Suomen Disney-sarjakuvien tulevaisuus

[Sampsa Kuukasjärvi]

Itse nostalgiaan taipuvaisena ajattelen, että joka vuosi uusi sukupolvi pikkutyttöjä ja pikkupoikia opettelee lukemaan Aku Ankan tahtiin ja siksi on hyvä, että niitä parhaimpia Ankka-tarinoita on jatkuvasti saatavilla halukkaille.

Juu, juu, parhaimpia juttuja tietysti pitää julkaista, mutta missaat nyt pointteja.

1) Suurimmalle osalle suomalaisista sarjakuvat eivät enää ole pois heitettävää kertakäyttötavaraa. Koska lehtiä säilytetään ja kerätään ja annetaan eteenpäin, keskivertoperheen lapset tietävät paljon muitakin Aku Ankkoja kuin ne kotiin tilatut vaikkapa kymmenen viime vuoden lehdet. Kirjastoista myös on varmasti lainattu kokoelmakirjoja ja näköispainoksia.

2) Uusintojen nykyiset tiheydet tietyistä seikkailuista ovat järjettömiä. Toisaalla mainittiin, että esim. tarina Ovela Roope-setä on julkaistu viimeisten kymmenen vuoden aikana kahdeksan kertaa! Muitakin tiuhoja uusintoja ainoastaan muutaman vuoden sisällä on, mm. Vanhan linnan salaisuus, Aku Ankka ja merikäärme ja Aku Ankka ja zombi.

Tai tosiaan jos päättäisivät julkaista teoksen niitä ei-juuri-muualla-kuin-kootuissa nähtyjä sarjoja tyyliin Pluto Saves the Ship, Donald Duck Tells About Kites jne niin se olisi vielä hyvä (tai okei, taso ei päätä huimaisi).

Mutta valitettavasti taitaa olla liikaa niitä lukijoita joita ei muu kuin Barks ja Rosa kiinnosta...

”Harvinaisen Barksin” ei minusta tarvitse olla ihan noin harvinainen, vaan riittää, että sitä ei ole nähty AA-lehdessä esim. vähintään 30 viime vuoteen tai että sillä on yhteensä vain muutama julkaisukerta. Tällaisia tarinoita löytyy. Kääk13 listasi tällaisia Aku Ankka Klassikko –ketjussa.

Barks ja Rosa sinänsä kiinnostavat, mutta saman toistolla juuri tapetaan kiinnostus. Kehään pitäisi heittää heiltä harvinaisempaa matskua ja Carpia, Scarpaa ja Castya.

[Curtvile]

Hei, ankoista *****t nakkaava tässä terve.
Itse en osaa pitää Barksiakaan arvossa omasta näkökulmastani nähden mutta sarjakuvapiirejä ajatellen näitä tulee olla jatkuvasti saatavilla ja ennen muuta sitä "hyvää ankkataiteilijaa".

Sarjakuvien tarjonta on muuttunut, divarien määrä laskee ja vaikka Sampsan pointti että sarjakuvia myös säilytetään polvelta toiselle pitää paikkansa niin ymmärrän pointin pitää kestomyyviä Barksia ja Rosaa esillä.
Castyt, Scarpat yms ovat varmasti myyneet mutta ilmeisesti ei niin hyvin.

Tälläkin foorumilla unohdetaan se että laatu ja se mikä myy leikkaavat pitkälti samalla janalla mutta tärkeämpää on myynti.
Koska panostus kaikessa sarjakuvassa on koviin kansiin ja kirjakauppamyyntiin eikä lehtipistemyyntiin julkaistaan ennemmin Barks kahdettatoista kertaa kymmenen vuoden sisään koska sen ostaa aina joku.
Uutta Ruutua, Non Stoppia, Ryhmä Xää tai Teräsmiestä ei myöskään kannata lanseerata, koska ydinostava ryhmä on keski-ikää lähestyvät (pääosin yhä miehet) ja heistä valtaosa joko asuu kasvukeskuksissa tai saa nostalgian tarpeensa tyydytettyä netin ja tietämiensä sarjakuvan erikoisliikkeiden kautta, myös alkuperäiskielillä.

