Hopeanuoli -lehti

[Oiyahe]

Noita leirejä on tosiaan ollut monia, eri vetäjien järjestämiä. Olisin itsekin valinnut juuri Ukkoskarhun leirin, ne näyttivät aina kuvissa jännimmiltä. Lisäksi siellä ammuttiin jousilla tussusotaa, ainakin joillakin leireillä. Vuoden 1984 viikon leirin hinta (595 mk) olisi rahanarvonmuuntimella laskettuna noin 250 euroa nykyrahassa.

Hopeanuoli taisi olla aika vaatimaton johtaja, vähän kuin lakotojen sotapäällikkö Hullu Hevonen, joka harvoin kai käytti useampaa kuin yhtä sulkaa hiuksissaan, vaikka hänellä olisi tietysti ollut edellytykset ja oikeudet mahtavaan sulkapäähineeseen. Istuva Härkä oli luonnollisesti myös erittäin ansioitunut soturi ja johtaja. Hänestä onkin useampia kuvia sekä päähineen kanssa että ilman. Buffalo Billin promokuvissa oli varmasti järkevää esiintyä näyttävissä ja koristeellisissa asusteissa.

Komanssien keskuudessa sulkapäähineet eivät käsittääkseni olleet niin suuressa osassa kuin esimerkiksi pohjoisemmilla tasankoheimoilla. Quanah Parker tosiaan esiintyy kuvissa useimmin ilman sulkapäähinettä.

Olen samaa mieltä siitä, että piirtäjät ovat halunneet tehdä kuvista näyttävämpiä ja ehkä samalla korostaneet heimon muiden johtajien asemaa.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Vuoden 1984 viikon leirin hinta (595 mk) olisi rahanarvonmuuntimella laskettuna noin 250 euroa nykyrahassa.

Näköjään. Hopeanuolen leirin hinta, nykyrahassa siis noin 250 euroa, on tuolloin kuitenkin ollut huomattavasti isompi summa kuin nykyään. Tilastokeskus kertoo, että suomalaisten keskipalkka (keskiarvo) viime vuonna bruttona oli noin 4 000 euroa. Netistä löytyy tieto, että vuonna 1984 sama keskipalkka oli noin 4 000 markkaa.

Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimen mukaan 4 000 markkaa on nykyrahassa (v. 2024) 1 695 euroa. 1695 eurosta jää paljon vähemmän käteen kun maksaa leirin 250 euroa kuin jos palkkana on 4 000 euroa, yli kaksi kertaa enemmän.

Sanoisin, että nykyään tuollainen täyshoitoleiri ohjelman kanssa maksaisi helposti ainakin sata euroa per päivä, mikä on aivan suhteessa palkkojen suureen nousuun viimeisten 40 vuoden aikana.

Hopeanuolen vuosikerta 52:n 32-sivuisen numeron kanssa muuten maksoi 159 markkaa vuonna 1984. Rahanarvonmuuntimen mukaan 159 markkaa vastaa nykyään vain 67,38:aa euroa. Kyllähän tällaisen julkaisun hinta olisi nykyään ainakin 150–200 euroa vuodessa riippuen toki painosmäärästä.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Custerhan tunnetusti kuoli Little Big Hornissa 1876. Ainakin jotkin Hopeanuolen seikkailut siis tapahtuvat ennen sitä. Numerossa 20/1977 näkyy yhdessä ruudussa kalenteri vuosiluvun 1868 kanssa.

Saksalaisen lehden numerossa 88 tarinassa "Die Nacht der weißen Teufel" (Valkoisten paholaisten yö), jota ei ole julkaistu suomeksi, Ku Klux Klanin jäsenet koettavat muiluttaa Jeremiaksen. Laitan siitä tähän netistä poimimani näytteen (reso kyllä on valitettavan heikko, mutta ruuduista nähnee jotakin). Tuntuu ihan jännältä juonelta. Jeremiashan on Pekan sedän Jimin renki.

Wikipedian mukaan Ku Klux Klan perustettiin 1865, mutta KKK-nimi otettiin käyttöön vasta 1867. Näytteen kuvateksteissä puhutaan KKK:sta. Olikohan joillakin Hopeanuolen käsikirjoittajilla tarkka vuosi 1868 tarinoissa mielessään? Toisaalta muistaakseni eräässä suomennetussa jaksossa Hopeanuoli tekee pitkän junamatkan ja kohtaa Washingtonissa Abraham Lincolnin, joka kuoli jo 1865.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Uusin äskettäin kokoelmani vuoden 1978 lehtiä. Jostain syystä, ehkä heikomman kansipaperin takia sinä vuonna ainakin minulla on selvästi huonokuntoisimmat Hopeanuolet. Monet kannet ovat revenneet tai ryppyiset. Nyt sain joidenkin lehtien tilalle lähes priimoja kappaleita.

