Kirjoittaja Aihe: Aku Ankka -kohu 1970-luvulla  (Luettu 878 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Kapteeni Kenguru

  • Groupie
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 505
  • ¿Cuándo se come, aquí?
Vs: Aku Ankka -kohu 1970-luvulla
« Vastaus #30 : 11.05.2005 klo 19:52:20 »
Ihan mielenkiintoiseksi on tämä ketju muodostunut. Olen muuten sitä mieltä, että mikäli ihmiskuntaa on enää olemassa sanotaan nyt vaikka parin-kolmensadan vuoden kuluttua, niin tästä ajasta muistetaan populäärimusiikki ja ehkä sarjakuvat.
Vaikka Hitler ja Stalin, sekä heidän edustamansa ideologiat muistetaan tällä hetkellä vielä hyvin, niin miten lienee tulevaisuudessa? Voi olla että tulee uusia, muka parempia poliittisia liikkeitä ja aatteita, jotka muka ovat sitten se oikea tie autuuteen ja onneen. Tai onhan kristinuskokin menestynyt jo pari vuosituhatta. Ehkä joku vielä tuhannen vuoden päästäkin julistautuu olevansa natsi tai sosialisti, vieläpä siinä merkityksessä kuin me sen tunnemme.

"Sex Pistols ja muut punk-bändit tuottavat meteliä käyttämällä mekaanista äänensärkijää.." tjsp.

Eikös se laite ollut mekaaninen äänensärkijä josta lähti räkäinen, kätkättävä ääni?
Ei sattuisi kukaan tietämään että millaisesta laitteesta noin tarkkaan ottaen oli kyse? Käytettiinkö sitä laulun vai kitaran efektinä? Vieläkö niitä löytyy kaupoista vai tehtiinkö ne jo silloin itse? Entä löytyykö mistään netistä sen kytkentäkaaviota?
POLKU PYÖRÄ VARKAAT KURIIN!!1

http://www.youtube.com/user/Satelliittifillari

VesaK

  • Jäsen
  • Viestejä: 15 557
  • Kuka mitä häh?
Vs: Aku Ankka -kohu 1970-luvulla
« Vastaus #31 : 11.05.2005 klo 20:01:01 »
Öh... eiköhän se räkäinen kätkättäjä ollut ihan vaan Johnny-poika Rottenin kurkunpää?
“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama

pertti jarla

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 915
Vs: Aku Ankka -kohu 1970-luvulla
« Vastaus #32 : 11.05.2005 klo 20:13:06 »
Eikös se laite ollut mekaaninen äänensärkijä josta lähti räkäinen, kätkättävä ääni?
Ei sattuisi kukaan tietämään että millaisesta laitteesta noin tarkkaan ottaen oli kyse? Käytettiinkö sitä laulun vai kitaran efektinä? Vieläkö niitä löytyy kaupoista vai tehtiinkö ne jo silloin itse? Entä löytyykö mistään netistä sen kytkentäkaaviota?

Eikös tuo ollut lähinnä alasta tietämättömien väärinkäsitys koko "mekaaninen särkijä". Kaiuttimen kalvonhan voi toki rikkoa, ja sisään työntää rämisevää roinaa, niinku mm.The Who teki, sitä voi pitää mekaanisena särkijänä. Elektroninen äänensärkijäboksi taas on niin simppeli että sen rakentaa vaikka itse käsityötunnin päätteeksi. Meneepä off topic!
Myötätunto ja huumori pois vakavasta asiasta!
-Huolestunut äiti

Matti Karjalainen

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 934
  • Friendly Neighborhood Librarian
Vs: Aku Ankka -kohu 1970-luvulla
« Vastaus #33 : 11.05.2005 klo 20:23:43 »
Ok, kyllä minäkin suhtaudun populaarimusiikkiin ja -kulttuuriin intohimoisemmin kuin mihinkään muuhun tässä universumissa, mutta rajansa kaikella: The Beach Boys loi lähinnä sarjakuvamaisen (kuinka ollakaan!) fantasian Kaliforniasta, mutta ei koko osavaltiota ja sitä rataa.

Lainaus
Keskiaika loppui Joey Ramoneen. Tämä tullaan tajuamaan ehkä vasta Mega City 1:ssä aikanaan. Hey ho, Let´s Go !  Hänen nimessään ei ole tapettu ketään, mutta miljoonat ovat saaneet alkunsa rakastellessaan Sheena Is A Punkrockerin tai Rock´n´Roll High Schoolin tahtiin.