Osin kyseessä on markkinoiden masinoima, osin harrastajien itsensä aiheuttama tilanne.
Barks fanille kiva, kuin myös Rosan diggareille.

Tilanne ei ole yhtä kehno kuin brittien brexitsekoilu mutta rakenteellinen soppa yhtä kaikki.

barksia ja ankkoja osaan arvostaa vain "porttiteoriana" muuhun sarjakuvaan ja siihen että sarjakuvan muotokieli ylipäätään pysyy elossa Suomessa.

Useimmille kvaakin ja sarjispiirien ulkopuolisessa Suomessa kun sarjakuva alkaa ja loppuu disneyn ankoista ja myös päättyy niihin. Osa tietää Fingerporin ja Tex Willerin myös ja silloin ollaan mielestään jo harrastamisen syvässä ytimessä.

Barksin sarjat perusakkarissa ja lahjaksi nuorille hankitut sarjakuvakirjat silti mielestäni auttavat pitämää taidemuotoa hengissä ja siten puoltavat paikkaansa uusintajulkaisuina.

[Kääk13]

Täällä onkin liuta mitä mainioimpia argumentteja aiheesta suuntaan jos toiseenkin.
Minun oma mielipiteeni on se, että jos niitä Barkseja haluavat julkaista, niin julkaiskoon, mutta siihen kylkiäisiksi olisi kiva saada myös muuta materiaalia.

Onko muissa maissa tällaista "Carl Barksin sankarit" sarjaa julkaistu tai onko tietoa mahdollisesta julkaisun alkamisesta? Jotenkin ajattelin, että Egmontin julkaisemana näemme lähinnä yhteispainatuksella kustannettuja kirjoja, mitkä ovat sisällöltään identtiset tai edes lähes identtiset muiden pohjoismaiden julkaisujen kanssa. Jos taas on olemassa jokin Suomen osasto, joka valitsee varta vasten meille kirjoissa julkaistavat tarinat, niin heille olisi tärkeää saada lähetetyksi vaikka kaikki tämän palstan parilla viimeisimällä sivulla kirjoitetut viestit.

Ja vaikka mitään Suomen osastoa ei olisikaan, niin älämölöä nimen omaan Egmontin suuntaan kannattaa joka tapauksessa pitää jos jotenkin mahdollisiin tuleviin julkaisuihin haluaa vaikuttaa. Sanoma ei näistä kai vastaa enää mitenkään(?). Kai muissa maissa nyt muutakin kuin Barksia ja Rosaa julkaistaan. Olkoonkin sitten sisällöltään identtisiä niiden kanssa, kunhan sekin materiaali päätyisi jotenkin Suomeen.


EDIT: Palauteviesti Egmont kustannukselle lähetetty.

[hdc]

Näissä ankoissahan on se erikoinen tilanne että harrastajat pysyvät kuitenkin ilmeisen tehokkaasti suomenkielisissä julkaisuissa, sitä ilmiötä että ei osteta kun samat tarinat on jo aiemmin hankittu englanniksi ei taida esiintyä, toisin kuin supersankareissa tai isossa osassa eurosarjoja.

Noin muuten arvelen myös että ankoissa porttiteoria saattaa toimia suhteellisen huonosti, mikä johtaa just tähän tilanteeseen että kirjakauppamyynti menee niin jyrkästi tutun ja turvallisen merkeissä ja mitään muuta ei edes haluta nähdä, ja harrastuneemmat jotka lukee jotain Mikkejä yms ovat suhteessa sen verran pieni joukko ettei ole syytä huomioida.
Joukko joille sarjakuva on Disneyn ankkoja ja nimenomaan Barksia ja Rosaa on huomattavan kokoinen, nämä tekevät suurelta osin ostopäätökset tällä hetkellä mutta eivät ole sen verran kiinnostuneita ankoista tai sarjakuvista ylipäänsä että haluaisivat etsiä muuta. Ja jos etsivät muuta sarjakuvaa niin se tapahtuu täysin Disney-sarjoista riippumatta.
(Noin muuten väitän kuitenkin että kyllä varsinaisten "sarjispiirien" ulkopuolella riittää väkeä jotka lukevat ainakin joskus jotain sarjakuvia, tai ainakin omassa tuttavapiirissäni tällaisia riittää. Jonkun Tex Willerin lukeminen on tosin nykyään jo aika hc-sarjisharrastajan merkki...)

