Mustanaamio

[echramath]

Mustanaamion maailmassa on tiettyä pysähtyneisyyttä, mennyttä maailmaa. Liekö tarkoitus tässä pelissäkin, että peli on kuin 80-luvun Commodoresta mekaniikka ja 90-luvun pelistä grafiikka.

Genreä kutsutaan beat'em upiksi eli pelissä vedetään suunnilleen kaikkia vastaantulijoita turpaan (shoot'em upissa taas yleensä ammutaan jollain aluksella tai lentokoneella) samalla kun edetään maastossa tai usein kaupungin kaduilla enimmäkseen oikealle, tarinan päähenkilöitä kun ollaan. Aikanaan ihan mainstreamia pelihalleissa ja sitten samoista peleistä saatiin enemmän tai vähemmän onnistuneesti riisuttuja versioita erilaisilla kotikoneilla, mm. juuri C64:llä, nykyään enemmänkin nicheä. Tämä siis erotuksena niihin taistelupeleihin, joissa liikkeet ja mekaniikka ovat mutkaisempia ja joissa otetaan mittaa tasaveroisesta vastustajasta, Tekken ja sellaiset.

Sarjakuvasankareille beat'em up soveltuu kokolailla hyvin, jos hahmot ovat turpaanveto-orientoituneita, ja siksi ei ole ihme, että Turtlesit on nähty moneen kertaa tässä formaatissa (heti siinä ensimmäisessä pelihallipelissä oli neljät ohjaimet neljälle kilpikonnalle), samaten Asterix ja Obelix ja myös Cadilleja ja Dinosauruksia tällaisen versioinnin sai. Takavuosina näihin lisenssipeleihin vain suhtauduttiin aina vähän sellaisella varauksella, että pelinhän ei tarvitse olla mitenkään loppuunsa hiottu timantti, jos lisenssin fanit ostavat sen kuitenkin. Eräitä Turtles-pelejä toki kehutaan.

...mutta tämä Mustanaamio-versio näyttää omituiselta, ihan hahmot olisivat paperinukkeja, yleensähän pyritetään kai kuitenkin siihen, että nämä olisivat samaa todellisuutta kuin maasto.

[echramath]

Onko muuten Mustanaamiosta koskaan tehty mitään tietokone kautta konsoli-peliä!

Animaatiojohdoksista kyllä, eli tulevaisuuden Mustanaamiosta (Phantom 2040 -animaatioon perustuen) on, ja Defenders of Earthista (jossa mukana myös Flash Gordon, Taika-Jim ja Lothar). Kumpikaan ei vaikuta tehneet kummoistakaan jälkeä pelihistoriaan eikä myöskään näytä kummoiselta, kun niihin nyt tutustuu.

[Darth Mika]

Itse toivoisin, että Mustanaamio peli olisi semmoinen hiiviskely peli, pulman ratkomista ja ei ehkä niinkään nykyaikaan sijoittuva, vaan historiallinen peli.
Mustanaamiohan ei tapa roistoja, vaikka pistoolit onkin. Turpaanvetoa enemmänkin. En tiedä kuinka se sopii sitten nykyaikaiseen pelimoodiin.
Itse tykkäisin semmoisesta Thief ja Assassin's Creed tyyppisestä pelityylistä, sillä erotuksella, että roistot tehdään toimimattomaksi ilman tappamisia.
Ja pelissä tietenkin parantavana voimana olisi maitopulloja, joita Mustanaamio yrittäisi löytää ja joisi haavojen parannukseen.
Ja jokin suuri ja paha salainen organisaatio, jonka jäseniä Mustanaamio pahoinpitelisi lunastuskuntoon vankilaan ja pääroisto on pakko olla, joka on jotenkin yliihminen tai yliluonnollinen.

Kutkuttaisi myös Mustanaamio ja natsit.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Leffoista en tiiä kun tämän...
https://www.lddb.com/laserdisc/24109/LV-328503-WS/Phantom-The

Tommonen laserdisc löytyy hyllystä...en tiedä onko muuta tehty...olisiko jotain mustavalkoista TV-sarjaa...

1940-luvulta löytyy vanha seriaali. Halvalla tehty, Mustanaamiolla ei ole esim hevosta.

Yhden seriaalin (1943) ja yhden elokuvan (1996) lisäksi Mustanaamiosta on tehty myös lyhyt minisarja, joka oli aiotun tv-sarjan pilotti. Muistan, että puhuimme siitä aikoinaan täällä - ihmettelimme sitä kun hahmo ei ollut lainkaan näköisensä. Näkojään minisarjan julkaisuvuosi oli 2009.

