Akkarit vai taskarit

[Wilpuri]

Perus Aku ei juurikaan kolise... oli se sitten taskaria tai akkaria. Taskareissa oli joskus hauskoja sci-fi ja fantasia hörhellyksiä, joissa oli hupaisia lainauksia Kuningas Arthurista, Taru Sormusten Herrasta tjms., mutta kyllä ne aika tasotonta soopaa minun mieestäni ovat. Don Rosan kovakantiset tulee aina hommattua ja samoin osa Barksin kokoelmista.

[Esa]

Ihan tavallinen Aku. Siinä on monipuolisia piirtäjiä esim. Vicar täytyy olla aina. Mikkiä saisi tietenkin olla enemmän. Nyky Taskarit ja Roope-sedät on aika huonoja. Vanhat oli tosi hyviä, mutta oli mun mielestä vanhat Akkaritkin parempia... Mutta kaikkien aikojen paras Ankka-sarjakuva oli Aku Ankan Parhaat Sarjat. Laitoin silti Aku Ankka.

[Petteri Oja]

Viime vuosina eivät ole maistuneet kuin parhaiden tekijöiden kokoelmakirjat. Aikoinaan tuli kerättyä Taskukirjat jonnekin numeroon 150 asti, jonka jälkeen innostus lopahti suht täysin. Ensimmäiseen sataan kirjaan liittyy lähes kaikkiin voimakkaitakin mielikuvia ja muistoja, ja joskus osasin nimetä jokaisen niistä numeron perusteella. (Aika moni on muistissa vieläkin ja ilmeisesti ikuisesti.)

Joskus muinoin taskukirjat olivat parempia kuin lehti-Akut mutta näinä päivinä lehti voittaa, kiitos Rosan ja muutaman muun. Äänestin Muu.

[Jari Lehtinen]

Taskukirjoja. Tämä valinta ei ole tehty mitenkään erikoisemmin "viran puolesta", vaikka olenkin Taskukirjatietokannan jäsen. Italoankka on aina ollut oma maailmansa. Erityisesti se on korostunut viime aikoina. Ei sikäli, että flaamiankka olisi huono, mutta jotakin puisevuutta ja tylsyyttä, ennalta-arvattavuutta ja haukottelua sisältyy Aku Ankan viikkolehden tarinoihin, verrattuna taskukirjatarinoihin jotka ovat nykyään niin kahjoja, ettei ikinä voi millään arvata, mitä eteensä saa.

Niille, jotka ovat lopettaneet taskukirjojen lukemisen numeron 150 tienoilla, suosittelisin varovaista paluuta aiheen pariin. Nimittäin sen jälkeen taskukirjoja on tullut toinen mokoma lisää, ja piirtäjiksi on tullut sellaisia kykyjä kuin Stefano Intini, Francesco Guerrini, ja Flemming Andersen. Alkupään Scarpa-numeroita lukuunottamatta parhaat taskukirjat ovat noin numeroiden 200-220 jälkeen ilmestyneitä, ja on sitä Scarpaa uusissakin esiintynyt.

Sen sijaan Bancells ja Spectrum Associates saisivat kaikissa hiljaisuudessa lopettaa toimintansa.

Täällä voikin tehdä uusia valintoja kuluttajavalistuksen nimissä: http://www.perunamaa.net/taskarit/

[Justus]

Vanhat taskarit tietysti. Akkari jää välillä jopa lukematta, jos siinä ei ole mitään "kivaa". Taskaria taas en ole ostanut pitkään aikaan, ennen ostin jokaisen mutta en nyt jaksa ostella. Maksaa eikä ole oikein tilaakaan. Aku tulee tilattuna kun on lapsia. Ja kyllä minäkin ne Rosat luen... (Mulla lakkasivat muuten kuvahymiöt toimimasta kun otin ne kerran pois).

[Izzy]

Mulla on vähän sama kuin edellisellä.

Vanhat taskarit ovat parhaita, uusista ostan vain teemanumeroita.
Edes uusintapainoksia en hyväksy.

Akkaria lähinnä selaan läpi - kun olen sillä tuulella. Kyllä yleensä pyrin
lukemaan jokaikisen tarinan läpi. Kuitenkaan en voisi elää ellei
se tulisi postilaatikkoon joka keskiviikko. On se silti tärkeä.

