Aku Ankka -lehdet

[Chessman]

Mode-sedät/tädit lopettakoot alkuunsa tämän aiheen,jos keskustelua ei synny.

Minua on jo pidempään "häirinnyt" se,että aina kun puhutaan ns. hankalista ankoista,niin lumikki ja näytenumero mainitaan hankalimpina.

Uskallan väittää oman kokemukseni pohjalta, että nro 1 ja 11/1952 ovat vaikeampia saada TÄNÄPÄIVÄNÄ (isolla siksi,että joskus on ollut toisin)

Lumikkia ja näyttistä näkee myynnissä aina välillä,mutta näitä kahta muuta mainittua ei oikeastaan koskaan.

Jotenkin tuon nro ykkösen hankaluuden ymmärtää,mutta miten ihmeessä tuo nro 11 on niin hankala? Alhaisempi painosmäärä muihin numeroihin verrattuna?

Mitäs mieltä muut ankistit ovat väitteestäni?

Ja ei ei,kuuma päivä ei ole sekoittanut kuuppaani,vaan tarkoitus on ollut kirjoittaa
tästä jo aiemmin.

Jään mielenkiinnolla odottelemaan kommentteja(varsinkin EetuT ym.)

Itse kun olen aktiivinen keräilijä,niin tiedän tarkkaan mitä markkinoilla liikkuu. Eli ns. perspektiiviä asian tiimoilta löytyy runsaasti.

Esim.tässä vuosien aikana minulla olisi ollut mahdollista saada useampi lumikki/näyttis,mutta vain yksi kappale näitä muita (jotka onnekseni omistan)

Kertonee jotain..

[Hill Street]

Osapuilleen sama havainto. Itsekin meinasin avautua samasta asiasta alkuvuonna, kun laskin jossain vaiheessa ehtineeni puolen vuoden aikana nähdä eri yhteyksissä seitsemän(!) kertaa myynnissä eri Näytenumeron. Vastaavassa ajassa numeroa 1/1952 oli osunut kohdalle vain kahdesti ja nekin molemmat olivat sidotuista vuosikerroista irroitettuja kappaleita (=reunat leikattu ja sidoksesta irroittamiseen viittaavia vikoja). Eli niitä ei voi noteerata. Flyygelikantistakaan ei näkynyt kertaakaan vastaavassa ajassa.

Numerot 1 ja 11 oli kylläkin hankalia jo ennen internettiäkin, mutta Näytenumerosta vaikuttaa tulleen ihan bulkkikamaa. Ehjän, siis edes kaikki sivut sisältävän, Lumikin harvinaisuutta en ihan ehkä nykykäsitykselläni kuitenkaan haastaisi. Erilaisia "Lumikiksi" kutsuttuja reliikkejä tosin liikkuu.

Noita sidottuja 1952-vuosikertojahan näkyy usein myynnissä, joten se voi selittää Näytenumeron ja Lumikin pysymistä jalustalla: itse pohdin tätä niin, että hyvin monelle "semi-" (lue: ei HC eikä varsinkaan hifistelijä) keräilijälle ehkä riittää vuosi 1952 kustantajansidoksena ja siksi kaikkien sen vuoden irtonumeroiden todellinen harvinaisuus ei pääse seuloutumaan ja korostumaan, kun 1 ja 11 eivät ole pakkohankintoja kaikille.

Samaa asiaa olen pohtinut Ankka Lampisen kohdalla. Lampisia "vilisee riesoiksi asti" parin-kolmen vuoden välein, mutta kuinka usein näkyy saman sarjan ykköstä ja kolmosta? Sanoisin parin-kolmenKYMmenen vuoden välein ennemminkin. Matti Mainiosta ja Jussi Juoniosta ei löydy edes netistä googlaamalla kuvaa. Makedonian/Moogin sivuillakin vihkosesta on kirjoitettu asiantuntevan oloisesti täysin paikkaansa pitämättömät tiedot. Noh, tässä tapauksessa täytyy tietysti muistaa että harvinaisuus ja kohteen haluttavuus on eri asioita. Itselleni kaikki kolme ovat kuitenkin yhtä tärkeitä. (Jos nyt lehtiä voi tärkeiksi sanoa, mutta siis oman kokoelman ja keräilyn kannalta yhdenvertaisia.)

[q-mies]

Ei sattunut silmään valmista ketjua aiheesta, mutta mistä päin porukka metsästää irtonumeroita paikkaamaan puutteita 70-/80-luvun Akkari-kokoelmissaan? Hakusessa olisi lukukappaleita mutta niiden täytyy olla täysin ehjät ja ilman tuherruksia jne. Jenkkisarjis-luokituksella Fine tai parempi.

[Doc Lomapäivä]

Tampereella löysin ihan Lukulaarista etsimäni vuoden 1979 numeron pari viikkoa sitten. Samoja vuosikertoja oli myös Laukontorin divarissa (mikä sen nimi nykyään onkaan) mutta ei kyseistä numeroa. Tämä saattoi olla tuuriakin sillä perusakut ei välttämättä divareissa liiku.