"God Bless President Bush, and God Bless America." (Ei sentään Joey, mutta kuitenkin Johnny Ramone, Rock and Roll Hall of Fame, 2002).  ;D

koko yhteskunta olisi sementoitunut aivan liikkumattomaksi kuin Leninin muumio. Me otimme käskymme suoraan ilman välikäsiä ja papillisia tulkitsijoita Ramonesilta, Clashilta...

"They sang the Red Flag / They wore the black one... The hillsides ring with free the people..."  (The Clash: Spanish Bombs). Kuten joku tuossa edellä totesikin, vasemmistolaiset nuoret saivat varmasti oman osansa punk-liikkeestä, mikäli halusivat välttämättä politisoida senkin.

Tulevaisuudessa historia tulee olemaan nimenomaan populäärikulttuurin historiaa, sillä ketään ei tulevaisuudessa kiinnosta toisenlainen historia;  eikä toisenlaista - perinteistä - historiaa tuolloin edes ole. Ainakaan siinä mielessä kuin olemme historian tottuneet käsittämään. Sillä korkean ja matalan sfäärit ovat nyt jo "länsimaissa" sulautuneet toisiinsa.

Aika raju väite. Luultavasti populaarikulttuuria tullaan tutkimaan ja analysoimaan enemmän tulevaisuudessa, mutta tuskinpa se tulee syrjäyttämään varsinaista taloudellis-poliittis-sotilaallista historiankirjoitusta. Ja miettikääpä miten monelle ihmiselle populaarimusiikki on ainoastaan radiosta tulevaa äänimattoa. Sarjakuvia lukevien osuus jää luultavasti vielä vähäisemmäksi.

Suomi ei de jure ollut neuvostotasavalta, mutta poliitikot ja "kulttuuriväki" elivät, puhuivat, toimivat niin kuin Suomi olisi de facto neuvostotasavalta. Tästä ajasta ei ymmärrettävästi kehdata puhua vielä ainakaan seuraavaan 20 vuoteen.

Kyllähän siitä puhutaan koko ajan: Benkku ja muut oikeistopoliitikot ovat säännöllisesti olleet julkisuudessa jälkiviisastelemassa, kuinka maan olisi pitänyt maata ja miten hirvittävää se rähmälläänolo oli.

Mutta enpä muista yhtään sosialististen maiden tv-sarjaa. Joitakin venäläisiä ja tsekkiläisiä piirrettyjä tuli joskus.

Sosialistisista maista tuli valtavasti hyviä lastenohjelmia. Etenkin Pikku Kakkonen kunnostautui tällä saralla tuomalla ruutuun puolalaisen Nalle Luppakorvan ja itäsaksalaisen Nukku-Matin (jonka saapuessa lasten luokse avaruuteen, luki avaruusaseman kyljessä tietenkin CCCP). Ja hyviä sarjoja ne olivatkin. En minä ainakaan osannut kaivata Tomia & Jerryä tai mitään muutakaan "amerikkalaista hapatusta"*, kun Heikki Määttäsen "heipä hei, hyvää iltaa" pamahti soimaan. Jos minulla olisi omia lapsia, niin mieluummin katsottaisin näillä noita edellämainittuja kuin mitään hyperaktiivista Pokedigiblade-huttua.

* Sarkastiset lainausmerkit
« Viimeksi muokattu: 11.05.2005 klo 20:26:40 kirjoittanut Jokke Eskimo »
"Onneksi kirjastonhoitajat ovat tunnollisia kaikissa tunnetuissa todellisuuksissa" (P.A. Manninen: Kapteeni Kuolio - Tampereen sankari)

Chemo

  • Jäsen
  • Viestejä: 622
Vs: Aku Ankka -kohu 1970-luvulla
« Vastaus #34 : 11.05.2005 klo 21:08:16 »
Ihan ensi alkuun: kaikista maailman artisteista mun lempibändikseni kautta aikojen on jäänyt Ramones.

Entä löytyykö mistään netistä sen kytkentäkaaviota?

Ehkei täältä mitään yhtä pelottavaa löydy, mutta aika monta perussäröä ja esim. tremoloitakin: http://www.generalguitargadgets.com/   ...ja sieltä Effects Projects.

