Kirjoittaja Aihe: Paras Tintti-albumi  (Luettu 690 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Spip-orava

  • Jäsen
  • Viestejä: 574
  • Pähkinöitä!
Vs: Paras Tintti-albumi
« Vastaus #60 : 22.12.2011 klo 22:47:55 »
Rakham Punaisen Aarre, joka taasen tuli minulle tutuksi pilttinä Merirosvon Aarre-albumina WSOY:n vuoden -62 painoksena. Sain tuon isältäni kun opin itse käsittelemään sarjakuvia kauniisti ja niinhän olen aina osannut tehdä.  ;) Albumi oli varmaan ostettu perheeseen jo ennen syntymääni ja sitä tietysti tuli luettua itsekin vuosien mittaan moneen kertaan. Etenkin sen merihenkisyys ja haikalan muotoinen sukellusvene oli hurjia juttuja. Tarinan mukana matkustelu satamakaupungista aina trooppiselle saarelle ja takaisin Eurooppaan Moulinsartin linnaan, jänniä nekin. Lemppari Tintiksi tämä muodostui.

Sivujuonteena; isäni suunnitteli ja piirsi joskus 70-80 lukujen vaihteessa tuon albumin kannessa olevien kalojen tyylisesti emalisen rintakunniamerkin eräälle akvaariokerholle. Saattaa se olla edelleenkin niillä käytössä.
Itse tein parisen vuotta sitten erääseen metsään suurehkon kavaljeeri De Hadoque fetissin. Siis sen puuveistoksen joka löytyy albumista saarelta.
Ja ympyrä sulkeutuu; vanhempani kävivät äskettäin katsomassa 3D:nä tuon uuden Tintti-elokuvan ja pitivät kovastikin. Olin erittäin otettu että tuollaiset eläkeläiset valitsivat juuri sen elokuvan. Reilusti yli 40 vuotta tintteilyä tässä perheessä.

VesaK

  • Jäsen
  • Viestejä: 15 557
  • Kuka mitä häh?
Vs: Paras Tintti-albumi
« Vastaus #61 : 23.12.2011 klo 11:54:09 »
Murrskatkoon väkipyörrä kalloni!

Juuh, Tintit toimii kaikissa sukupolvissa.
“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama

[kivi]

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 529
  • Akvaarious.
Vs: Paras Tintti-albumi
« Vastaus #62 : 25.12.2011 klo 17:13:32 »
Hmm. Ai tällaistakin on kysytty 2006? Voiko tällaisista äänestää? Näemmä voi.

Sarjakuvan uudistajat:

1) Sininen lootus. Albumi jossa Herge löysi itsensä tarinankertojana ja harppasi huimasti aikalaistensa edelle, kerrontaan joka löi elokuvissakin läpi vasta vähän myöhemmin. Lisäksi rivien välistä löytyy suvaitsevaisuuden, ymmärtämisen ja kulttuurihistorian oppitunti, miksei ihan oikean historiankin meille myöhemmin eläneille.

2) Tintti Tiibetissä. Yleisen teorian mukaan Herge repii itsensä auki ja paljastaa henkilökohtaisimmat pelkonsa taiteen keinoin, ja vapautuu puhtaaseen valkoiseen väriin. Tai sitten voidaan nähdä kamppailu luonnonvoimien kanssa todellisena taisteluna joka jokaisen tulee käydä löytääkseen itsensä. Lopulta Tsangin kanssa aloitettu matka suvaitsevaisuuteen saa päätepisteensä jopa hirviöiden ymmärtämisessä.

3) Castafioren korut. Albumi joka tapahtuu yksissä kulisseissa, jossa ei ole varsinaista syyllistä, mutta jossa on valtava inhimillisyyden viesti tai useampikin. Tällaista henkilötulkintaa ei ollut sarjakuvassa ennen nähty, ja nykyinen sarjakuvaromaanikin eksyy helposti laveaksi pyrkiessään samaan.

Seikkailut:

4) Seitsemän kristallipalloa. Huiman jännittävä tarina taiten kuvattuna, rivien välissä tuntuu sota-ajan ahdistus ja miehitetyn Belgian keskellä työskentelevän Hergen kaipuu rauhaan ja pois. Lopussa tarina jää hätäisesti kesken, kun Herge joutuu sytteeseen yhteistyöstä miehittäjien kanssa - onhan hän piirtänyt koko sodan ajan.

5) Yksisarvisen salaisuus. Upeaa Bryssel-kuvausta, ja käsikirjoitukseltaan monitasoisinta ja vahvinta jännärijuonta.

6) Tuhatkaunon tapaus. Parasta puhdashenkistä jännäriä Eric Amblerin hengessä.

Eksotiikat:

7) Seikkailu Punaisella merellä ja...

