Ensipainos vai uusintapainos

[McAnux]

Taidetta/viihdettä ei keräillä keräilyn/rahan vuoksi, vaan ihan yksinkertaisesti riettaan nautinnon vuoksi.

Itse keräilen lähinnä sarjakuvalehtiä, joten kuten joku jo aiemmin totesi ei silloin tätä ensipainos/uusintapainos ilmiötä juuri esiinny, mutta ei ensipainosten keräilemisessäkään välttämättä rahasta aina ole kyse. Kyllä mun keräilyni ainakin rakentuu juuri tuon nautinnon varaan. Ilmeisesti vain on meikäläisen piuhat kytketty jotenkin erikoisesti, koska nautin suunnattomasti vanhan sanomalehtipaperin tuoksusta ja vanhoille mainoksille (etenkin amerikkalaiset) naureskelusta. Suurin osa ostamistani sarjiksista on uusia, kokoelmia, yms., mutta itselleni tärkeät kohteet haluan alkuperäisinä ensipainoslehtinä.

[MTT]

Jep, kyllä ensipainoksen omistaminen jotenkin lämmittää vaikka sinänsä lukuarvo olisikin täysin sama. Etsin itsekin ensipainoksia kirjoista joista sellainen hyväkuntoinen on vain löydettävissä. Ensipainosta tärkeämpi kriteeri on kuitenkin kunto, minttikuntoinen uusintapainos on paljon parempi kuin huonokuntoinen ensipainos.

Toisaalta sitten taas on muutamia harvoja tapauksia joissa pitää hankkia kaikki painokset (Näitä on mm. Cómesin Lumikko) tai kirjoja joissa eri kansikuvan takia pitää omistaa monta eri painosta (esim. Pikon ja Fantasion seikkailuja 1).

Olen myös havainnut oudon ilmiön jossa ensipainoksen puuttuminen jää harmittamaan. Mulla on Fantagraphicsin Prince Valiantit 1-50. Noista kolme ensimmäisenä julkaistua (numerot 26-28) on toisia painoksia. Vähän rassaa edelleenkin ettei noi ole ensimmäisiä painoksia vaikkakin kunto on hyvä.

On tää vähän outo harrastus. Ei parane puhua enempää noista piuhojen kytkennöistä :-)

-MTT

[Samu94]

Jos rinnakkain on ensipainos ja uusintapainos, jotka ovat samassa kunnossa, otan tietenkin ensipainoksen. Varmaan kaikki tekisivätkin niin.
Mutta jos ensipainos on huonossa ruodussa, otan tietysti sen uutuuttaan kiiltävän uusintapainoksen.

Ja mulle ei ole mikään ongelma, jos kokoelmassa kaikki ei ole ensipainoksia. Ja jos omistan jo uusintapainoksen, en osta ensipainosta tilalle, vaikka hyväkuntoinen olisikin. Jos se on arvokas, ostan sen ja myyn jollekin keräilijälle. Niillä rahoilla voi ostaa lisää uusintapainoksia.

[ToniJJJ]

Saatan ostaa ensin uusintapainoksen ja sitten ensipainoksen, jos löytyy sopivan hintainen.

[Crosby]

Kerään vain niitä sarjiksia mistä tykkään ja mitkä myös luen vähintään kertaalleen. Uusintapainos siis käy aina myös, jossei se jotenkin merkittävästi ja häiritsevästi eroa vanhasta. Mutta molempia kyllä löytyy sekä ensipainoksia että uusintapainoksia, mutta en ala mitenkään ensipainoksia metsästämään vaan kunto on se tärkein tekijä.

[sarjiskeräilijä]

Pyrin aina ostamaan ensipainoksen. Mutta jos ensipainos on todella huonossa kunnossa, niin silloin kelpaa myös uusintapainos.

[echramath]

Vartijoiden ekaa painosta ei myydä yhtään missään. Tokaa painosta saa edelleen.

Onko sarjakuvienkeräilijöissä merkittävästi painosintoutuneita keräilijöitä? Taskarien kanssa kyllä, mutta tällaisen muun sarjakuvan keskuudessa?

[Timo Ronkainen]

Ensipainoksiin paneutuminen, etenkin fanaattisesti on vähän hassua, jos ajattelee että toinen painos saattaa toisinaan olla täydennetty, korjattu tai muuten laadukkaampi. Ei tietysti aina.

Timo

[Petteri Oja]

Onko sarjakuvienkeräilijöissä merkittävästi painosintoutuneita keräilijöitä?