Mä muistan hyvin taistolaisuuden; siihen suhtauduttiin meillä erittäin suurella kriittisyydellä. Ja hyvä niin toki. Soisin, että aktiivisten poliitikkojen taustasta tähän aikakauteen liittyen keskusteltaisiin enemmän.
Päätän raporttini ulkoavaruudesta tähän.

Kivik

  • Paha Kissa
  • Jäsen
  • Viestejä: 875
Vs: Aku Ankka -kohu 1970-luvulla
« Vastaus #35 : 11.05.2005 klo 21:41:47 »

The Beach Boys loi lähinnä sarjakuvamaisen (kuinka ollakaan!) fantasian Kaliforniasta, mutta ei koko osavaltiota ja sitä rataa.

Tarkoitin tietenkin sitä, että kun ihmiset kaikkialla maailmassa - jotka eivät ikinä ole käyneetkään Kaliforniassa -ajattelevat sanaa Kalifornia täytyy heidän ponnistella etteivät ajattelisi BeachBoysSarjakuvaCaliforniaa.

"God Bless President Bush, and God Bless America." (Ei sentään Joey, mutta kuitenkin Johnny Ramone, Rock and Roll Hall of Fame, 2002).  ;D

"Second verse, same as the first. Third verse, different from the first !" (Ramones: Judy is a Punk).

"They sang the Red Flag / They wore the black one... The hillsides ring with free the people..."  (The Clash: Spanish Bombs). Kuten joku tuossa edellä totesikin, vasemmistolaiset nuoret saivat varmasti oman osansa punk-liikkeestä, mikäli halusivat välttämättä politisoida senkin.

The Clash loi Bolshevique-Chic -lookin ja teki koko vasemmistolaisuudesta sen mitä se itse asiassa oikeasti onkin: pinnallinen muoti-ilmiö.

Aika raju väite. Luultavasti populaarikulttuuria tullaan tutkimaan ja analysoimaan enemmän tulevaisuudessa, mutta tuskinpa se tulee syrjäyttämään varsinaista taloudellis-poliittis-sotilaallista historiankirjoitusta. Ja miettikääpä miten monelle ihmiselle populaarimusiikki on ainoastaan radiosta tulevaa äänimattoa. Sarjakuvia lukevien osuus jää luultavasti vielä vähäisemmäksi.

Populäärikulttuuria (musiikki) voi "analysoida" ainoastaan lantionseudulla. Pop on pop on pop. That´s It and that´s All.

Kyllähän siitä puhutaan koko ajan: Benkku ja muut oikeistopoliitikot ovat säännöllisesti olleet julkisuudessa jälkiviisastelemassa, kuinka maan olisi pitänyt maata ja miten hirvittävää se rähmälläänolo oli.

Sosialistisista maista tuli valtavasti hyviä lastenohjelmia.

Niin, mutta "hyvät" lastenohjelmat eivät ole hyviä lastenohjelmia.

Jos minulla olisi omia lapsia, niin mieluummin katsottaisin näillä noita edellämainittuja kuin mitään hyperaktiivista Pokedigiblade-huttua.

Minulla on lapsia ja he rakastavat kaupallista "roskaa". Vuoden vanhan poikani ainoita sanoja ovat "Ai Ou !" (Joey Ramone). Tytär oli myös vuoden vanhana jo vannoutunut Beach Boys & Ramones-fani. Tanssivat hulluina.Lapset tunnistavat kaiken epäaidon ja huonon (ideologiset ja vakavat asiat ovat lapsista syntyjään huonoja ja ikävystyttäviä koska ne ovat täydellisen keinotekoisia) ja ovat hulluna kaikkeen aidosti hyvään. Koska ihminen on oikeasti villi ja primitiivinen. 

Totuus on että kaikki syvällinen on äärimmäisen pinnallista ja kaikki pinnallinen on äärettömän syvällistä.

Elämä on suuri mysteeri ja ideologiat yrittävät analysoida ja paljastaa mysteerit. Siksi ideologiat eivät koskaan saa oikeasti otetta ihmisistä pitkäksi aikaa.

