Sarjakuvia ja niiden piirtäjiä vanhoissa koulukirjoissa?

[Timo Ronkainen]

Hei, muistaako kukaan muu?
Muistan lapsena ennen kouluunmenoa nähneeni 8 vuotta vanhemman isonveljeni koulukirjoissa - olivat kenties äidinkielen kirjoja - luku- tai opiskelukirjoja - pätkän Tintin seikkailuja. Siinä oli (kaiken muun seassa, kesken kaiken) pätkä Yksisarvisen salaisuudesta, se alkoi kohdasta: "Näetkö tuon miehen?" "Näen, se on muuan sinun esi-isiäsi. Entä sitten?" (s. 14). Tuota edeltävät ruudut oli poistettu.
Sitten seurasi tämä kapteenin kertoma esi-isänsä muistelmista. Aina tuolle sivulle 26 saakka, jos oikein muistan. Sarjakuvapätkän jälkeen seurasi (opettavaisia?) kysymyksiä joihin piti vastata. En kyllä muista mitä niissä kysyttiin. Mitä luultavammin kirjassa on käytetty alpparin vanhaa 1960-luvun käännöstä, koska tämän koulukirjan täytyy olla jostain 1970-luvun alusta, kauan ennenkuin Yksisarvinen tuli Otavalta. Ehkä kirjan kustantajana oli WSOY, joka julkaisi siis nuo vanhat kovakantiset Tintitkin.
Sitten saman koulukirjasarjan jossain toisessa osassa muistan olleen Ahmed Ahnetta, se jakso jossa Ahmed opettaa julman sulttaani Mittumaarin poikaa. Se joka alkaa niillä palatsin vartijoiden "Pikalähetys kalifille!", "Likalähetys kalifille!", "Vikavähennys (jne) -huudoilla. Katosta putovat melonit ovat jääneet mieleeni. Tämä sarja julkaistiin vuonna 1972 albumissa Tähdet kertovat, Ahmed Ahne. Se sopii muistikuviini. Menin kouluun 1973.
Muistaako kukaan muu, ehkä itseäni vähän vanhempi, tämmösiä? Olen tästä nimittäin hyvinkin varma, etten ihan uneksu. 

Timo

[tertsi]

Meidän äidinkielen kirjassa oli pätkä Azsterixista ja Normannien maihinnoususta. Ja jossain äidinkielenkirjassa (olisiko peräti sama kirja) oli Joonaksen kuvitus.
Oisko ollut jotain 1972?

[Kivik]

Nyt kun muistutettiin niin todellakin oli pitkä Tintti-pätkä jossain oppikirjassa ja muistan miten se herätti ristiriitaisia tunteita. Siihen aikaan koulu ja sarjakuvat olivat jotenkin ajatuksenakin niin kaukana toisistaan, että meinasi aivot nyrjähtää. (Ja ehkä nyrjähtivätkin).

[Antti Vainio]

jossain englanninkirjassa oli aikoinaan sivu Barksin takaisin Klondykeen - tarinaa

[Asral]

Olihan meilläkin yläasteen äikän kirjassa suurinpiirtein parin ruudun pätkä Tintistä, en ole varma olisiko ollut kenties Auringon Pojasta, jossa Haddock esitteli herjaamistaitojaan. Aiheena oli varmaankin mitä Haddockin käyttämät eri nimitykset tarkoittivat tms.

[Jari Lehtinen]

Näinhän se oli. Minulle ei koskaan osunut niitä kirjoja, mutta jostain ärsyttävästä syystä kavereilla, jotka olivat eri koulussa ja eri luokalla, heillä kaikilla oli nämä kiehtovat sarjakuvaoppikirjat. Ihan epistä.
Parhaiten muistan suoraan Tintistä sivun mittaisena mukaan leikatun katkelman, joka oli painettu mustavalkoisena, ja jossa ensimmäinen ruutu ei kuulu asiaan. Tässä jaksossa Haddock korostaa kuinka kaikessa on nähtävä aina valoisa puoli, kunnes hän Miloun myötävaikutuksella kompuroi.
Tälle irtileikatulle sivulle oli annettu ihan oma nimikin. Tarinan otsikoksi oli keksitty "Parhain päin", tekijänä Herge. Siitä seurasi sitten älykästä sananvaihtoa kaverin kanssa. Tähän malliin:
- Mitä sulla on kirjassa? Mikä tämä on?
- Se on "Parhain päin".
- Juu juu, mutta mistä se on?
- Se on Hergen "Parhain päin".
- Ei! Se on osa jostakin tarinasta.
- Tää on kyllä Hergen "Parhain päin".
Jne.
Lähteenä oli tosiaankin käytetty 1960-luvun käännöstä. Siihen kiinnitinkin huomiota kun sain lopulta koko tarinan eteeni. Koulukirjan versiossa Haddock sanoi "parhain päin" (ellei tullut jo selväksi), Otavan versiossa Haddock sanoi "valoisa puoli".

[Kapteeni Kenguru]

Kun oikein kunnolla muistelen, niin jostakin mielen syövereistä löytyy hyvin hatara mielikuva jossakin koulukirjassa vilahtaneesta Tintistä. Enempää en nyt osaa sanoa, ties vaikka olisin itse sen sinne piirtänyt tylsän oppitunnin aikana.

Mutta ympäristöopin kirjassa kyllä oli jostakin Mustanaamion seikkailusta napattu ruutu, jossa rosvo kertoo ampuneensa vartijoita kiväärillä selkään.
Sitten siinä on jokin kysymys että "miten sarjakuvissa esiintyvä väkivalta vaikuttaa haitallisesti" tai jotakin siihen malliin... Ilmeisesti sitten kuitenkin säästyin sarjakuvien tarjoamilta haitallisilta roolimalleilta, koska en ainakaan vielä ole ampunut vartijaa selkään.

