Hopeanuoli -lehti

[Sampsa Kuukasjärvi]

Laitan Custer-tarinasta vielä yhden kuvan. Kaukaa katsottuna univormuissa oleva kiowien joukko näyttää tavallisilta armeijan sotilailta.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Mietin, että komppanian ”S”-kirjain voisi ehkä tarkoittaa saksan sanaa ”Stamm” eli ”heimo”, koska siinä ovat kiowat. Ilmeisesti myös Kuunsäde kuten Hopeanuoli osaa lukea ja kirjoittaa, koska hän tekee lippuun tuon ”S:n”. Tämä ei varmasti ollut kovin tavallinen taito intiaaneilla tuohon aikaan.

Mahdollisesti komppanian pitäisi oikeasti koostua värväytyneistä vapaaehtoisista, mikä ainakin selittäisi sen, miksi muiden komppanioiden johtajat ja Custer eivät tunne sen upseereita.

Tarina on julkaistu alkujaan Silberpfeilin numerossa 198. Netistä löytyy siitä näytesivuja, mutta ei tuota lippukohtausta. Kopioin ja liitän yhden aukeaman tähän.

Pekka on näköjään tarinassa alkukielellä ”luutnantti Falcon” kun taas suomennoksessa hän on pelkkä luutnantti. ”Falcon” viittaa tietenkin Pekan saksankieliseen nimeen Falk. Yleisesti Hopeanuolen suomennoksissa katoaa yksityiskohtia valitettavan runsaasti kun asioita selitetään kovin lyhyesti.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Hopeanuolen lehtikansioista oli aiemmin juttua. Etenkin isommat tuntuvat olevan harvinaisia:

lehtien sijoittelussa oli tosiaan omat hankaluutensa. Optimituloksessa minulla olisi pitänyt olla enemmän ns. leveitä kansioita (lehtiä 26 kpl). Nyt niitä kansioita oli vain 3 kpl.

Kansioita on siis kahta eri tyyppiä. Vanhemmissa on 12 kiinnitysrautaa ja uudemmissa 26. Noita uudempia on todella vähän liikkeellä, ja olenkin onnistunut haalimaan niitä itselleni vasta neljä.

Numerossa 24/83 mainostettiin Peukaloisen Retkiä, ja mukana oli samanlainen keltainen kansio kuin Hoppareissa, mutta tietenkin Peukaloisen logoilla.

Peukaloisen retkillä oli siis sama kustantaja. Voiko tehdä niin, että panee ohuet Hopeanuolet (numerosta 17/83 alkaen) odottamaan Peukaloisen retket -kansioon, kunnes joskus löytää paksun Hoppari-kansion? Sopivatko ne täydellisesti siihen? Lunttaan, että Peukaloisen retket ilmestyi 24 kertaa vuodessa ja se oli ilmeisesti yhtä ohut kuin ohuet Hopparit.

Entä sopivatko Aku Ankan säilytyskansiot Hopeanuolille? Aku Ankka -lehtihän on pituudeltaan lyhyempi kuin Hoppari, eli onko kansioissa tarpeeksi marginaalia? Entä käyvätkö AA-kansioiden metallilangat Hoppari-kansioihin?

En itse pysty vertaamaan kun en omista kansioita.

[TOSA]

Peukaloisen retket kansiostakin taitaa olla kahta kokoa. Minulla oli sellainen kansio johon mahtui 1-4/1983 ja 1-24/84. Myynnissä näkee kuitenkin myös kansioita joissa peukaloisen retkiä on vain vuosikerta eli 24kpl.

Olisi pitänyt pari vuotta sitten kirpparilta ostaa kolme kansiollista hopeanuolia. Olivat noita isompia kansioja ja lehdet hyvässä kunnossa. Pitkään niitä selailin ja hetken jo kannoinkin mukana mutta palautin ne sitten hyllyyn. Seuraavana päivänä menin uudestaan niitä hakemaan mutta joku oli ne jo ehtinyt ostaa.

[Sampsa Kuukasjärvi]

TOSA: Ehkä kansiot ovat samankokoiset, mutta toiseen on vain laitettu mukaan enemmän kiinnityslankoja?