Asiasta toiseen, australialainen Mustanaamio-kustantaja Frew alkaa myydä digitaalisia Phantom-lehtiä. Aluksi myynnissä on kokeiluna vuoden 2022 numerot. Edelleen Frew'ltä on mahdollista tilata myös paperilehtiä.

[Kahkonen]

Kutkuttaisi myös Mustanaamio ja natsit.

Indiana Naamio ja Atlantiksen kohtalo.

Sen tyyppinen seikkailupeli Mustanaamiosta kelpaisi kyllä. Tuossahan on myös nyrkkeilyn ystäville omat hetkensä. https://youtu.be/gXGpJymoFoI?si=YuMYl3hOtv-PR4i_

[Timo Ronkainen]

Mustanaamiosta on tehty myös lyhyt minisarja, joka oli aiotun tv-sarjan pilotti. Muistan, että puhuimme siitä aikoinaan täällä - ihmettelimme sitä kun hahmo ei ollut lainkaan näköisensä.

No tosiaan. Toihan oli jo ihan lähtökohtaisesti hanurista. Tyyppihän on Fanttomin poika, joka jostain syystä oli adoptoitu jonnekin ihan muuanne. Miksiköhän? Eikös Pääkalloluolassa tarvittukaan jälkikasvua? Hä? En kattonu. Näkemättä kakkaa.

Law student and parkour traceur Chris Moore is shocked to learn that he was adopted and that he is actually the son of The Phantom, a legendary crime-fighter and defender of the innocent, a role that has been passed down from father to son in the Walker line for centuries after the 1st Phantom's father was murdered by pirates. Shortly afterwards, Chris's adoptive parents are murdered by hired assassins of the Singh Brotherhood, the long-time enemies of the Phantom for over five centuries.

Timo

[Darth Mika]

Indiana Naamio ja Atlantiksen kohtalo.

Sen tyyppinen seikkailupeli Mustanaamiosta kelpaisi kyllä. Tuossahan on myös nyrkkeilyn ystäville omat hetkensä. https://youtu.be/gXGpJymoFoI?si=YuMYl3hOtv-PR4i_

Indiana Jones and Fate of Atlantis...muistaaksen sain tän joskus 1990-luvun alussa joululahjaksi Amiga 500:lle. Siinä ei kuulunut nuo puheäänet. Joskus DosBoxiila olen tätä pelannut noilla puheäänillä.

Kyllä natseja on aina kiva lyödä turpiin. Kattelin just Amazon Prime Timella "Hunters" nimistä sarjaa...kannattaa katsoa.
Mustis ja Hitler vastakkain olisi aika hyvä!

[Sampsa Kuukasjärvi]

No tosiaan. Toihan oli jo ihan lähtökohtaisesti hanurista. Tyyppihän on Fanttomin poika, joka jostain syystä oli adoptoitu jonnekin ihan muuanne. Miksiköhän? Eikös Pääkalloluolassa tarvittukaan jälkikasvua? Hä? En kattonu. Näkemättä kakkaa.

Hyviä kysymyksiä. Piti ihan selvittää tätä netistä. Olen nähnyt tämän tv-sarjan joskus, mutta en muista yksityiskohtia. Itse asiassa sarja oli minusta ihan katsottava, jos pystyy sivuuttamaan sen miten se eroaa tutusta Mustanaamiosta. Ainakin toimintaa, tietokoneteknologiaa ja hypnoosia oli.

Tämä Chris Moore adoptoidaan vain muutaman vuoden vanhana, koska Singh-merirosvot ovat murhanneet hänen vanhempansa. Hän ei tiedä, että hänen kasvattivanhempansa eivät ole hänen biologiset vanhempansa, mutta hänellä on unissaan muistikuvia äidistään Dianasta. Chris elää Yhdysvalloissa piilossa menneisyydeltään ja etsijöiltään noin 20 vuotta, kunnes hän tekee parkourin harrastamisessa laittomuuden 24-vuotiaana ja poliisi ottaa hänestä DNA-näytteen.

Näytteen ilmestyminen tietokantaan hälyttää heti sekä Singh-merirosvot että Mustanaamion perustaman järjestön, koska näillä on ennestään hallussaan vertailunäyte Walkerin suvusta. Guran (joka on tässä tarinassa naispuolinen) ja muut kertovat Chrisille kuka hän oikeasti on: Kit Walker ja 22. Mustanaamio. Myös Singh-merirosvot tietävät, että Mustanaamion virka kulkee Walkerin suvussa, ja he haluavat tuhota koko suvun.