[Kääk13]

Harrastuneemmat jotka lukee jotain Mikkejä yms ovat suhteessa sen verran pieni joukko ettei ole syytä huomioida.
Joukko joille sarjakuva on Disneyn ankkoja ja nimenomaan Barksia ja Rosaa on huomattavan kokoinen.

Minulla on kavereita ketkä eivät jaksa enää muuta ankkaa lukea kuin Rosaa, koska Rosa vain on niin hyvä. Juuri viime viikolla tapasin yhtä kavereistani, kenen kanssa tuli Aku Ankka puheeksi ja kuinka hauskaa on, että lehteä jaksaa yhä aikuisiälläkin odotella keskiviikkoisin tipahtavaksi postilaatikkoon. Sitten kaverini heitti kommentin, että. "Kamala pettymys sitten jos lehti on täynnä Mikkiä.".

Tämä muistutti mieleeni, että valitettavan moni suomalaislukija yhä ajattelee, että Mikki Hiiri on yhtä kuin kuraa.

[hdc]

Minulla on kavereita ketkä eivät jaksa enää muuta ankkaa lukea kuin Rosaa, koska Rosa vain on niin hyvä. Juuri viime viikolla tapasin yhtä kavereistani, kenen kanssa tuli Aku Ankka puheeksi ja kuinka hauskaa on, että lehteä jaksaa yhä aikuisiälläkin odotella keskiviikkoisin tipahtavaksi postilaatikkoon. Sitten kaverini heitti kommentin, että. "Kamala pettymys sitten jos lehti on täynnä Mikkiä.".

Tämä muistutti mieleeni, että valitettavan moni suomalaislukija yhä ajattelee, että Mikki Hiiri on yhtä kuin kuraa.

Joo, samanlaisia kommentteja olen kuullut paljon, lukijoita jotka skippaavat automaattisesti kaikki Mikki-tarinat ja näin ollen eivät ole huomanneet että se loputtoman toisteinen 80-luvun Tello-Mikki ei ole enää normi.

Ja näköispainosten julkaisun lopettaminen olisi oikeasti kova pettymys. 

[Lurker]

Nyt kun Disney-kirjojen kustantaminen on siirretty Egmontille, omista kokoomista ja yleensäkin laajemmasta "toimitustyöstä" on kustannussyistä luovututtu. Riskejä ei myöskään oteta. 

Kauniina joutsenlauluna olivat Vaaralliset Mikit ja Éditions Glénat -kirjat. Tällaisia ihmeitä tuskin enää ikinä suomeksi saadaan.

Veikkaan, että lopulta julkaistaan vain joululahjakirjoiksi jotain Barksilta tai Rosalta. Hyvä toki niinkin, koska uutta lukijaa ne varmasti ilahduttavat!

Toivottavasti Korhoselta sentään saadaan Klondike-tarinat kirjana...

[vekka_of_savo]

Lukeminen vähenee sekä aikuisilla että lapsilla. Aku Ankankin levikki on ollut laskusuunnassa. Siihen vielä lapsimäärien luonnollinen vähentyminen päälle.

Haasteita riittänee jatkossakin.

https://is.fi/kotimaa/art-2000005704347.html

[Curtvile]

Minulla on kavereita ketkä eivät jaksa enää muuta ankkaa lukea kuin Rosaa, koska Rosa vain on niin hyvä. Juuri viime viikolla tapasin yhtä kavereistani, kenen kanssa tuli Aku Ankka puheeksi ja kuinka hauskaa on, että lehteä jaksaa yhä aikuisiälläkin odotella keskiviikkoisin tipahtavaksi postilaatikkoon. Sitten kaverini heitti kommentin, että. "Kamala pettymys sitten jos lehti on täynnä Mikkiä.".