 
"Sata taiteilijaa aikoo kiertää kymmenen päivää ympäri maata puhumassa rauhan puolesta. Jos siinä junassa säilyy rauha ja kaikki sata tulevat elävinä takaisin,ei kenenkään pitäisi enää epäillä rauhan mahdollisuutta."
(Henrik Tikkanen:Henrikinkatu)

pertti jarla

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 915
Vs: Aku Ankka -kohu 1970-luvulla
« Vastaus #36 : 11.05.2005 klo 21:55:42 »
Siis Nukkumatti on "hyvä" eikä Oikeasti Hyvä, Joe Strummer ja kumppanit torpedoivatkin oikeasti kommunismin joka olikin pinnallinen muoti-ilmiö...Lisää vastaavantasoista viisautta Kvaakkilaisille löytyy täältä
Myötätunto ja huumori pois vakavasta asiasta!
-Huolestunut äiti

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Aku Ankka -kohu 1970-luvulla
« Vastaus #37 : 12.05.2005 klo 00:50:15 »
Sarjainfo3-4/1977:
"Pikku-uutisia - Aku, Mikki ja muut Disneyn hahmot on julistettu pannaan Queenslandin osavaltiossa Australiassa, kertoo Helsingin Sanomat. Brisbanen kaupungin lastentarhaviraston päätöksen mukaan lapsille voi antaa kehittäviä leikkivälineitä Disney-kulttuurin sijaan: "Disneyn hahmojen persoonallisuudet ovat liian kehittyneitä"."

Vanhoissa Sarjainfoissa on muutenkin hubaa ajankuvaa:
2/1974:
"Uusi Suomi otti kantaa kulttuuriasioissa. Ahaa-teatteria koskeneessa pääkirjoituksessaan US protestoi sitä vastaan, että vasemmistolaiset monopolisoivat popkulttuuria ja selittävät poliittisiksi jopa sellaiset viattomat ja sydämelliset hahmot kuin Aku Ankan."

3-4/1974;
"Uusi Suomi muisti populaarikulttuuri-ihmisiä jälleen pääkirjoituksessaan: "Vuosikausien rummutuksen tuloksena eliittikulttuurista tehtiin vihattava käsite uusvasemmistolaisten radikaalipiirien manipuloimana. Samanaikaisesti popkulttuurista tehtiin jonkinlainen pyhä lehmä tai kultainen vasikka, jonka ympärillä on piiriä pyörittävä. Popkulttuuri on kuitenkin ollut vain naamio. Kulissien takaiset varsinaiset vallankumousohjaajat ovat sitä hyväkseen käyttäen tähdänneet omaperäisen ja luovan kansallisen kulttuurin tuhoamiseen. Tämä tosiasia olisi lopultakin oivallettava ja myös tunnustettava". Näin siis Uusi Suomi, Johnny Hazardin julkaisija, pääkirjoituksessaan "Kulttuurimme tupajumit" lisäten vielä että kulttuuriamme ruvetaan varmaan pian yhdenmukaistamaan ja antamaan sille poliittiset normit.
Rauni Paalanen näkyi vastaavan US:lle Tiedonantajassa. Hän puuttui myös nimimerkki m.o.t:n kirjoitukseen, jonka mukaan "populaarikulttuuri on marxilaisten otteessa". "Myytyään maamme EEC:lle, avattuaan ovet selkoselälleen kansainväliselle roskakulttuurille, ajettuaan parhaat taiteilijamme taloudelliseen ahdinkoon ryhtyvät nämä huijarit suureen ääneen mekastamaan kansallisen kultturin puolustamisesta!" , kirjoitti Paalanen."

Lainataan vielä lyhyelti neuvostoliittolaisen kirjoittajan S. Gerschkowitschin tekstiä Kunst und litteratur -lehdestä sen numerosta 6/74:
"Massakulttuuri on porvarillisen yhteiskunnan syvän kriisin ilmaus. Länsimaisia tutkijoita kiinnostaa massakulttuuri nykyään kovasti, mutta tutkimusote on usein virheellinen, epätieteellinen ja antisosialistinen. Marxilaiset tutkivat ilmiötä eri tavalla." (lainaus Jukka Rislakin referaatista).

Täräytetään loppuun vielä antikommunistista indoktrinaatiota pilteille:



Korppien nimet. kuva siis Chileläisestä Disneylandia -lehdestä.