[Asral]

Barksin ja Rosan tarinat tulee Ankkarista sekä kokoelmakirjoista luettua, taskareita en enää lue. Ennen tuli ostettua joka kuukausi uusi taskari, mutta vähitellen alkoivat ne hirveän ruma piirrostyyli sekä melko keskinkertaiset tarinat kyllästyttää. Mielestäni vanhemmat taskarit olivat paljon parempia molemmilla osa-alueilla.

[isokana]

Minä luen molempia ihan yhtä mieluusti. Taskareilla on aina ollut erityinen paikka sydämessäni ja minua miellyttää niiden rento piirrostyyli ja vauhdikkaat ja hauskat tarinat. Akkarissa puolestaan saa lukea Rosaa, Barksia, Jippesia, Scarpaa, Taliaferro, Gottfredsonia ja muita mestareita, niin ei sitäkään voi jättää lukematta.

Julkaisut täydentävät toisiaan melko täydellisesti, joten valittamista ei paljoa löydy.

[Aeroneus]

Mieluummin Akkari...Ennen tuli ostettua joka kuukausi uusin Taskari mutta kauhukseni huomasin että en ole ostanut taskareita sitten toissa kesän...Olisikohan aiheellista hankkia uusin taskari kotiin...Tuskin.

[Justus]

Mitens Roope-Setä -lehti? Sehän on semmoinen taskarin pikkuveli, jota varmasti kaikki ovat myös lukeneeet. Ostin tuossa joku vuosi sitten roopen, mutta siinä oli niin kamalan sotkuista jälkeä että kiinnostus lopahti. Se oli jo siis ihan liian lennokasta. Vanhat Roopet ovat tietysti hyviä. Niissä oli kannetkin kuin Akussa, mutta enemmän lukemista.

[Petteri Oja]

Minä en muista että edes vanhat Roope-sedät olisivat olleet hyviä. Se oli aina sellainen välimallin lehti; ei Barksia tai muita klassikkoja niinkuin Akuissa eikä pitkiä ja jänniä seikkailuja niinkuin Taskukirjoissa. Päällimmäisenä mieleen nousee sana 'tylsä'... Olenko väärässä?

[petteri]

kyllä taskarit ovat ehdottomasti parempi kyllä minä akkareitakin luen mutta mmm......

[Tommix]

Täytyy sanoa, että taskarit. Tosin lehtikin on parantanut kovasti viime vuosina, mutta niin ovat taskaritkin.

Se miksi taskareiden taso putosi 80-90-luvuilla on minusta kiinnostava kysymys, johon keksimäni vastaukset eivät lopultakaan kauheasti tyydytä. Vanhat taskarit olivat enemmän kuin sarjojensa summa, ehkä kehystarinoiden takia. Olen ehkä pienestä pitäen kasvanut havaitsemaan italoklassikoissa sävyjä, joita en tavoita muusta sarjakuvasta.

90-luvun alussakin ilmestyi ihan hyviä taskarisarjoja, ne vain pitää osata kaivaa. Rosan sarjoja inhoan, ehkä juuri sen takia, että ne viehättävät niitä, jotka aiemmin eivät suvainneet arvostaa mitään muuta ankkasarjaa kuin Barksin tuotoksia. Barks oli hyvä muttei ainutlaatuinen.

Kehyssarjat sitoivat taskaritarinat pidemmiksi jutuiksi kuin oikeastaan mikään kilpailija 70-luvun sarjismaailmassa. Vanhoihin taskareihin upottauduttiin, muistan kuinka niitä luettiin kavereiden kanssa omiin maailmoihin hukkuneina. Sitten niitä vielä lainailtiin ja luettiin nipuittain myöhään yöhön, vastaavaa tunnelmaa ei ehdi rakentaa max 40 sivun tarinoissa, varsinkaan näin vanhempana ja pitempiin aikajänteisiin tottuneena.

Kunnia kehystarinoille ja armo Peregolle.

[Tootsi]

Lehdet ovat parempia koska niissä on paljon paremmat piirtäjät kuin taskareissa. Mutta löytyyhän lehdistäkin joitain "huonoja" piirtäjiä; William van Horn, Scarpa, Marco Rota, Daniel Branca.. 

[Neittis]

Taskarit, juuri sen mainitun lennokkuuden ja elävyyden takia. Taskarit ovat myöskin niinpaljon värikkäämpiä kuin lehtien sarjat. Tähän tosin vaikuttaa se että silloin pikkusena kun vielä opettelin lukemaan luin Aku Ankan Taskukirjaa numero 180:ntä, jonka nimi oli Kova luu.