Tämä muistutti mieleeni, että valitettavan moni suomalaislukija yhä ajattelee, että Mikki Hiiri on yhtä kuin kuraa.

Joo, samanlaisia kommentteja olen kuullut paljon, lukijoita jotka skippaavat automaattisesti kaikki Mikki-tarinat ja näin ollen eivät ole huomanneet että se loputtoman toisteinen 80-luvun Tello-Mikki ei ole enää normi.

Ja näköispainosten julkaisun lopettaminen olisi oikeasti kova pettymys. 

Sama itsellä, lähinnä koska kun työkaverit tai asiakkaat saavat jotain kautta kuulla että nörttihän tuo ja vielä sarjakuvanörtti on automaatio-oletus = aku ankka.

Mikki inhoa esiintyy ja useimmiten nuo kyllä lukevat juurikin ne tuoreet akkarit ja valittavat miten surkeasta hahmosta ja tarinoista on kyse.
Ja kun kyse on 25vuotiaista on vaikea ajatella että kyse olisi vain 80-luvun versiosta.

Koska Disneyn tuotanto ei juurikaan muutaman harvan taskarien tuoreen italojulkaisun lisäksi ole kiinnostanut kuin pakkopullana on vähän pakko kompata.

Siltikin ilman ankkajulkaisuja maassamme ei olisi yhtä laajaa sarjakuvaharrastamista ja kuten sanottua se on ihan omaa ansiota.
Lukeminen on Suomessa verrattain voimissaan ylipäätään, itseäni yksilönä on vaan aina ahdistanut sen monomaanisuus ja se miten luetaan aina vain sitä yhtä ja samaa, kanonisoitua lukemista.
Jos et lue ankkoja ja muutamaa sanomalehtisarjakuvaa ei kukaan ymmärrä että luet sarjakuvia, kirjallisuuden puolella valikoima on avartunut viimeisten vuosikymmenten varrella, elokuvissa likipitäen supistunut entisestään sitten 80-luvun.

Mutta tilanne on myös harrastajien ydinjoukon aiheuttamaa, kysynnän ja tarjonnan vääristymää.

[DanyB]

Lukeminen vähenee sekä aikuisilla että lapsilla. Aku Ankankin levikki on ollut laskusuunnassa. Siihen vielä lapsimäärien luonnollinen vähentyminen päälle.

Haasteita riittänee jatkossakin.

https://is.fi/kotimaa/art-2000005704347.html

Ihmisten asenteilla on kyllä aika paljon vaikutteita siitä luetaanko kirjoja. Kirjoja ainakin nykyään halveksutaan, tai ainakin nousee narinaa siitä miten inhottavaa on kun kuolleen lähiomaisen jäämistöissä on kkymmeniäkin kirjoja eikä tämä ole elänyt minimalismin aatteiden mukaisesti. Pitäisi lisäksi myös puhua nykyisestä kummallisesta kirjavastaisuudesta. Ei ole kauaa kun sain vasta haukut isännöitsijältä siitä että minulla kirjahylly tännä kirjoja ja vielä kyseli enkö voisi luopua siitä kuten muutkin. Onneksi isännöitsijä ei siitä päätä onko minulla kirja hylly vai ei ja niinpä kotikirjasto on ja pysyy. Se on sellainen omalta suvulta opittu tapa. Mutta sitä en kuitenkaan käsitä että kirjahyllyn omistaja pitää rinnastaa ongelma hamstraajiin.