Sitten jossakin toisessa kirjassa, olisikohan ollut jokin äidinkielen opus, oli Kari Suomalaisen pilapiirros (teknisesti ottaen ei siis varsinaisesti sarjakuvaa, mutta menköön nyt) jossa poika rassaa mopoaan ja toinen poika nojailee omaan ajokkiinsa ja naureskelee että "jaa sä oot mopon ostanu? Mulla on varastettu!" Sitten siinä on jokin lyhyt tarina mopovarkaasta.

[Timo Ronkainen]

Mutta eikö kukaan muista mainitsemaani kirjaa? Siinä oli pitkä pätkä 10-12 sivua Tinttiä. Jossain toisessa saman sarjan kirjassa oli kokonainen jakso Ahmed Ahnetta.
Olis kiva tietää tarkallaan mikä opus oli kyseessä.

Timo

[Reijo Valta]

Mutta eikö kukaan muista mainitsemaani kirjaa?

Herättäisikö Aikamme lukemisto tai Aku-Kimmo Ripatti kenelläkään muistoja tässä yhteydessä?

[Justus]

jossain englanninkirjassa oli aikoinaan sivu Barksin takaisin Klondykeen - tarinaa

Tämän minäkin muistan. Hämmästelin kovasti isosiskoni englanninkirjaa jossa oli Aku Ankkaa! Myöhemmin sitten se oli omassa englanninkirjassa, en ole varma. Kyseessä oli Barksin tarina jossa Roope kertoo Kultu Kimalluksesta ensimmäisen kerran Akulle ja pojille. Aurinko laskee, he ovat laivassa, upeaa Barksia.

[Reijo Valta]

jossain äidinkielenkirjassa (olisiko peräti sama kirja) oli Joonaksen kuvitus.

Tämmöinen on ainakin:

Aikamme lukemisto 5 / Pirjo Viksten, Keijo Ahti, Petri Arpo ; [piirrokset: Erkki Alanen, Veikko Savolainen ja Sauli Rantamäki sekä alkuperäiskirjojen taiteilijat]
Porvoo Hki : WSOY, 1976

[Reima Mäkinen]

Mulla on ehkä ollut sama kirja kuin Tertsillä. Jossain V-VIII luokan äikän (1970-luvun puolivälissä) kirjassa oli myös tämä(?) Teriksen kansi.
http://www.perunamaa.net/sarjakuvarock/dc/tm/tm196812.html

[Reijo Valta]

"Sota kielletty laissa" ... Tuo teriksen kansi todistaa oikeaksi Aku-Kimmo Ripatin, Hilja Mörsärin ja Pekka Tarkan Kirjan maailma (1967, 37) oppaassa tekemän havainnon: Sarjakuvalehden maailmankuva ei toteudu maassa, jossa me asumme.

Ko. teoksessa esimerkkinä ns. ala- tai matalakirjallisuuteen kuuluvasta sarjakuvasta on kolme ruutua Hertta-sarjasta.

[Reijo Valta]

Mutta eikö kukaan muista mainitsemaani kirjaa?

Ei muista, mutta yliopiston kirjaston varastoista löytyy kaikenlaista. Kyseessä on "Aikamme lukukirja", jonka kokeiluversio otettiin käyttöön juuri vuonna 1972. Virallisesti käyttöön kouluhallitus hyväksyi opukset vuonna 1976 nimellä "Aikamme lukemisto", ja juuri kertomasilainen pätkä Sarviaisen salaisuudesta nimellä "Kapteenin muistelmat", Aimo Sakarin käännöksin ja Olavi Mariston tekstauksin.

Viidesluokkalaisten vuoden 1976 kirjassa on "Asterix ja Poppix" l. Normannien maihinnousun neljä ensimmäistä sivua. Ilmeisesti vaihdettu Ahmed Ahneen tilalle? Koekäyttölaitoksiakin näyttää olevan joka vuodelle, parhaalle kaksi, joten vaihdoksia saattaa olla enempikin.

Erillisessä tehtäväkirjassa Tintin seikkailuista annetaan ryhmätyötehtävä: Laatikaa ryhminä luettelo tuntemistanne historiallisista sarjakuvista. Asterixista tehtäväkirja kysyy:
1) Sijaitseeko tämä kylä jonka hyvin tunnemme Italiassa, Ranskassa, Kreikassa vai Espanjassa?
2) Kolme ryhmää etsii sarjakuvan kolmelta ensimmäiseltä sivulta piirrosten huvittavat yksityiskohdat ja kertoo ne muulle luokalle.
3) Onko Poppix tosissaan viimeisessä repliikissään? [eli kehuessaan Trubadurixia]
4) Mitä Asterix-kirjoja olette lukeneet. Mistä johtuu niitten suosio?

Ylimääräisinä kysymyksinä keskusteltaviksi esitetään:
- oppiiko Asterixista historiaa?
- mikä sinun nimesi olisi tässä sarjakuvassa?

Reijox

[Timo Ronkainen]

Ei muista, mutta yliopiston kirjaston varastoista löytyy kaikenlaista. Kyseessä on "Aikamme lukukirja", jonka kokeiluversio otettiin käyttöön juuri vuonna 1972. kertomasilainen pätkä Sarviaisen salaisuudesta nimellä "Kapteenin muistelmat", Aimo Sakarin käännöksin ja Olavi Mariston tekstauksin.

No tuo kokeiluversio sitten meillä kotona oli! Jännää että muistin tuon yhä. Tack!

Timo