. On Opar ja Pal-Ul-Don tarinaa
(joista eniten pidän) jota ei lehdissä ole.Uusinta julkaisussa
voisi myös nuo ruudut olla isompia.Alla kuvaa 

Tarzan and Cadj, High Priest of Opar
http://www.erbzine.com/mag26/2608.html

Tarzan, Jad-Ben-Otho
http://www.erbzine.com/mag26/2617.html



http://www.erbzine.com/mag26/2600.html

http://www.erbzine.com/mag31/3151.html



ja näitähän ei ole edes koskan julkaistu suomessa?..

Tarzan Returns To Pal-Ul-Don II
http://www.erbzine.com/mag17/1792.html


Tarzan Returns To Pal-Ul-Don
http://www.erbzine.com/mag17/1765.html

TARZAN'S PAL-UL-DON ADVENTURE CONTINUES

http://www.erbzine.com/mag21/2129.html

http://www.tarzan.com/manning/720102.jpg


Näissäpäs olisikin hienoja tarinoita suomennnettaviksi ja jjulkaistavisi. Toivottavasti uusin Manning myy hyvin ja Petri pääsee suuunnittelemaan seuraavaa.

Ekku

[Timo Ronkainen]

Hiuksista partaan. Onkos ERB:n kirjoissa sanottu millä, miten ja miksi Tarzan ajeli leukaperänsä? Oliko niin, että siinä vanhempiensa mökissä oli myös partahöylä, ja ihan kuvia tsekkailemalla päätteli, että pitäähän tuo naama ajella?

Timo

[Reima Mäkinen]

Sininen kiilto mustassa tukassa ruskean sijasta on kuitenkin amerikkalaisessa sarjakuvavärityksessä yleinen tapa.

Ja japanilaisessa se ainoa oikea. Mutta olettekos nähneet nämä tsekkiläisen mestarin tulkinnat? ... Nänneineen ja harjamaisine karvoineen. Zdenek Burian muistetaan kai parhaiten dinosaurusmaalauksistaan sekä Octobriana-kohusta.

En kiellä etteikö kysymys olisi jostain ihme häveliäisyydestä, mutta nännien piirtämistä voi(si) osin ohjata myös pyrkimys naturalistiseen.
On hieman makuasia että kuinka selkeästi miehen nänni näkyy, miltä etäisyydeltä se ansaitsisi mahdollisesti tulla tussauksessa merkatuksi, jääkö se rintalihaksen varjon osana kokomustalle alueelle, jnpp. ?

[Secos-Bill]

Hiuksista partaan.

Aluksihan Tarzan piti itseään kammottavan näköisenä verrattuna muihin lauman jäseniin ja toivoi olevansa myös hienon turkin peittämä, mutta lopulta alkoi nähdä itsensä erikoistapauksena. Sitten parran alkaessa kasvaa hän alkoikin pelätä muutuvansa samannäköiseksi kuin muut ja alkoi raaputtamaan haivenet pois samalla perintöveitsellä, jota oli vahingossa oppinut käyttämään gorillan hyökätessä. ( "IIRC" )

[Petri Aarnio]

Mitä nänneihin tulee niin minä tulkitsen sarjakuvaa pitkälti konventioiden taiteena. Konventioiden syntyyn on vaikuttaneet sensorit, sivumäärät, kustannustehokkuus ja tietysti tekijan näkemys; mutta myös kertomisen puitteet: strippi vastaan sarjakuva.

Konventiot voivat joskus latistaa taitamattoman tekijän, mutta taitava tekijä imaisee kerronnan sisäänsä ja saa oman näkemyksensä kirkaana esille.

Näin esim. Manningin kohdalla, jonka talenttius vaan kirkastuu Gold Key-seikkailuissa sekä myöhemmin stripeissä ja sitten niissä muutamassa euroopan markkinoille suunnatussa albumissa.

[Lurker]

Hiuksista partaan. Onkos ERB:n kirjoissa sanottu millä, miten ja miksi Tarzan ajeli leukaperänsä? Oliko niin, että siinä vanhempiensa mökissä oli myös partahöylä, ja ihan kuvia tsekkailemalla päätteli, että pitäähän tuo naama ajella?

Timo

Jep. Ajeli leukaperänsä isäukkonsa puukolla, jonka löysi vanhempiensa majasta. Kuvakirjoista näki miehen mallin.

[Petri Aarnio]

Manningin päivästripeissä on erikoinen "The Magii of Pal-Ul-Don, 119
Jan. 5, 1970 - May 23, 1970 ~ Strips: 9505-9624".

Mikä ihmeen muoto tämä "Magii" on?

[Sampsa Kuukasjärvi]

Mikä ihmeen muoto tämä "Magii" on?

Onhan seikkailussa myös sanan yksikkö erikoinen ”magi” eikä ”magus”. Ainakin stripissä 9556, joka näkyy täällä (toisen stripin keskimmäisessä ruudussa) Tarzania nimitetään ”hännättömäksi magiksi” (”tailless magi”).

Ehkä on tarkoituksella keksitty hieman erilainen sana kuin virallisen englannin ”magus" (yksikkö), "magi” (monikko), mutta jonka lukija kuitenkin tunnistaa. Taikka sitten on haluttu painottaa ”magus”-sanan merkitystä ”maagi” niin että se ei sekoitu yleisempään merkitykseen”tietäjä”.

[Secos-Bill]

virallisen englannin

Suora laina latinasta.

Englannissa on myös vanhahtava muoto mage, joka taas on suora latinan vokatiivi. Vokatiivilla ei tosin ole monikkoa, virheestä huolimatta ehkä sittenkin kallistuisin tämän vaihtoehdon puoleen ( vrt. yleisesti käytetty cacti, vaikka cactus ei edes ole latinaa ).
Magei joka tapauksessa lausuttaisiin lähes samalla tavalla kuin magii, joka ei näytä niin oudolta, latinassa kun kuitenkin on kahteen i-kirjaimeen loppuvia monikoita.

Mutta ainahan voi sanoa, että kyseessä esperanto: magio/magii. Se ainakin selittäisi, miksi sarjakuvissa ei pahemmin tulkkeja tarvita...

[Petri Aarnio]

http://sarjakuvaruutu.fi/2016/06/taman-vuosituhannen-apinamiesmoraali/
Leffan tekijöilläkin on oltava lihakset eli blogiajatuksiani siitä miksi Tarzanin sovittaminen 2000-luvulle saattaa osoittautua ylivoimaiseksi tehtäväksi.