Taisinpa tässä saada idean päästä kiinni. Pelkästään jo Rauman erikoisessa murteessa on semmonen hauska kulku minusta, ja sitten vielä tuo asenne, että kuis nyt noin tarvitsee kohkata, mihin sulla on kiire. Kaikki tapahtuu jaarittelevan lepposasti, vähän "kohtzzillä", sitten kun tuntuupi siltä että on sopiva hetki. Ja tositilanteen tullen hiivitään mahdollisimman rauhallisesti ja varovasti, ettei vaan itse mokais ja pahis huomais. Kaiken kukkuraksi on nuo mainiot selostetekstilaatikot, jotka tulisella sisällöllään johdattelevat tiukkoihin tilanteisiin, joilla stripit alkavat: "Lähestyvä kuumailmapallo hämmentää." tai "Tuskastuminen tilanteeseen saa vallan." - "Jaa-a... Koht voi ärräpäit lenttä!" tuumaa silloin jo itse luonnoltaan maltillinen ja tilannetta ensin aina katseleva toimintasankarikin.
Siis tuohon asenteeseen yhdistettynä toimintasankari on luontevan nerokas keksintö. Vähän kuin että jos sitä ei olis, niin se pitäis keksiä. Mainiota murresarjakuvaa siis, ainakin tuo Rauman ja Kitukrännin gat.