Olisi kannattanut ottaa ne kirpparin kansiot. Hopeanuolen kansioita ei paljon näe toisin kuin Aku Ankan vastaavia, joista moni yrittää turhaan päästä eroon.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Olet, TOSA, varmasti oikeassa siinä että Peukaloisen retkillä on erikokoisia kansioita. Nimittäin lehdet eivät saisi hölskyä niissä. Yksittäisiä lehtiä voi poistaa tai lisätä, mutta neljän lehden ero niin iso, että se vaatii isomman kansion.

En ole panemassa Hopeanuoliani kansioihin syystä että minulla ei ole niille tilaa, koska tykkään käsitellä lehtiä yksitellen ja koska olen kuullut, että kansiot ajan myötä tuhoavat lehtiä alaosista koska lehdet roikkuvat, mutta ajattelin testata miten ohuet lehdet mahtuvat 24 lehden Peukaloisen retket -kansioon. Tilasin yhden Torista.

[TOSA]

Oma kokemus vain aku ankoista säilytettynä kansiossa noin 40 vuoden ajan. 1982 ja 1983 joita lapsena luettiin paljon myös näyttivät luetuilta. Kaikkien lehtien selkämys uponnut kiinnityslankoihin jopa sentin verran. Lisäksi kiinnityslangoista jäi väriä joten kaikkien lehtien keskiaukeamalla reilusti väriä marginaalissa.

1987 ja 1988 vuosikerrat joita ei luettu niin paljon näyttivät paremmilta ja kiinnityslangat jättäneet vain pienen kuopan selkämyksen alaosaan. Ne eivät myöskään värjääntyneet niin pahasti. Muistaakseni hopeanuoli ja peukaloisen retket kansioissa on hopeanväriset kiinnityslangat jotka eivät värjää samalla tavalla kuin vanhojen aku kansioiden kullanväriset.

Mutta se kannattaa myös huomioida että kansiossa olleet lehdet eivät ole enää pakkasileitä vaan niistä näkee että ovat olleet kansiossa. Selkämys vähän pyöristyy ja keskiaukeamalla jää pieni aukko lehden ollessa kiinni. Parissa divarissa huomasin tuon kun akuja vein aikoinaan vaihtoon niin siellä hylättiin nopeasti ne joista näki että ovat olleet kansiossa. Tuosta itsekin oppi sitten nopeasti näkemään onko lehti ollut kansiossa vai ei.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Kiitos omien kokemustesi kertomisesta. Itse olen vain kuullut ja lukenut vastaavia juttuja. Esimerkiksi Ankkiksen arkistoidussa keskustelussa täällä moititaan Aku Ankkojen tuhoutumisesta kansioissa. Ehkä kansioihin kannattaa laittaa vain niin sanottuja lukulehtiä samalla kun pitää priimatavaran muualla.

Itse säilytän Hopeanuoliani ja monia muitakin lehtiäni pahvilaatikossa päällekkäin pinottuina niin, että lehdet on välillä käännetty toisinpäin (eli niittipuoli ei ole aina samalla puolella) ja että niiden välissä on pahveja. Niin ne pysyvät muodoltaan suorina. Hopparit mahtuvat sopivasti juuri yhteen imurin pahvilaatikkoon. On kyllä hankalaa kaivaa jokin tietty vuosikerta tai numero esiin kasan keskeltä tai pohjalta...

Muovitaskuihin en lehtiä laita, koska silloin niistä näkyy vain kannet ja niiden selailu menee mahdottomaksi. Tiedän kyllä, että "ammattilaiset" käyttävät muovitaskuja ja pahveja yhdessä kun he säilövät keräilylehtiään.

[Oiyahe]

Taisin laittaa niin, että numerot 1–12/83 ovat omassa normaalissa kansiossaan. Toinen puolisko (13–33/83), jossa on siis vielä neljä normaalia Hopparia ja 17 ohuempaa lehteä, päätyi myös normaaliin kansioon. Tämä onnistui siten, että lisäsin Aku Ankka -kansion kiinnitysrautoja (itse kutsun niitä jostain syystä pinneiksi) Hoppari-kansioon, jotta sain kaikki lehdet liitetyksi.

Aku-kansio (punainen) on tosiaan inan verran lyhyempi, ehkä millin tai kaksi. Pinnitkin tuntuvat olevan aivan aavistuksen lyhyemmät ja myös eriväriset. Sain silti lehdet mahtumaan kohtuullisen hyvin.

Tuo Peukaloisen kansio onkin mielenkiintoinen. Siinä lienee täysin identtinen kiinnityssysteemi.