[q-mies]

Kyse on siis ihan yksittäisistä numeroista, vuosikertoihin ei kannata sitä varten investoida.

[noldo]

Joo, kait se on kiinni siitä paljon olet valmis panostamaan aikaa ja paljon rahaa.
Huutonetistä on saanut aika halvalla isompia sekalaisia eriä, esim 70 luvun alun akuihin olen merkannut osto hinnaksi (2014) 0.3/0.4 e kappale. Yksittäisiä numeroita on vaikea löytää alle euron divareista. Ite ehkä myisin kyllä minkä vaan akun 70/80 luvulta eurolla, jos sattuu olemaan. Akun keräämisen kanssa on vähän niin ja näin en tiiä keräänkö sitä, en ole oikein myymässäkään. Voisit kokeilla kvaakin osto ilmoitusta?

Muokataan nyt sen verran että noitahan "voi" löytää siis miltä vain kirpputorilta, osto-myynti tapahtumasta, fridasta, pelastusarmejalta, kierrätyskeskuksesta, Libricon tai jonkun muun divarin alelaarista, ehkei mulla kuitenkaan ole vastausta siihen että mistä niitä "kannattaa" etsiä. Ja jos puuttuu vain muutama numero niin ehkä voi ajan säästämiseksi suunnata Tampereen seudulla ainakin makedoniaan, lukulariin ja ensipainos divariin(en tosin tiiä onko valikoimissa noin uusia akuja).

[q-mies]

Ennemmin panostaisin rahaa kuin aikaa, mistä merkkinä tämä viestiketju.. useimmilla kirppareilla Akkarit ovat joko liian uusia tai rapakuntoisia, ja kun hakusessa on tietyt numerot niin kannattaa rajata "ehkä"-kategoria kokonaan pois (mahdollisten halpojen löytöjen kustannuksellakin).

[Hill Street]

Täytyy taas ihmetellä ääneen pari lausetta palstalle. Nimittäin tästä kun Helander mainosti napakasti huutokauppaavansa "Suomen tähän mennessä suurimman koskaan huutokaupatun Aku Ankka kokoelman". Siis koko Suomen, kattavin, koskaan... Jjjust. Helander tuntuu alkaneen pitää itseään sarjakuvien ykköshuutokauppana, vaikka eipä heillä vielä tähän mennessä ole näkynyt yhtään todellista creme-de-la-creme huippukohdetta, jonka vuoksi itsekin olisi innostunut kaivamaan mustaa korttia taskusta.

http://www.helander.com/fi/blog/author/jenny-sir%C3%A9n

Samaan hengenvetoon voisi heittää pienen piikin mainoslauseesta: "Tarvitseeko meidän kertoa enempää?" Kuvassa olevasta näytenumerosta puuttui nimittäin kokonaan takakansi! Ja asian oli huomannut vasta ensimmäisenä näyttöpäivänä asiakas. Lapsus siis pääsi käymään, vaikka samaan kohteeseen oli koplattu v81-näköispainos, johon lehteä olisi voinut viitsiessään verrata. Toivottavasti kukaan ei ollut jättänyt ennakkotarjoustaan ennen torstai-iltaa, kun webin huutokauppaluetteloon sitten "tarvitsi kuin tarvisikin kertoa enemmän"... 200 euroa on mielestäni nimittäin ihan rapsakka hinta takakannettomasta Näytenumerosta. Mutta kukin tavallaan.

Muistuu mieleen, kun joskus aikoinaan tähän samaan ketjuun kirjoitin, että yleisesti huutokaupoissa kohteet saattaa olla mitä tahansa silkkoa sisältä, kun asiaan vihkiytymättömät myy, eikä parhaimmillaan lehtien sisälle viitsitä edes vilkaista. Sarjakuvalehdet ei ole nykyhuutokaupoissa valitettavasti enää onnistunut saavuttamaan sellaista samaa myyntikohteiden käsittelyn arvostustasoa, joka niillä Sarjakuvaseuran ammoin lopetetuissa huutareissa vielä oli.

[EetuT]

Helander ei taida laisinkaan käyttää talon ulkopuolisia asiantuntijoita arvioinneissa ja tämä johtaa joskus melkoisiin ennakko-odotus ylilyönteihin.

Esim. tämä vasarahinnaltaan 750 euron kolikko.
http://www.helander.com/fi/blog/harvinainen-20-mk-kolikko-löytyi-kuolinpesästä

Näköjään tuo Helanderin linkki ei toimi, kokeillaan jos tämä Ilta-Sanomien linkki toimisi:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1449555665490.html

Hyvässä nosteessahan tuo huutokauppa silti on. Huutokaupat on laajennettu kaksipäiväisiksi ja muutettu uusiin tiloihin + saa välillä erittäin laadukkaita eriä/pesiä.

[Hill Street]

Jollain on karannut mopo käsistä viikonloppuna Helanderilla. Lumikin kannet: 663 euroa (kuluineen).

Noh, onhan siinä saanut kasan muiden lehtien irtosivuja kaupan päälle. Toivottavasti huutaja on tiennyt mitä tekee, eikä ole luullut olevansa huutamassa kokonaisia lehtiä...