On niitä minunkin asiakkaissani. Siis semmoisia jotka eivät huoli hyllyynsä muita kuin ensipainoksia.

[Petteri Oja]

Eivät edes Valerian 1:n tai Kramppeja ja Nyrjähdyksiä 1:n laajennettuja toisia painoksia? ja onhan näitä Corto Maltesejakin.

En tiiä. Jokainen vetänee omat rajansa, joiden sisällä toimii.

[EetuT]

Onko sarjakuvienkeräilijöissä merkittävästi painosintoutuneita keräilijöitä?

Koko Disneyn tuotanto. Disneyn tuotannon keräilyhän on Suomen mittakaavassa niin laajaa, että nuoremman polven keräilijät ottaa mallia keräilyynsä vanhemman polven keräilijöiltä. Lukematon 1.painoshan se pitää olla HC ankistille ja lukemattomaksi se jääkin, lukukappaleet hankitaan erikseen. Siis eihän tämän tason keräilijöita Suomessa montaa ole, mutta on kuitenkin.

Asterix, Tintti ja Lucky Luke. Näiden keräilijöistä löytyy myös sellaisia jotka kelpuuttavat näistä varhaisemmista 1. ja 2. painokset, mutta ei muita painoksia. Tämä johtuu värityksestä.

Ensipainoksiin paneutuminen, etenkin fanaattisesti on vähän hassua, jos ajattelee että toinen painos saattaa toisinaan olla täydennetty, korjattu tai muuten laadukkaampi. Ei tietysti aina.

Intohimolla asiaan suhtautuvat ostavat kummankin painoksen. Ostaja ei kovinkaan helposti tiedosta, että miten tuo 2.painos on täydennetty/korjattu. Eihän niissä yleensä ole listaa mitä parannuksia 1.painokseen verrattuna on tehty ja jos tuo lista on jossain sisäsivulla pienellä niin ei sitä osata sieltä katsoa. Pohjimmaisena ajatuksena 1.painoksen keräilyssä on kai se, että kyseessä on alkuperäinen versio, ei sillä niin ole väliä onko 2.painos parempi.

 

[Nikopol]

Koko Disneyn tuotanto. Disneyn tuotannon keräilyhän on Suomen mittakaavassa niin laajaa, että nuoremman polven keräilijät ottaa mallia keräilyynsä vanhemman polven keräilijöiltä. Lukematon 1.painoshan se pitää olla HC ankistille ja lukemattomaksi se jääkin, lukukappaleet hankitaan erikseen. Siis eihän tämän tason keräilijöita Suomessa montaa ole, mutta on kuitenkin.

Näinhän se on. Itse olen ostanut esim. nuo minitaskarit jokaisen kahtena kappaleena. Toisen lukukappaleeksi ja toisen odottamaan hyllyyn aikoja parempia.
Lähtihän tuota minitaskarin ensimmäistä numeroa palautuksiin ties kuinka monta kappaletta kioskeista aikanaan ja hävitettäviksihän ne päätyivät, ellei lehtikuski vetänyt niitä välistä. Vain erillispalautettavat lehdet päätynevät käsittääkseni takaisin julkaisijalle.

[Lurker]

Minitaskari 1:stä on tietty kentällä ihan järkyttävät määrät, tuhansia kappaleita verrattuna "oikeisiin" keräilyharvinaisuuksiin.

Kysyntä tietty määrää hintaa ja se, että massapsykoosiin taipuvaisia (heh, äläkääs loukkaantuko...) Disney-keräilijöitä on paljon. Ilmeisesti monet ns. myöhästyivät lähdöstä. Ja kuten jo aikaisemmin oli puhetta, sarjan eka osa halutaan, jos sarjaa aletaan kerätä.

[Lurker]

Eikös näissä upouusissa kovakantisissa Tinteissä ole oikein kelpo värit ja paperi? Melkeinpä paremmat kuin ennen, tai ei nyt ainakaan huonommat.

[Timo Ronkainen]

Ostaja ei kovinkaan helposti tiedosta, että miten tuo 2.painos on täydennetty/korjattu. Eihän niissä yleensä ole listaa mitä parannuksia 1.painokseen verrattuna on tehty ja jos tuo lista on jossain sisäsivulla pienellä niin ei sitä osata sieltä katsoa.

Niin, kun niitä ei voi lukea. Lukemalla ne erot näkyy. Mutta arvohan putoaa lukiessa. 

Timo