8) Mustan kullan maa. Tintti ottaa kantaa Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan tilanteeseen, ja lopputuloksena on hurjaa sarjakuvajournalismia ennen kuin sellaisesta tiedettiinkään. Toki jo Särkyneessä korvassa peilattiin uutisia Grand Chapeau'n öljysodasta kriittisen ironisesti, mutta nyt humanistimme ovat keskellä maailmaa, joka palaa jo laidoiltaan.

9) Tintti Kuun kamaralla. Voiko tämän eksoottisempaa ollakaan? Jules Vernen hengessä joka ikinen yksityiskohta on mietitty loppuun asti, ja voidaan ajatella että tästä sai alkunsa se nippelitekninen sarjakuva jota edustavat niin Lento 714 kuin Roger Leloup'n Yoko Tsuno.

Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Kivi

PS. Silloin kun Tintti ja Picarot ilmestyi, olin siihen pettynyt. En ole enää, aika on asettanut sen tapahtumat ja juonen historialliseen perspektiiviin. Edes still-kuvista kasaan saksittu Tintti Haijärvellä ei varsinaisesti kiusaa enää, onhan se huono mutta ei yhtä huono kuin (näytelmäelokuvien stilleistä koostetut) Tintti ja siniset appelsiinit tai Tintti ja kultainen talja.
« Viimeksi muokattu: 25.12.2011 klo 17:21:30 kirjoittanut [kivi] »

Lönkka

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 186
  • Life goes on (except for those who die)
Vs: Paras Tintti-albumi
« Vastaus #63 : 25.12.2011 klo 23:04:25 »
onhan se huono mutta ei yhtä huono kuin (näytelmäelokuvien stilleistä koostetut) Tintti ja siniset appelsiinit tai Tintti ja kultainen talja.
Häh, siis tämmöisiäkin sarjissovituksia löytyy?

VesaK

  • Jäsen
  • Viestejä: 15 557
  • Kuka mitä häh?
Vs: Paras Tintti-albumi
« Vastaus #64 : 25.12.2011 klo 23:49:49 »
Siniset Appelsiinit ja Kultainen talja ovat enemmän kuvakirjoja samaan tyyliin kuin tän uuden Spielson-tintinin siinnyttämät kirjaset, eikä niitä ole suomennettu.
Haijärvestä ei ole kovakantista laitosta eikä taida olla uusia painoksiakaan otettu piiiiitkään aikaan. Auringon temppeli ilmestyi vastaavanlaisena animaatio-filmikuvasovituksena Zoom-lehdessä. Albumia siitä ei meillä julkaistu.
“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 162
Vs: Paras Tintti-albumi
« Vastaus #65 : 26.12.2011 klo 11:01:59 »
Häh, siis tämmöisiäkin sarjissovituksia löytyy?

Ovat ihan omia tarinoitaan, eivät sovituksia sarjakuvista.

http://en.wikipedia.org/wiki/Tintin_and_the_Blue_Oranges

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Paras Tintti-albumi
« Vastaus #66 : 26.12.2011 klo 20:01:13 »
Pelkkiä kuvakirjoja ovat, juu.
Rupesin joskus tekemään Comic Lifella tämmöstä, mutta se jäi jo alkusivulleen, kun tajusin sen työmäärän valtavuuden. Koko leffan läpikäymisen minuutti minuutilta ja kuvakaappausten tekemisen, kuvasivujen asemoinnin, dialogin kirjoittamisen... ja mitä vielä. Olishan se kiva, jos joku tekis ihan virallisen version. Olis ainakin kokeiluna jännähkö.

Timo

Lönkka

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 186
  • Life goes on (except for those who die)
Vs: Paras Tintti-albumi
« Vastaus #67 : 26.12.2011 klo 20:28:14 »
Ovat ihan omia tarinoitaan, eivät sovituksia sarjakuvista.

http://en.wikipedia.org/wiki/Tintin_and_the_Blue_Oranges
Näytelmäelokuvat ovat tuttuja mutta että niistä olisi tehty sarjakuvasovituksetkin oli ihan uutta.

Vesan mainitsemat muut sarjisversiot piirrosleffoista toki ovat tuttuja.

VesaK

  • Jäsen
  • Viestejä: 15 557
  • Kuka mitä häh?
Vs: Paras Tintti-albumi
« Vastaus #68 : 26.12.2011 klo 20:38:10 »
Juu ei, piirrettyjä sarjakuvaversioita Sinisistä appelsiineista tai Kultaisesta taljasta eli suom. Merirosvon aarre, muistaakseni, sellaisia ei ole. Piirretyt elokuvajulisteet kyllä.
“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama

Lönkka

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 186
  • Life goes on (except for those who die)
Vs: Paras Tintti-albumi
« Vastaus #69 : 26.12.2011 klo 21:00:23 »
Ei siis piirrettyjä vaan leffastilleistä tehtyjä kait sitten kuitenkin.