En osaa täysin sanoa, kuinka paljon lehdet varsinaisesti "kärsivät" kansioissa, mutta pohdinnoissanne on varmasti perää. Ensimmäiset kansioni olen ostanut vuonna 1979, ja saman vuoden lehdet ovat olleet paikoillaan siitä lähtien. Ne ovat yhä melko hyvässä kunnossa, vaikka lukemisen jälkiä toki on havaittavissa.

Sen olen ainakin huomannut, että keskiaukeaman lehdet saattavat rypistyä hieman, kun niitä kiinnitetään kansioon. Loppua kohden tila käy usein varsin ahtaaksi.

[Sampsa Kuukasjärvi]

ajattelin testata miten ohuet lehdet mahtuvat 24 lehden Peukaloisen retket -kansioon. Tilasin yhden Torista.

Sain ostamani Peukaloisen retket -kansion paketissa. Kansio sisältää vuoden 1985 24 lehteä, mutta siinä on neljä ylimääräistä kiinnitysrautaa tai -lankaa. Luultavasti se siis on ollut alun perin vuosien 83 ja 84 Peukaloiset sisältävä kansio, jollaisesta TOSA kirjoitti edellä ja johon kuuluu 28 lehteä. Näin äsken netissä kuvan toisesta vuoden 85 kansiosta, jossa oli nimenomaan vain 24 kiinnitysrautaa.

Lehdet tuntuvat asettuneen sopivan väljästi kun kaikkia rautoja ei ole käytetty. Raudat ovat hopeanharmaat ja niistä ei näy irronneen väriä sivuihin. Irrotan Peukaloiset jossain vaiheessa ja kokeilen huvikseni montako paksua Hopparia kansioon menee.

Jos minulla olisi myös 24 lehteä vetävä Peukalois-kansio, saisin kahteen kansioon vuoden 1984 Hopeanuolet aivan täydellisesti: 28 + 24 = 52 numeroa. Hmm, montakohan numeroa saman kustantajan Tao Tao  -lehden kansioihin mahtuu?

Lehtikansiot kiistatta näyttävät komeilta, mutta tosiaan kannattaa ottaa huomioon se, että lehtien arvo tippuu niissä.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Paksuun 28 lehdelle tarkoitettuun Peukaloisen retket -kansioon ei mahdu enempää kuin 24 ohutta vuoden 1984 Hopeanuolta, vaikka yritän miten änkeä. Näköjään Hopeanuolet ovat paperiltaan aavistuksen paksumpia kuin Peukaloiset, ja lisäksi minulla on ainakin viidessä lehdessä keskiaukeaman mainosliite tallessa, mikä tuo lisää paksuutta.

Tämä onnistui siten, että lisäsin Aku Ankka -kansion kiinnitysrautoja (itse kutsun niitä jostain syystä pinneiksi) Hoppari-kansioon, jotta sain kaikki lehdet liitetyksi.

En minäkään tiedä niiden virallista nimeä. Pinni voi olla ihan oikea nimitys. Ilmeisesti piikit ovat erilaisia rautoja.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Löysin netistä kuvia, joista näkee, että Taotao-lehden kansioissa on 26 kiinnitysrautaa. Eli ne voivat mainiosti toimia Hopeanuolen paksujen kansioiden korvikkeina. (Taotao-nimi muuten on aika outo. Kun lehti lanseerattiin Suomeen, siitä käytettiin kustantajan mainoksissa mm. Hopeanuolessakin nimitystä "Tao Tao" erikseen kirjoitettuna, joskus jopa TaoTao" erikoisesti kahdella isolla T:llä, mutta tarkistin, että varsinaisissa lehdissä, joita minulla on, lukee kyllä "Taotao" yhteen kirjoitettuna.)

Asiasta toiseen. Oiyahe laittoi Juha Hiltusen kirjoittamia tiedostoja (HN1, HN2 ja HN3) intiaanileireistä tänne ketjun sivulle 20.

Huomasin, että Hopeanuolessa 8/1984 on sivulla 10 pieni ilmoitus Mustan Salaman johtamasta siouxleiristä tulevana kesänä Lahden Enonsaaressa. Se on sellainen, jota ei listata noissa tiedostoissa. Se on eri kuin Ukkoskarhun johtama leiri. Ilmoituksessa lukee, että tapahtuma on ”entinen Kullasvuoren intiaanileiri”. Tiedostoista näkee, että Musta Salama oli Kullasvuoren leirien entinen toimitusjohtaja Antti Linnavirta.