Tämä Mustanaamion perustama järjestö on perustettu vuonna 1664, mutta tässä sarjassa se ei ole Viidakkopartio, vaan jokin kansainvälinen organisaatio, jonka päämaja on Bengalissa. Bengali on tässä sijoitettu Indonesiaan. Järjestö on toiminut ilman Mustanaamiota 20 vuotta eli Mustanaamioissa on ollut sukupolven mittainen tauko, ja juuri sinä aikana Singhit ovat päässeet voimistumaan merkittävästi maailmassa.

Singh-merirosvot murhaavat myös Chrisin kasvattivanhemmat, jolloin Chrisillä ei ole enää paluuta tavalliseen elämäänsä. Tarinan isossa kuviossa Singh-merirosvot yrittävät murhata jonkin rauhanneuvottelijan Israelin ja Palestiinan välisessä ikuiselta tuntuvassa kiistassa kun taas Mustiksen järjestö yrittää estää salamurhan.

[Petri Aarnio]

Tuossa listauksessa oli tarinat kai päivittynyt, suomenkielisten nimien perusteella mukana lienee nämä kun katsoin tekijänä Ulf Granberg:

https://www.phantomwiki.org/index.php/The_Double
https://www.phantomwiki.org/index.php/Treasure_of_the_Yoga_Men
https://www.phantomwiki.org/index.php/Son_of_the_Desert
https://www.phantomwiki.org/index.php/Escape_from_Devil%27s_Island

Vallve ja Bade 50/50, ostan varmasti.

Maaliskuussa lävähtää uusi Fantom. Jututimme myös Granbergia Fantomin toimittamisesta. Haastattelu mukana. Hyväkuntoinen herra edelleen.

[Sampsa Kuukasjärvi]

En ole innostunut Baden taiteesta, mutta nämä kaksi työtä (joita en ole koskaan nähnyt) taitavat olla hänen parhaimmistoaan. Vallvén työt tässä puolestaan ovat erittäin tuttuja ja hyviksi tiedettyjä. Mustavalkoisuus toimii näissä julkaisuissa.

Ulf Granbergin haastattelu kiinnostaa etukäteen. Granberg on todellinen grand old man, joka teki valtavan hienon työn Fantomen-lehden kehittämisessä. Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna häntä voi kuitenkin moittia mm. siitä että hän ei antanut suomalaisen Mustanaamion toimituksen valita julkaistavaksi Leppäsen tarinoita silloin kun lehti ilmestyi meillä harvemmin kuin Ruotsissa ja siitä että hän omi Leppäsen käsikirjoituksia omiin nimiinsä. Lisäksi joidenkin amerikkalaisten sanomalehtitarinoiden peukalointi teksteissä ”sosiaalisesti tiedostaviksi” 70-luvun alussa ei ollut nättiä. Toivottavasti haastattelu ei ole pelkkää kritiikitöntä suitsutusta.

Palatakseni sarjan aiempaan julkaisuun, niin miksi siinä artikkelin otsikossa Jaime Vallvéa sanotaan ”mytologistiksi”? ”Mytologi” on olemassa oleva sana.

[Reima Mäkinen]

omi Leppäsen käsikirjoituksia omiin nimiinsä. Toivottavasti haastattelu ei ole pelkkää kritiikitöntä suitsutusta.

Tämän keskustelun paikka voisi olla myös Leppäsketjussa. Käsittääkseni tässä väännetään siitä että missä toimittamisen ja käsikirjoittamisen raja kulkee? Stan Leeltä jos kysyisi niin melkein kaikki mihin toimittaja koskee olisi käsikirjoittamista. En tiedä onko kukaan koskaan uskaltanut laittaa Granbergia tiukille näissä kysymyksissä vaikka se olisikin todella mielenkiintoista? Epäilemättä hän on 1. sellaista sukupolvea, jolle sarjakuvien kreditointi julkaisuiden yhteydessä ei ollut niin nogon nuukaa ja 2. On uskonut aidosti parannelleensa Leppäsen käsiksiä. Eikähän tätä kakkoskohtaa oikein pääse mitenkään tutkimaankaan, kun verrokiksi käyviä Leppäsen alkuperäisiä tekstityksiä ei paljon ole julkaistu. Käsittääkseni jotkut/monet ovat kyllä "ostaneet" sen Granbergin perustelun että Leppäsen tekstit ovat todellakin kaivanneet entrausta.

Palatakseni sarjan aiempaan julkaisuun, niin miksi siinä artikkelin otsikossa Jaime Vallvéa sanotaan ”mytologistiksi”? ”Mytologi” on olemassa oleva sana.