En todellakaan usko menettäneeni yhtikäs mitään kun moisen taidebläjäytykset ovat jääneet kokematta.

VesaK

  • Jäsen
  • Viestejä: 15 557
  • Kuka mitä häh?
Vs: Paras Tintti-albumi
« Vastaus #70 : 26.12.2011 klo 21:33:03 »
Nimenomaan tarinat kuvitettu still-kuvin, suht tyylikkäästi kyllä eikä niinkuin näissä uusissa tintti3deeku-kirjoissa. Ei sarjakuvaa ollenkaan.
“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama

[kivi]

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 529
  • Akvaarious.
Vs: Paras Tintti-albumi
« Vastaus #71 : 27.12.2011 klo 15:06:09 »
Ei siis piirrettyjä vaan leffastilleistä tehtyjä kait sitten kuitenkin.

En todellakaan usko menettäneeni yhtikäs mitään kun moisen taidebläjäytykset ovat jääneet kokematta.

Joo et ole :)

Kuvakirjoja ovat, ranskankielisiä. Kuriositeettina ne oon ostanut. Sen sijaan oikeasti hauskoja kokoelmissani on mustavalkoiset alkupään Tintit pitkinä lehtiversioina Kultasaksiseen Rapuun asti, näköispainos mustavalkoisesta Sinisestä lootuksesta ja vaakastrippimuotoinen pitkä versio värialbumista Auringon Temppeli, sekä tietenkin vanhempi väriversio Mustan saaren salaisuudesta. Noita on kiva vertailla nykyisiin, mikä minäkin ajankohtana on tuntunut tarpeelliselta muuttaa.
« Viimeksi muokattu: 27.12.2011 klo 15:26:48 kirjoittanut [kivi] »

VesaK

  • Jäsen
  • Viestejä: 15 557
  • Kuka mitä häh?
Vs: Paras Tintti-albumi
« Vastaus #72 : 29.12.2011 klo 01:08:07 »
Ruotsalaisen version näin muinoin kirjastossa. Sinisistä appelsiineista tehdyn. Ranskassa filmikirjat eivät ole erityisen hintavia ollakseen Tinttikamaa (jota muuten piisaa aivan tajuttomasti, jo Herzeen elinaikana tehtiin ties mitä peliä, korttia, mainosta, läpärettä, jne.). Käytettyinä Angguleemin festareilta 5 - 10 e per albbu kunnon mukaan.

Enemmän kiinnostaisivat Tintti-näytelmät, joita ei kai ole esitetty sitten 1940-luvun.
“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Paras Tintti-albumi
« Vastaus #73 : 29.12.2011 klo 09:30:30 »
Jommasta kummasta leffakirjasta (tai molemmista) on olemassa Methuenin englanninkielinen versio. Oon nähny, mutten omista. Tulivat vissiin tuoreeltaan 60-luvulla eikä uusia painoksia ole. Lienevät harvinaisia.

Timo

Taru Leutokalma

  • Vieras
Vs: Paras Tintti-albumi
« Vastaus #74 : 28.09.2014 klo 21:53:13 »
Hitsi kun saa vaan yhtä äänestää.  :( Omat suosikkialpparini ovat tarinat Yksisarvisen salaisuudesta Castafioren koruihin. Kaksiosaiset tarinat ovat olleet eniten mieleeni, niitä ovat parivaljakot Yksisarvisen salaisuus & Rakham Punaisen aarre, Seitsemän Kristallipalloa & Auringon temppeli ja Päämääränä Kuu & Kuun kamaralla. Yksittäisistä tarinoista tykkään Mustan kullan maasta, Seikkailusta Punaisella merellä, Castafioren koruista ja yllättäen Neuvostojen maasta. Neuvostojen maa on vain melkoinen sarjis nykyajan silmin katsottuna. Plussaa tietenkin historiallisesta konseptista (jota on toki muissakin alppareissa) ja tolkuttomasta juonesta joka sivuaa mielestäni jo camp-huumorinkin suuntaan (esim. kuinka monta kertaa Tintti tekeytyykään kuolleeksi?).

Parhaimmaksi alppariksi äänestin Kuun Kamaran. Kuutarinat ovat mielettömiä ajantekoajan huomioiden. Niistä on myös parhaimmat muistot; ne olivat jännittävimmät Tintit. Huumoria ja vauhdikkaita juonenkäänteitä on tietty myös ja Päämääränä Kuu toimii hyvänä pohjustustarinana. Kuun Kamarassa on kunnianhimoisuutta hyvällä tavalla, siinä on myös loistava rakenne. Wolfin sivutarina tuo juoneen draamaa joka jo viimeistään osoittaa Tinttien synkemmänkin ja syvällisemmän puolen. Kertakaikkiaan siis vaikuttava alppari.
« Viimeksi muokattu: 28.09.2014 klo 21:55:14 kirjoittanut Taru Leutokalma »