[Darth Mika]

Ihmisten asenteilla on kyllä aika paljon vaikutteita siitä luetaanko kirjoja. Kirjoja ainakin nykyään halveksutaan, tai ainakin nousee narinaa siitä miten inhottavaa on kun kuolleen lähiomaisen jäämistöissä on kkymmeniäkin kirjoja eikä tämä ole elänyt minimalismin aatteiden mukaisesti. Pitäisi lisäksi myös puhua nykyisestä kummallisesta kirjavastaisuudesta. Ei ole kauaa kun sain vasta haukut isännöitsijältä siitä että minulla kirjahylly tännä kirjoja ja vielä kyseli enkö voisi luopua siitä kuten muutkin. Onneksi isännöitsijä ei siitä päätä onko minulla kirja hylly vai ei ja niinpä kotikirjasto on ja pysyy. Se on sellainen omalta suvulta opittu tapa. Mutta sitä en kuitenkaan käsitä että kirjahyllyn omistaja pitää rinnastaa ongelma hamstraajiin.

Olisi kiva olla kummituksena kattomassa, kun meikä potkaisee tyhjää ja rupeavat ihmettelemään meikäläisen tavaran paljoutta. Leffoja ja sarjakuvia kun on ripoteltu 4 eri paikaan.
Toivottavasti joku sukulaisista ottaa noi ilomielin vastaan...no veisi ainaskin divariin sitten. Muuten en kyllä kestä katsoa jos roskiin heittävät mun vuosien keräilyn.

[Kääk13]

Eräs vanhempi tuttavani lahjoitti oman Aku kokoelmansa kotipaikkakuntansa kirjastolle.
Olivat kirjastolla kuulemma erittäin ilahtuneita ja ottivat akkarit vastaan riemumielin.

[DanyB]

Tuo lahjoittaminen kirjastolle voi olla yksi, mutta jos omalla lähikirjastolla on samaa julkaksua jo valikoimassa niin kannattaa kysellä myös muiden kuntien ja kaupunkien kirjastoista.

[Darth Mika]

Eräs vanhempi tuttavani lahjoitti oman Aku kokoelmansa kotipaikkakuntansa kirjastolle.
Olivat kirjastolla kuulemma erittäin ilahtuneita ja ottivat akkarit vastaan riemumielin.

Jos saan kerättyä mun Star Wars laserdisc kokoelman täyteen, niin lahjoitan sen Kavalle (elokuva-arkisto). niillä ei varmasti ole montaakaan SW-laserdisciä.
Mut tämä vasta sitten kun alkaa 80 olla mittarissa...kai pitäisi tehdä testamentti, että kuka saa minkäkin. Koskaan ei tiiä koska kuolee.

Carl Barksin ja Rosan kootut annan sukulaiselle ja sanon, että tuun kummittelee sille, jos ne menee myymään. Ne pitää kulkea suvussa sukupolvelta toiselle.

[Timo Ronkainen]

Toivottavasti Korhoselta sentään saadaan Klondike-tarinat kirjana...

No ne kyllä tulevat kovakantisena!

Ittellä se porttiteoria on toiminut, mutta vain koska niin moni muu asia loksahti oikeaan aikaan kohdalleen. Tärkeimpänä varmaan se, että tarjolla oli just silloin niin paljon muutakin. Barksin ankoista siirtyi luontevasti Tintteihin, Asterixeihin, Lucky Lukeihin, Ahmed Ahneisiin, Tenaviin. Samaan aikaan rapsahti Sarjakuvat-kirja, jota lukiessa mieli avartui ja alkoi haluta enemmän ja uutta ja parempaa (kaikkea vanhempaa silti jättämättä ja unohtamatta). Luontevana jatkona tuli ihan pian perässä Jalavan alpparit ja Tapiiri ja mitä kaikkea.
Ankoista se alkoi, mutta olipa sitten sitä muutakin tarjolla ja paljon. Nykyään ei ole. Siinä on aikamoinen aukko välissä, ankoista mennään ehkä ihan johonkin muuhun kuin muihin sarjakuviin, kun ei ole sitä "seuraavaa askelta". En tiä...

Mutta surullista on se kun ei missään ole muuta kuin Ankkaa, jos ajattelee tämmöstä lehtipistekäyttöviihdesarjakuvaa. Ehkä sitä ei sitten tarvita.

Timo