Lehtiä selatessa yksi asia osui silmiini. Yleensä Pekka piirretään solakaksi, vaikka toki hän on myös lihaksikas. Sellainen hän on vartalotyypiltään esimerkiksi lehden 16/1978 seikkailussa taistelukohtauksessa ilman paitaa. Mutta saman lehden kannessa Pekalla poikkeuksellisesti on leveä rintakehä ja paksut hartiat kuin hän olisi ollut kehonrakentaja kymmenen vuotta. Painoa lienee 20 kiloa enemmän. Kannen piirtäjä on toki eri kuin sisäsivuilla. Liitän kuvat tähän.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Kirjoitanpa nyt Kentien kasvattityttärestä. Yritin kaivaa hänestä tietoa suomalaisista lehdistä tehden ihan muistiinpanotkin. Tuli hämmentynyt olo.

Hopeanuolen numerossa 21/1981 sankarit pelastavat Sandra Farrow -nimisen punatukkaisen tytön valkoisilta roistoilta. Roistojen tavoitteena on saada Sandran pankkiiri-isältään perimä suuri perintö itselleen. Lopussa orpo Sandra jää Kentien ranchille eli Pekan sedän Jim Kentin ja tämän Diana-vaimon luo asumaan kasvattityttärenä siihen saakka että saavuttaa täysi-ikäisyyden.

Kuitenkin suomalaisen lehden loppuaikoina Kenteillä asuu punatukkainen Birgit- tai Brigit-niminen kasvattityttö. En ole katsonut lehtiä sataprosenttisen kattavasti läpi, mutta olen löytänyt hänet numeroista 16/1981, 22/1982 ja 39/1984. Birgit-nimi lukee ensin mainitussa lehdessä, Brigit kahdessa jälkimmäisessä.

Rupesin miettimään, että onko Sandra-nimi suomalaisen kääntäjän vai norjalaisen lehden keksintöä. Tuskinpa eri henkilö kuin Birgit/Brigit on kyseessä, koska hän on sentään kasvattitytär? Sinänsä ”Birgit” yhdessä lehdessä voi olla joko lyöntivirhe taikka tietoinen valinta, koska se sopii suomalaiseen ääntämiseen helpommin kuin ”Brigit”.

Katsoin listastani, että mainitsemieni neljän tarinan alkuperäisnumerot ovat seuraavat:

HN 16/1981 = Silberpfeil 358
HN 21/1981 = Silberpfeil 331
HN 22/1982 = Silberpfeil 380
HN 39/1984 = Silberpfeil 537

Alkuperäisnumerot paljastavat sen, että Hopeanuolen 21/1981 seikkailu on julkaistu alun perin Länsi-Saksassa ennen Hopeanuolen 16/1981 tarinaa. Sen alkuperäisnumero on Silberpfeil 331. Numeron 16/1981 alkuperäistarina puolestaan on Silberpfeil 358. Numeroiden 331 ja 358 tarinoilla on selvästi sama piirtäjä.

Sanoisin siis, että numeron 21/1981:n Sandra on todennäköisesti Birgit/Brigit. Vaikka ei olisi, niin tarinat pitäisi aina julkaista oikeassa järjestyksessä. Numeroiden 331 ja 358 väliltä on jäänyt suomeksi julkaisematta vain kaksi Hopeanuoli-tarinaa. Tarkasti sanottuna nuo suomentamattomat Silberpfeilin numerot ovat 340 ja 354, ja ainakaan netistä löytyvien kuvien perusteella niissä ei esiinny ketään naista sivuhahmona.

Mutta: yllättävästi Hopeanuolessa 39/1984 annetaan kasvattitytölle erilainen tausta kuin Sandralle. Tarinan alkusivulla lukee: ”Muistatteko Brigitin – tytön, jonka vanhemmat menehtyivät intiaanihyökkäyksessä? Hän muutti Pekan sedän Jim Kentin luo ja työskentelee nyt tämän maatilalla.”

Onkohan tuo intiaanihyökkäys nyt suomentajan oma lisäys? Ehkä alkujaan lukee saksaksi vain että tyttö oli jäänyt orvoksi? Olisi mukava tietää etenkin, mitä alkuperäisissä lehdissä lukee tytön nimenä. Pitääpä selvittää tätä arvoitusta netin avulla. Sandra siis on Farrow, mutta en ole nähnyt Birgitin/Brigitin sukunimeä mainituksi suomalaisissa lehdissä.

Tulkoon vielä mainituksi, että lehdessä 32/1983 sivulla 8 on hyvin outo keskustelu kiowaleirissä. Hopeanuoli kysyy Kuunsäteeltä missä Pekka on. Kuunsäde vastaa Hopeanuolelle, että hän ei tiedä, mutta ehkä tapaamassa Sandraa kaupungissa. Hopeanuoli vastaa tähän, että ”Oletko mustasukkainen?”. Tällaisen jonkun Sandran mainitseminen puskista varmasti ihmetyttää lukijaa. Ihmetys poistuu, jos tietää alkuperäisnumeron: 32/1983:n tarina on alun perin Silberpfeil 332:sta eli heti seuraavasta numerosta sen jälkeen kun Sandra vietiin Kenteille adoptoitavaksi (21/1981). Suomessa tarinoiden välissä oli ikävästi kaksi vuotta! Sandraa ei kyllä näytetä lehdessä 32/1983.