Tuossa ilmoituksessa lukee myös, että tarkemmat tiedot julkaistaan Hopeanuolen seuraavassa numerossa eli numerossa 9/1984. Siinä ei näy mitään ilmoitusta, joten ehkä se on ollut erillisessä liitteessä, jollaista ainakaan minulla ei ole. Vai jätettiinköhän tarkemmat tiedot kokonaan julkaisematta solidaarisuudesta lehden viralliselle leirille?

Numerossa 8 minulla on tallessa Kullasvuoren intiaanileirin mainosliite. Lehden lukijat varmasti havaitsivat, että Kullasvuoren leiriä ei ollut kuopattu ja että oli menossa jokin leirien välinen kilpailu.

Toinen asia. Tuolla samassa paikassa tiedoston HN3 lopussa lukee Hopeanuoli-lehden loppumisen syystä näin: ”Julkaisutoiminta loppui alkuperäissarjan ulkomaisen toimituksen päättymiseen.” Tämä kuulostaa todenmukaisemmalta syyltä kuin aineiston loppuminen, joka kerrottiin viimeisessä numerossa 22/1985.

Viimeisessä lehdessä sanottiin myös jotenkin niin, että korkean ikänsä vuoksi Hopeanuolen piirtäjä ei jaksa enää piirtää, ja nuoremmat piirtäjät eivät halua kavuta kallioisille vuoripoluille jatkamaan hänen työtään. ”Korkea ikä”? Sels oli karvan päälle 40-vuotias. Selvästikään lehden toimitus ei tiennyt sarjan taustoja. Toki Sels tuolloin oli ylityöllistetty ja stressaantunut ja uusien Hoppis-tarinoiden teko oli vähentynyt huomattavasti, mutta tarinoita kuitenkin tehtiin vielä ja entisiäkin oli sadoittain suomentamatta. Periaatteessa lehti myös olisi voinut palata harvempaan ilmestymistahtiin.

[Oiyahe]

Huomasin, että Hopeanuolessa 8/1984 on sivulla 10 pieni ilmoitus Mustan Salaman johtamasta siouxleiristä tulevana kesänä Lahden Enonsaaressa. Se on sellainen, jota ei listata noissa tiedostoissa. Se on eri kuin Ukkoskarhun johtama leiri. Ilmoituksessa lukee, että tapahtuma on ”entinen Kullasvuoren intiaanileiri”. Tiedostoista näkee, että Musta Salama oli Kullasvuoren leirien entinen toimitusjohtaja Antti Linnavirta.

Tuossa ilmoituksessa lukee myös, että tarkemmat tiedot julkaistaan Hopeanuolen seuraavassa numerossa eli numerossa 9/1984. Siinä ei näy mitään ilmoitusta, joten ehkä se on ollut erillisessä liitteessä, jollaista ainakaan minulla ei ole. Vai jätettiinköhän tarkemmat tiedot kokonaan julkaisematta solidaarisuudesta lehden viralliselle leirille?

Numerossa 8 minulla on tallessa Kullasvuoren intiaanileirin mainosliite. Lehden lukijat varmasti havaitsivat, että Kullasvuoren leiriä ei ollut kuopattu ja että oli menossa jokin leirien välinen kilpailu.

Hopeanuolessa 8/1984 on sivulla 10 tosiaan ilmoitus leiristä, ja saman lehden keskiaukeamalla on ilmoittautumislomake Kullasvuoren leirille.

edit: Eli eri leireistä tosiaan kyse.

Ainakaan minulla ei ole ylimääräistä liitettä numerossa 9/84. Mahtaakohan kenelläkään sellaista olla?

[Sampsa Kuukasjärvi]

En tiedä, mitä olit, Oiyahe, kirjoittanut ennen viestisi muokkausta, mutta joo, eri leirejä nuo ovat.

