Täällähän äskettäin pohdittiin tätä sarjakuvan yleissivistystä, mille listalle tarjosin internetsarjakuvaa, ja asiaa eteenpäin pohtiessani aloin kyselemään itseltäni, mitkä sarjat olisivat internetissä julkaistavan (underground) sarjakuvan yleissivistystä. Tai underground ja underground, mutta unohdetaan nyt joka tapauksessa Viivi ja Wagner, Dilbert ja muut sellaiset suomalaiseenkin sanomalehtimediaan päässet sarjat, joita netissäkin julkaistaan.
Paperille painetun sarjakuvan suhteen melko hyvä "listahan" olisi "mene lähimmän ison kirjaston sarjakuvaosastolle". Aika paljonhan siinäkin jäisi ulkopuolelle, mutta Asterixit ja Lucky Luket, Tintit ja Corto Malteset varmasti tulisivat vastaan. Tämän lisäksi Aku Ankka oli täysin oikeilla jäljillä mainoksessaan, jossa Aku ihmetteli Suomesta muka löytyneen jonkun joka ei ole koskaan lukenut Aku Ankkaan. Liene ihmispoloinen sokea.
Sen sijaan näiden nettisarjakuvien suhteen minulle on jäänyt vähän epäselväksi, että mitkä nyt olisivat sellaisia isoja nimiä, joihin kaikki ovat ylipäätään tutustuneet. Ja ylipäätään lukevatko useimmat paperille painetun sarjakuvan ystävät niitä vaiko onko kyse pitkälti aivan eri harrastajapiiristä?
Yksi oikeasti iso nimi, joka tulee mieleen, on takuulla Megatokyo (
http://www.megatokyo.com). Siitä, että teos on mennyt paperille asti, voinee päätellä jotain suosiosta. Harmi vain, että ihan lupaavan alun jälkeen sarja on muuttunut takkuavaksi ihmissuhdesekoiluksi, mitä erityisesti haittaa se, etten millään erota naishahmoja toisistaan. Largon b33r is fr33 -sekoilua pitäisi olla enemmän.
User Friendly (
http://www.userfriendly.org/) lienee niin ikään suosituimpien joukossa ja jonkinlainen nörttihuumorin lipunkantaja. En kyllä oikeasti tiedä miksi, en ole jaksanut lukea mokomaa vuosiin.
Something Positivea (
http://www.somethingpositive.net/) sen sijaan luen säännöllisesti. Davan on Sankari. Myös tätä sarjaa on ilmeisesti pidettävä suosittuna, koskapa Milholland onnistui keräämään lukijoilta melkoisen kasan rahaa ja jäi niiden turvin vuodeksi vain piirustelemaan sarjaansa. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää mitä verottaja sanoisi jos joku Suomessa yrittäisi samaa temppua...
Tang (
http://tang.keenspace.com/) ja Hard (
http://sexylosers.com/)liittyvät toisiinsa, herrat ovat tehneet ainakin yhden sarjakuvan yhdessä ja vierailleet toistensa sarjoissa. Tangin Weekly lie kaikille sopivaa kamaa (joskin sitäkin, kuten Something Positivea, on tehnyt ehkä liikaakiin, eikä joka strippiin riitä ideoita), Adult Vision nimensä mukaisesti ei. Sunday Morning Coffee goottitytöille naureskeluineen ja muineen on myös melko hykerryttävä välipala parhaimmillaan.
Hardin Sexy Losersin merkittävin ansio lie se, että se on tuonut englanninkieleen (ja suomeenkin) termin "fap". Lisäksi lonkerohirviöitä käsitellyt strippi poiki erään toisen melkoisen hauskan sarjan, Ghastly's Ghastly Comicin (
http://www.ghastlycomic.com/). Kumpaakaan en suosittele vaimoille, lapsille enkä palvelusväelle, kaikille muille kylläkin.
Elftor (
http://www.elftor.com/) on myös hauska, ja osoittaa ettei sarjakuvantekijällä välttämättä tarvitse olla graafista silmää tai piirustuskykyjä, ideat ja MS Paint riittävät mainiosti. Kotimainen Kivaa! (
http://www.kivaa.tk/) on samaa sarjaa.
Dave Kelly, joka ilmeisesti käyttää tätä nykyä alias Shmorky, on niin ikään piirustellut melkoisen kasan sarjakuvia, jo edellisessä yleissivistysthreadissa mainostamani Living In Greytown (
http://livingingreytown.com/) ja sen spinoff Lizard (
http://www.lizardcomics.com/). Jos minun pitäisi valita ketä sarjakuvahahmoa muistutan, vastaus luultavasti olisi Lizard. Purple Pussy (
http://www.purplepussy.net/) sitten onkin puhdasta kaaosta.
Onko The Parking Lot Is Full (
http://plif.andkon.com/) sarjakuva vai pilakuva, sillä enimmäkseenhän se koostuu yhden kuvan kokonaisuuksista, mutta tämä ei estänyt piirtäjiä tunkemaan niiden sekaan myös sarjakuvastrippejä? Kuin Larsonin Far Side pari kertaa ilkeämpänä. Jossakin vaiheessa päättelimme, että lähes mihin tahansa jotakin omituista asiaa spekuloivaan irc-keskusteluun voi pasteta aiheeseen liittyvän PLIF-linkin.
Viime aikoina olen lukenut säännöllisesti myös Questionable Contentia (
http://www.questionablecontent.net/). En ole täysin varma, mikä tässä sympaattisessa tarinassa pojasta, tytöstä, toisesta tytöstä ja limsapullon kokoisesta robotista oikein viehättää. Luultavasti limsapullon kokoinen pornoa katsova robotti, jolla oli jossain vaiheessa äärimmäisen tehokas laserase.
Mitä puuttuu? Sinfest (
http://www.sinfest.net/) ja Exploitation Now (
http://www.exploitationnow.com/), koska en ole saanut aikaiseksi tutustua niihin. Penny Arcade (
http://www.penny-arcade.com) ei yleisesti vain naurata.
Mielenterveytenne vuoksi saatatte haluta välttää "karvaisia tissieläimiä" -osastoa, kuten Supermegatopiaa (
http://www.supermegatopia.com/) tai Sabrinaa (
http://www.sabrina-online.com/). Linkkaan ne kuitenkin. Älkää syyttäkö minua, jos päädytte johonkin omituiseen 'Coniin pukeutuneena sudeksi.
Noin yhteenvetona suurin osa sarjoista näyttää olevan nimenomaan strippivetoista (Supermegatopia nyt ainakin poikkeuksena). Megatokyo niin ikään koostuu yksittäisistä sivuista, mutta tulee toki mieleen, että homma ei tuntuisi aivan niin hemmetin hidassoutuiselta, jos niitä volyymeja pääsisi jossain lukemaan paperilta koko teoksen kerralla. Aika monessa niin ikään on olemassa selkeä jatkuvuus, vaikka jokainen yksittäinen sarja päättyisikin punchlineen.
Aika hassua myös tavallaan se, että useimpien sarjojen etusivu vie viimeiseen tai viimeisimpään strippiin. Säännöllisille lukijoille luulisi sopivan jonkinlaisen muun tavan löytää uusin sarja kuin tuo etusivu. Voisivat vaikka tukea keksejä, joihin voisi säilöä mihin kohtaan kutakin sarjaa on jäänyt.