Timo

Edit: pari pikku typoa
« Viimeksi muokattu: 13.05.2005 klo 02:47:16 kirjoittanut Timo Ronkainen »

Jukka Koivusaari

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 349
Vs: Aku Ankka -kohu 1970-luvulla
« Vastaus #38 : 12.05.2005 klo 13:32:57 »
Sosialistisista maista tuli valtavasti hyviä lastenohjelmia. Etenkin Pikku Kakkonen kunnostautui tällä saralla tuomalla ruutuun puolalaisen Nalle Luppakorvan

Eikös luppakorva tullut kuvioon vasta 80-luvulla? Minimaan postista jalostui Pikku Kakkonen 70-luvun lopussa, eihän luppakorva tainnut olla heti mukana.
Muutenkin "70-luvun" vasemmistovaikutus alkoi oikeastaan enemmän tuntua todellisessa maailmassa vasta 80-luvun alussa , kun taistolaiset alkoivat valmistua koulusta ja päästä töihin telkkariin ja opettajiksi.

En minä ainakaan osannut kaivata Tomia & Jerryä tai mitään muutakaan "amerikkalaista hapatusta"*, kun Heikki Määttäsen "heipä hei, hyvää iltaa" pamahti soimaan.

* Sarkastiset lainausmerkit

 Meillä osattiin. Kyllä Tom&Jerry ja Nakke Nakuttaja-väkivaltapätkä oli kohokohta ja harvinainen herkku itähutun ja kyllitätien harmauden keskellä.
----  https://huuskamuikkula.blogspot.com/

Matti Karjalainen

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 934
  • Friendly Neighborhood Librarian
Vs: Aku Ankka -kohu 1970-luvulla
« Vastaus #39 : 12.05.2005 klo 21:20:14 »
Tarkoitin tietenkin sitä, että kun ihmiset kaikkialla maailmassa - jotka eivät ikinä ole käyneetkään Kaliforniassa -ajattelevat sanaa Kalifornia täytyy heidän ponnistella etteivät ajattelisi BeachBoysSarjakuvaCaliforniaa.

... mutta sitten kun joudutaan kasvokkain sen reaalitodellisuuden kanssa, johon kuuluvat valtavat tuloerot, kodittomuus ja niin edespäin, tekeekin mieli kuulla surffilaulujen sijasta jotakin muuta.

The Clash loi Bolshevique-Chic -lookin ja teki koko vasemmistolaisuudesta sen mitä se itse asiassa oikeasti onkin: pinnallinen muoti-ilmiö.

En vaivaudu edes kommentoimaan. Joskus kannattaa pysähtyä miettimään vaikka sitä, mistä ajatus kahdeksan tunnin työviikosta, yhtäläisestä äänioikeudesta tai muista vastaavista pinnallisista muoti-ilmiöistä on lähtöisin. Ja vihje: Joe Strummer ei sitä keksinyt.

Niin, mutta "hyvät" lastenohjelmat eivät ole hyviä lastenohjelmia...Lapset tunnistavat kaiken epäaidon ja huonon (ideologiset ja vakavat asiat ovat lapsista syntyjään huonoja ja ikävystyttäviä koska ne ovat täydellisen keinotekoisia) ja ovat hulluna kaikkeen aidosti hyvään. Koska ihminen on oikeasti villi ja primitiivinen

Mielipidehän se tuokin on, mutta kummallista kyllä, näistä samoista lastenohjelmista ovat pitäneet muksut jo tuollaisen neljännesvuosisadan verran. Vaikkapa Pikku Kakkosen Nalle Luppakorva on siitä hyvä esimerkki. Se ei ole villi ja primitiivinen, mutta eipä toisaalta epäaito ja huonokaan, enkä osaa nähdä siinä mitään sosialistiseen ideologiaan viittavaakaan.

Eikös luppakorva tullut kuvioon vasta 80-luvulla? Minimaan postista jalostui Pikku Kakkonen 70-luvun lopussa, eihän luppakorva tainnut olla heti mukana.

