Corto Maltese

[Janne]

Oooh. Odottelen suurella mielenkiinnolla tällä kertaa ilman suurta skeptisyyttä. Tykkäsin kovasti edellisestä osasta.

[VesaK]

"Equatoria" ilmestyy Ranskassa syyskuussa, eli oletettavasti tulee suomeksi keväällä 2018.

Vuosi on 1911. Corto Maltese lähtee Venetsiasta Aleksandriaan etsimään Pappiskuningas Johanneksen mystistä peiliä. Matkalla tulee vastaan muun muassa kohtalokas nainen. Siinä sivussa Corto tulee pelastaneeksi Winston Churchillin hengen ja kohtaa Sansibarissa toisen kuulun seikkailijan, Henry de Monfreidin.  


https://fi.wikipedia.org/wiki/Pappiskuningas_Johannes

https://en.wikipedia.org/wiki/Henry_de_Monfreid

[Timo Ronkainen]

ja kohtaa Sansibarissa toisen kuulun seikkailijan, Henry de Monfreidin.  

Oho! Sama tyyppi, jonka Tintti tapaa Faraon sikaareissa.

Timo

[Rac]

En saa nyt päähäni, minkä hänen albuminsa luin jokin aika sitten. Mutta siitä taidettiin saada ajatus tehdä hänestä Corto Maltesen jatkaja. Tarina tapahtui suunnilleen Corton seikkailujen aikoihin, ja mies on selvästi perehtynyt aikakauteen eli viime vuosisadan ensimmäisiin vuosikymmeniin.

Dieter Lumpen?

[VesaK]

Corto Maltese on saapunut 50-vuotisen taipaleensa kunniaksi Pariisin, Austerilizin rautatieasemalle. Komea näyttely, "seinämaalauksia" ym. ym.

Ikävä kyllä en löytänyt mitään kunnollista eli virallista sivua näyttelystä. Googlekin löytää ainoastaan "turistikuvia". 

[Timo Ronkainen]

Castermanin Facebookissa oli jokunen kuva gare de Paris-Austerlitzista, mutta tosiaan, mitään ei esim Corton virallisilla sivuilla. http://cortomaltese.com/en/news/

Timo

[JJalonen]

Gares & Connexions twiitistä löytyy nämä (Casterman BD retwiitti)

[VesaK]

Corton 50-vuotispäivän kunniaksi Le Figaro Magazine julkaisi erikoisnumeron.

Ja lisää kuvia Austerlizin asemalta:
http://www.sceneario.com/blog/corto-maltese-la-gare-dausterlitz/

[Darth Mika]

Corton 50-vuotispäivän kunniaksi Le Figaro Magazine julkaisi erikoisnumeron.

Ja lisää kuvia Austerlizin asemalta:
http://www.sceneario.com/blog/corto-maltese-la-gare-dausterlitz/

Eihän tuolla voi mennä edes junaan, kun junan odottelu on noin loistokasta. VR...tämmöisiä meillekin. Siellä on aulassa tilaa vaikka mihinkä sarjakuva-näyttelyyn...ei tartte katella tylsiä seiniä. Helsingin sarjakuvafestivaalien aikaa voisi VR:kin yllättää positiivisesti. Ne jotka eivät ole muuten kiinnostuneet sarjakuvista niin saisivat vähän korkeakulttuuria samalla kun odottavat junaansa.

[Gothicus]

Helsingin sarjakuvafestivaalien aikaa voisi VR:kin yllättää positiivisesti. Ne jotka eivät ole muuten kiinnostuneet sarjakuvista niin saisivat vähän korkeakulttuuria samalla kun odottavat junaansa.

Ne ”jotka eivät ole muuten kiinnostuneet sarjakuvista” potkisivat ne täällä meillä päivässä paskaksi. Helsingin sarjakuvafestivaalien aikaan.

[Darth Mika]

Ne ”jotka eivät ole muuten kiinnostuneet sarjakuvista” potkisivat ne täällä meillä päivässä paskaksi. Helsingin sarjakuvafestivaalien aikaan.

Pari isokokoista nyrkkirautojen , kettinkien ja pesäpallomailalla varustettua raakaa lihaa ja olutta aamiaiseksi hörppivää siihen viereen vartioon. Vois potkijoille tulla äitiä ikävä.

[Gothicus]

Sarjakuvissa niin voisi tapahtua.

[vekka_of_savo]

Ekvatoria olisi näemmä nyt ilmestynyt kirjakauppoihin.


Ja nyt myös luettu. Edelleen vähän pastissimaista fanifiktiota verrattuna Prattin parhaimpiin Cortoihin, mutta ehkäpä sitten kolmas kerta toden sanoo. Eiköhän näille vielä jatkoa tule.  

[Jurpop]

Luin ja varovaisesti tykkäsin tuosta Ekvatoriasta. Menin lankaan piirrosjäljen osalta, enkä tällä kertaa osannut ärsyyntyä siitä. Juoni ei jostain syystä ollut niin mukaansatempaava kuin mestarin omat kynäelmät. Aarre oli tarinan antikliimaksi. Hahmoissa oli jo yritystä. Jos nämä menevät tähän suuntaan, en ehkä pidä seuraavaa albumia enää niin hirvittävänä pyhäinhäväistyksenä.

[Crying Blue Rain]

Ekvatoria oli...ihan jees. Ei vähempää, ei enempää. Prattin piirrostyyliä ja tarinankerrontaa imitoidaan todella taitavasti, mutta pastissiahan tämä on. Ei minulla ole mitään uskoa siihen, että Diazin-Pellejeron Cortot koskaan nousevat tarinoiltaan lähellekään alkuperäisten tasoa. Toisaalta niin kauan kuin taso pysyy näinkin hyvänä, luen näitä ihan tyytyväisenä.