Niin, huomiotani herätti se, että lehdessä 8/1984 on sisäsivuilla ilmoitus, jonka mukaan Kullasvuoren leiri jatkuu nyt Lahdessa, mutta kuitenkin samassa lehdessä on keskiaukeamalla Kullasvuoren leirin liite, eli se leiri siis sittenkin jatkuu vanhassa paikassa. Lukijat ovat saattaneet olla tästä ihmeissään. Minulle tulee vaikutelma, että Kullasvuoren leirin toimitusjohtaja riitautui ja perusti uuden leirin Lahteen. Tässähän ei olisi nyt riitauduttu Ukkoskarhun kanssa, koska hänellä oli leiri muulla kuin Kullasvuorella (joistakin ristiriidoista häneen liittyen tiedetään).

Toinen pointti on se, että Lahden leiriä ei ole listattu Hiltusen antoisiin katsauksiin.

Keskiaukeamien liitteissä on joskus ihan hyödyllistä infoa. Ehkä jollakulla on tallessa numeron 9/1984 liite, jos sellainen on olemassa. Onhan sekin mahdollista, että Lahden leiri peruttiin esim. vähäisen osallistujamäärän takia.

Lehdessä 16/1984 muuten on mainos sekä Kullasvuoren intiaanileiristä (sivulla 9) että Ukkoskarhun intiaanileiristä Maisansalossa (sivulla 30). Ne ovat ihan lehden tavallisilla sivuilla. Kullasvuoren mainoksen koko on neljäsosasivu; Ukkoskarhun mainos puolestaan saa tilaa kokonaisen sivun ja sisältää myös ilmoittautumiskaavakkeen.

Jos lukisin lehteä vuonna 84 ja valitsisin leirin pelkästään näiden ilmoitusten perusteella numerossa 16/1984, ei ole epäilystäkään, että valitsisin Ukkoskarhun leirin paljon kattavamman informaation takia. Lisäksi Ukkoskarhun nimi olisi minulle ennestään tuttu ja hän olisi minulle vakuuttava isällinen intiaaniauktoriteetti. Leirien hinnat ovat käytännössä samat: toisessa 590 markkaa/viikko, toisessa 595 markkaa/viikko. Varmaankin kilpailijat seurasivat toistensa hintoja.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Intiaanileireistä vielä. Kun selasin vuosien 1984 ja 85 lehtiä, silmiini osui lehdestä 21/1984 (s. 19) pieni mainos toisestakin leiristä, jota ei mainita Juha Hiltusen em. tekstissä, josta Oiyahe pani Kvaakiin kuvatiedostot. Tapahtuma on Kolilla loppukesällä 1984. Yhteyshenkilöksi annetaan Seppo Saarelainen. Kolillahan oli aiemmin Ukkoskarhun leiri.

Taas ihan toiseen asiaan. Ihmettelin lapsena, miksi Hopeanuolella on niin vaatimaton ”päähine” kuin vain yksi sulka, vaikka hän on kiowien päällikkö. Hänhän ei näytä päälliköltä. Oli varmaan monia lukijoita, jotka kummastelivat tätä. Joku kysyi tästä asiasta Ukkoskarhulta lehden palstalla jossakin numerossa. Ukkoskarhu vastasi jotenkin niin – kirjoitan muistinvaraisesti –, että päällikön isoa ja painavaa sulkapäähinettä käytetään vain seremoniallisissa tapahtumissa ja että sellainen päähine olisi arjessa ja toiminnassa vain tiellä. Vastaus on varmasti totta.

Lehden 7/1984 tarinassa Hopeanuoli tapaa komanssien päällikkö Quanah Parkerin, joka on oikea historiallinen henkilö. Parker esiintyy tarinassa koko ajan ilman yhtäkään sulkaa hiuksissaan, mikä on varmaan realistista ja miltä hän myös näyttää eräässä kuuluisassa hänestä otetussa valokuvassa.

Kuitenkin samassa tarinassa ristiriitaisesti Hopeanuolen soturien joukossa on jatkuvasti ison sulkapäähineen omaavia kiowia biisonien metsästyksessä, tiedustelussa ja valmiina taisteluun. Ei siis olla seremoniallisissa tapahtumissa. Samoin on quahadien eli komanssien joukossa miehiä komeissa päähineissä taistelemassa ja saattamassa vankeja. Luullakseni kyllä sulkapäähineet ovat vain piirtäjän tapa saada intiaanien piirtämiseen vaihtelua.

Skannaan kyseisestä lehdestä näytteen, jossa Hopeanuolta puhuttelee päälliköksi itse intiaanipäällikön näköinen kiowamies. Jotenkin ristiriitaisen näköistä tämä on.