Luppakorva on samaa ikäluokkaa "London Calllingin" ja allekirjoittaneen kanssa, eli marssi suomalaisiin tv-ruutuihin loppuvuodesta 1979.
« Viimeksi muokattu: 12.05.2005 klo 21:24:54 kirjoittanut Jokke Eskimo »
"Onneksi kirjastonhoitajat ovat tunnollisia kaikissa tunnetuissa todellisuuksissa" (P.A. Manninen: Kapteeni Kuolio - Tampereen sankari)

Jari Lehtinen

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 4 011
  • Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan
Vs: Aku Ankka -kohu 1970-luvulla
« Vastaus #40 : 13.05.2005 klo 01:17:46 »
Nukkumatti oli oikeasti hyvä kaikkine menopeleineen (mistä niitä keksittiinkin satoja erilaisia?), olkoonkin että muistutti Lenin-setää Venäjältä ja taustakuvissa heilui joskus työkalusaksan lippu. Ei haitannut.

Sen sijaan nykyisessä tarjonnassa haittaa se, että venäläisiä animaatioklassikoita ei ole nähty edes yleissivistystarkoituksessa kohta 20:een vuoteen. Yksi vaatimaton elokuvasarja esitettiin viitisen vuotta sitten, ja sekin oli englanniksi dubattu englanninkielisin alkutekstein. Höh.

Ja sappernapperpippurimäntti, onhan tsekkien unohtumaton kansallissankari Rumcajs kovaa valuuttaa tänäkin päivänä: http://www.dracek.cz/default.asp?CatID=2001&TYPTREE=1
Ja Zdenek Milerin myyrä se vain saa alvariinsa housut.

Sen sijaan Dresdenissä piippurasseista taivutetut Filopat ja Patafil saisivat jäädä sinne unohduksen suohon missä ne ansaitusti tänä päivänä polskivat.
”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Aku Ankka -kohu 1970-luvulla
« Vastaus #41 : 13.05.2005 klo 01:23:06 »
Joskus kannattaa pysähtyä miettimään vaikka sitä, mistä ajatus kahdeksan tunnin työviikosta, yhtäläisestä äänioikeudesta tai muista vastaavista pinnallisista muoti-ilmiöistä on lähtöisin. Ja vihje: Joe Strummer ei sitä keksinyt.

Hyvin sanottu.  :D Toisin sanoen tasapaino ääripäiden kesken on paras. Tai siis vissiin sitten se kultainen keskitie.

Timo

roju

  • sarjispelle
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 738
Vs: Aku Ankka -kohu 1970-luvulla
« Vastaus #42 : 13.05.2005 klo 01:31:41 »
Mitenkään väheksymättä suomettumista ja kylmää sotaa (paljoa en muista ja tarpeeksi en tiedä):
joku (ex-stallari?) sanoi musta osuvasti, että se mitä 70-luvun vasemmistolaisuudesta on jäljellä, on kristillinen moraali. Onhan se se tietty yhteisöllisyys tietysti. O se toista ku nykypäivänä, a-jaij-ja!

Mutta ei kai se populaarikulttuuri sentään NIIN tärkeää ole... sehän on niitä nuorten juttuja, aina uuden sukukypsyyden saavuttavan sukupolven.Vanhemmiten ei tartte olla niin tohkeissaan ja voi vaikka lukea kokonaisia kirjoja.
Muista poika, että tämän päivän kapinallinen on huomispäivän pieru.

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Aku Ankka -kohu 1970-luvulla
« Vastaus #43 : 13.05.2005 klo 02:54:23 »
se mitä 70-luvun vasemmistolaisuudesta on jäljellä, on kristillinen moraali.

Ei tule mieleen monta kommunistikristittyä. Vaikka Jeesus onkin lähempänä marxilaista ideaalia kuin paavi tai Luther.  ??? (Stalinista puhumattakaan)
Kohta tää lukitaan.

Carry on.

Timo

pertti jarla

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 915
Vs: Aku Ankka -kohu 1970-luvulla
« Vastaus #44 : 13.05.2005 klo 09:08:27 »
Ei tule mieleen monta kommunistikristittyä. Vaikka Jeesus onkin lähempänä marxilaista ideaalia kuin paavi tai Luther.  ??? (Stalinista puhumattakaan)
Kohta tää lukitaan.

Onhan niitä, Terho Pursiainen ja vähän tuntemattomampia punapappeja on munkin tuttavapiirissä yksi. Noh, ehkei puhtaita kommunisteja, mutta sosialisteja. Tää keskustelu on muuten mielestäni paljon antoisampi ja kiinnostavampi kuin uskonto vs. ateismi deathmatch, jota ei käsittääkseni oo vieläkään lukittu?
Myötätunto ja huumori pois vakavasta asiasta!
-Huolestunut äiti