No, ainakin se on ruotsin sana. Tarkoittaa samaa kuin meidän mytologia eli jumalaistarusto. Mytologia on meillä myös myyttien tutkimusta. Sitten näkyy olevan tuommoinenkin kuin mytologioida eli antaa jollekin mytologinen leima. Mutta voisiko mytologisti olla sitten sellainen joka LUO mytologian. Hassuksi menee jos on pakko käyttää yhtä harvinaista sanaa ja sen johdoksia.

[Sampsa Kuukasjärvi]

En tiedä onko kukaan koskaan uskaltanut laittaa Granbergia tiukille näissä kysymyksissä vaikka se olisikin todella mielenkiintoista? Epäilemättä hän on 1. sellaista sukupolvea, jolle sarjakuvien kreditointi julkaisuiden yhteydessä ei ollut niin nogon nuukaa ja 2. On uskonut aidosti parannelleensa Leppäsen käsiksiä. Eikähän tätä kakkoskohtaa oikein pääse mitenkään tutkimaankaan, kun verrokiksi käyviä Leppäsen alkuperäisiä tekstityksiä ei paljon ole julkaistu. Käsittääkseni jotkut/monet ovat kyllä "ostaneet" sen Granbergin perustelun että Leppäsen tekstit ovat todellakin kaivanneet entrausta.

Joo, Granbergille pitäisi esittää kohteliaasti muutama kiusallinenkin kysymys. Jos hän pahoittelisi toimintaansa, siitä jäisi historiaan myönteistä.

Todistettavasti (Leppäsen originaalien todisteilla sekä Leppäsen osoittaman tuohtumuksen perusteella) Leppänen keksi noihin eräisiin tarinoihin hahmot ja juonen. Se että Granberg paranteli tekstilaatikoita ja dialogia ei tee hänestä niiden käsikirjoittajaa. Hän kuitenkin merkitsi itsensä kirjoittajaksi, mikä ymmärrettävästi loukkasi Leppästä kovasti, mutta hän ei silloin heti rohjennut valittaa asiasta, koska se olisi voinut merkitä töiden menettämistä. Noissa tapauksissa olisi pitänyt eritellä, että Leppänen vastasi tarinoista ja Granberg vain lopullisesta tekstiasusta.

No, ainakin se on ruotsin sana. Tarkoittaa samaa kuin meidän mytologia eli jumalaistarusto. Mytologia on meillä myös myyttien tutkimusta. Sitten näkyy olevan tuommoinenkin kuin mytologioida eli antaa jollekin mytologinen leima. Mutta voisiko mytologisti olla sitten sellainen joka LUO mytologian. Hassuksi menee jos on pakko käyttää yhtä harvinaista sanaa ja sen johdoksia.

Ruotsin kielen sanat eivät liity tähän mitenkään.

Pointtini oli, että niin kuin on oppiaineina esim. ”sosiologia” ja ”psykologia” ja niiden tekijöinä ja tuntijoina ”sosiologi” ja ”psykologi, niin on olemassa samalla tavalla taivutettuna myös ”mytologia” ja tekijänä ”mytologi”. Mutta tuo on kiintoisaa ja semmoista mitä en tullut ajatelleeksi, että Aarnion Petri ehkä keksi tuohon mytologisti-sanan tarkoittamaan myyttien oikeaa luojaa eikä vain tutkijaa/tuntijaa.

[Petri Aarnio]

"Aarnion Petri ehkä keksi tuohon mytologisti-sanan tarkoittamaan myyttien oikeaa luojaa eikä vain tutkijaa/tuntijaa."
Juuri näin.

Alunperin "Jogamiehen aarre" piti olla mukana, mutta kun olin virheellisesti jostakin katsonut että se olisi Granbergin, vaan ei ollut. Loppumetreillä mukaan tuli Granbergin debyytti eli Varisten kosto.

Eli sisältö on: Varisten kosto, Kaksoisolento, Aavikon poika ja Pako paholaissaarelta.

Sisältö on skannattu ruotsalaisista originaaleista. Tästä tulee hieno!

[Timo Ronkainen]

Uskotteko Oxfordin yliopiston sanakirjaa?

"The earliest known use of the noun mythologist is in the early 1600s.
OED's earliest evidence for mythologist is from 1608, in the writing of Ben Jonson, poet and playwright."

Timo

[Korsto-Mikko]

Lainasin Kaksoisolennon kirjastosta ja on kyllä hieno näköistä painojälkeä.
Etusivulla lukee, ettei vanhaan suomennokseen ole haluttu puuttua. Olisi silti ollut paikallaan korjata pahimmat virheet, kuten täysin väärä tekstilaatikon teksti sivulla 23 (joka on kopioitunut sivulta 19) ja puuttuva sana sivulta 24, nyt pahiksen huudahdus on täysin käsittämätön.
Luin tänään vasta ensimmäisen tarinan.