[Hill Street]

IS:
"– Vuoden 1953 ykkösnumero on harvinainen, mikä on osin mystistä.
Leppälä arvelee lehtien ykkösnumeroiden harvinaisuuden ja arvokkuuden syyksi sitä, että jos lehtiä niputettiin vintille tai kellariin, niin ykkösnumero pantiin usein pinon päälle ja se vaurioitui, haalistui ja meni pilalle helpommin kuin nipun muut numerot."

Hyvä ajatus. Tosin jos tuota nimenomaista 1953 ykköstä miettii, niin siitä ei oikein liiku narujen hiertämiä heikkojakaan versioita. Luulisi että joskus edes näkyisi nipunpäällysversioitakin, jos syy todella olisi naruniputus (jota meilläkin muistan harrastettaneen aikakausilehdille purevilla ohuilla paperinaruilla). Toisaalta samalla logiikalla vuosikertojen viimeiset numerot olisivat myös menneet heikompaan happeen ja kokeneet samaa kohtaloa. Itse olen joskus miettinyt 1/53:n harvinaistumisen syyksi sellaista vaihtoehtoa, että aikoinaan ei ole ollut itsestään jatkuvia tilauksia ja monelle ensimmäisen vuoden tilaajalle - kuten ehkä myös kustantajalle - on harjoitteluvaiheessa tullut yllätyksenä että tilaus onkin päässyt katkeamaan vuoden vaihteessa. Tilauksen uusiminenkaan kun ei ammoin tapahtunut sormia napsauttamalla, vaan ideasta tilauksen voimaantuloon meni helposti viikkoja. En tiedä kuinka kaukaa haettu selitys, mutta mahdollinen. Tässä tietysti auttaisi, jos tietäisi numerotasolla lehtien painosmäärät ja levikit.

[_tex_]

On pikkasen yläkantissa hinnat MINUSTA.Myin näyttiksen 7k:lla ja oli Kivekkään kpl,oli 3 ostajaa 2 oli sen jo hankkinut ja 3 osti sen.Nyt uskon realihinnan olevan 4/5k luokkaa PRIIMAN kiitos lataamon ja nettiajan,enää en saisi 7k:ta vain 4/5k€.Olisin maksanut siitä 7k lumikista 10k heti mutta tiesin hintojen laskusta ja jätin väliin.Muutoin olisin sen ostanut ja tehnyt tilin mut ei ole osajia kaikki UKKOONTUU ja nykynuorilla EI ole varaa sitä ostaa.Laturia olen manannut alimpaan *******iin ja siitä osin hinnanlasku johtuu voi lukea tabletil ja läppäril jne.Siksi jos jotain hankin ostan ankkatauluja,heti kun sen suunnittelen ja kaveri raamittaa saisin tuplat ostohintaan.Tonnin Rosakansista uskoisin saavani jo 10k:ta mut ei kiinnosta kun joka tenavalle oma tyyli.TOIVON että jos ja KUN MAALLINEN VAELLUKSENI päättyy osaavat myydä tai pitää muistona siitä KY****STÄ isäukosta joka ne heille hommasi.UGH olen puhunut!  :=)

Paolo Muttoran öljyväritaulua outellessa!!  x)

Q=<>

[Hill Street]

Jouluparaatit ja muut joulunumerot olivat vuoden viimeisiä numeroita, ja tuolla sanottiin että ne ovat harvinaisempia.

Jouluparaatit oli tilaajalahjoja, niitä on siksi vähemmän kuin A-sarjaa.

Toisaalta esim vuoden 1952 Jouluparaati ei ole lähelläkään samaa harvinaisuustasoa kuin 1/52 tai 11/52. Siitä kyllä pyydetään ja näkee maksettavankin enemmän, joten joku voi mieltää sen sillä perusteella harvinaisemmaksi. (Sama ongelma kuin tämän aiheen otsikossa.) Samoin vuoden 1953 Jouluparaati ei ole lähellekään yhtä harvinainen kuin vastaavan vuoden numero 1/53. Epäilen että jos muita vuosia miettisi ajatuksella läpi, löytyisi melko monelta vuodelta saman vuoden Jouluparaatia harvinaisempi/a normi-A-numero/ita.

[_tex_]

MYIN 1952 N:11 TONNILLA PRIIMAN.Halvalla meni mut en KADU KAUPPAA,ovat tuottaneet senverran monta muuta kauppaa.  :=)

Q=<>

[Dikudaku]

Hei tiedoksi, huomasin
1 SARJAKUVALEHTI LUMIKKI JA 7 KÄÄPIÖTÄ V.1952   
KANNESSA YLÄNIITIN KOHDALLA PIENTÄ REPYTYMÄÄ   
KELLASTUMAA JA TUMMENTUMAA SIVUJEN REUNASSA   
SEKÄ NIITTIEN YMPÄRILLÄ

Tällainen oli Helsingin, Pantin huutokauppalistalla 
Tänään  ti 26.6.19.
Aloitushinta 2500€