Author Topic: Nuorenparin elämää -sarjakuva 1930-luvulta  (Read 1719 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Leena Romu

  • Uusi jäsen
  • Posts: 7
Nuorenparin elämää -sarjakuva 1930-luvulta
« on: 27.03.2017 klo 16:31:04 »
Olen kirjoittamassa artikkelia 1930-luvulla ilmestyneestä sarjakuvasta ”Nuorenparin elämää”. Artikkelin lyhyyden vuoksi en pysty tekemään sarjakuvaan kuin pintaraapaisun, mutta kaipaisin mieluusti tietoja sarjakuvasta, sen tekijöistä ja lehdestä, jossa kyseinen sarjakuva ilmestyi. Keskusteluketjut Eeli Jaatiseen ja Poika Vesantoon liittyen olen luonnollisesti lukenut läpi.

Ensimmäinen Nuorenparin elämää -sarjakuva ilmestyi Tosikertomuksia-lehden numerossa 1930/47, ja viimeinen jakso sarjakuvasta ilmestyi Kertomuksia-nimiseksi muuttuneen lehden numerossa 1934/50-52. Yhteensä sarjakuvakertomuksia oli 194 kappaletta, jotka olen kaikki käynyt läpi Kansalliskirjastossa ja digitoinut omaan käyttööni.

Piirtäjänä toimi alkuun Eeli Jaatinen, mutta käsikirjoittajaa ei mainita. Onko kellään tietoa siitä, käsikirjoittiko Jaatinen itse sarjakuvat vai toimiko käsikirjoittajana lehden päätoimittaja Ensio Svanberg (myöh. Rislakki)? Jaatinen piirsi sarjakuvaa numeroon 1933/46 asti, minkä jälkeen Poika Vesanto jatkoi sarjakuvan tekemistä. Muutamassa Jaatisen aikana tehdyssä numerossa piirtäjän nimeä ei mainita, joten voisiko näiden kohdalla olla kysymyksessä joku tuuraaja? Piirrostyyli ei sanottavasti ole noissa erilainen kuin Jaatisen piirtämissä.

Sarjakuva on hyvin mielenkiintoinen siinä, miten se toimii ajan kuvana. Helsinkiläinen pariskunta, Jaska ja Eevi Hettinen, käy ostoksilla ja teatterissa, tekee kesäretkiä maalle ja saaristoon. Sarjakuvassa myös viitataan ajan ilmiöihin ja tapahtumiin: 1930-luvun pula-aika näkyy kertomuksissa lukuisissa viittauksissa rahankäyttöön ja kahvin säännöstelyyn. 1930-luvulla nosteessa olleeseen ruumiinkulttuuriin viitataan monissa kertomuksissa, joissa Jaska päättää todistaa miehisyytensä urheilun avulla – useimmiten kuitenkin tekemällä itsensä naurunalaiseksi. Vuonna 1932 alkoholijuomia koskevan kieltolain kumoaviin kansanäänestyksiin viitataan eräässä kertomuksessa, jossa Jaska päättää alkaa valmistaa kotiviiniä lainsäädännön sen vihdoin salliessa käymisastian kuitenkin räjähtäessä Jaskan ajattelemattomuuden vuoksi. Samana vuonna julkaistussa kertomuksessa kerrotaan, kuinka Suomen valloittaa yo-yo-villitys – samana vuonna, kun yo-yo-tuotemerkki rekisteröidään ja järjestetään ensimmäiset yo-yottamisen maailmanmestaruuskilpailut.



Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Posts: 10 120
Vs: Nuorenparin elämää -sarjakuva 1930-luvulta
« Reply #1 on: 27.03.2017 klo 16:53:41 »
Olen kirjoittamassa artikkelia 1930-luvulla ilmestyneestä sarjakuvasta ”Nuorenparin elämää”. Artikkelin lyhyyden vuoksi en pysty tekemään sarjakuvaan kuin pintaraapaisun, mutta kaipaisin mieluusti tietoja sarjakuvasta, sen tekijöistä ja lehdestä, jossa kyseinen sarjakuva ilmestyi. Keskusteluketjut Eeli Jaatiseen ja Poika Vesantoon liittyen olen luonnollisesti lukenut läpi.
Kirjoittamasi perusteella vaikuttaa siltä että olet itse paras asiantuntija, ainakin mitä tulee kyseiseen sarjaan.  :)
Aika huima määrä noitakin on ilmestynyt. Itse en tajunnut että niitä ehti tulla niin paljon. Jaatisen toinen tunnettu sarja, "Keskellä viidakkoa" oli sitten Alex Raymond vaikutteista seikkailua. Vesanto taas tuntuu ehtineen tuohon aikaan yllättävän moneen paikkaan ja hupaili Yo-yottelusta ilmeisesti myös Saku Sämpylä sarjassaan. Itsekin löysin juuri yhden "tuntemattoman" Vesannon sarjan vuodelta 1932, mutta pitää vielä tutkia oliko se yksittäinen, vai useammassa numerossa näkynyt strippi.
  
Poika Vesannosta ilmestyi Timo Kokkilan laatima kirjanen näyttelyn kokoamisen yhteydessä, mutta Jaatisesta ei ole kirjoitettu sitäkään vertaa. Kaukoranta-Kemppinen Sarjakuvat (1982?) sisältää jonkin verran tietoa mainituista piirtäjistä samoin Suomalaisen sarjakuvan Ensyklopedia parin kymmenen vuoden takaa.

Se että piirtäjän nimeä ei mainita tuon ajan lehdessä tarkoittaa kai todennäköisimmin sitä että se on vain tipahtanut matkasta. Sehän ei silloin kummoinen meriitti ollut ja itse sarjakuvat taas puolestaan sivun täytettä lehdille.

Yksi mielenkiintoinen näkökulma tuli tuosta mieleen. Nämä varhaiset suomalaissarjat (Janne Ankkaset, Junnut, Pekka Puupäät, Rymy Eetut ja muut) on ilmi selvästi suunnattu aikuisille. Nuoren parin elämäkään tuskin kiinnosti kauheasti tuon ajan lapsia? No, Raul Roineen ja Rudolf Koivun sarjat ehkä poikkeuksena... Amerikasta tuli sitten Bonzon ja Mikkihiiren myötä lasten sarjiksia ja 50-luvullahan maine alkoi jo pitkälle olla sitä että sarjikset ovat lapsille ja siksi niiden sisällön turmiollisesta vaikutuksestakin alettiin melskata.

EDIT: Muistin alkuun tuon seikkailusarjan nimen väärin.
Ensyklopedian mukaan Jaatinen (1905-1970) teki myös Insiööri Karin seikkailuja Lukemista kaikille lehteen 1938. Suurin työ on kuitenkin Tauno Kuosan käsikirjoittama Suomen historia kuvina (WSOY 1957). Postikorttikerääjät ovat julkaisseet Jaatis-kirjan, joka on nykyään kovissa keräilyhinnoissa, en tiedä löytyisikö sitä vapaakappalekokoelmista, luulis.
« Last Edit: 27.03.2017 klo 17:31:58 by Reima Mäkinen »
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Leena Romu

  • Uusi jäsen
  • Posts: 7
Vs: Nuorenparin elämää -sarjakuva 1930-luvulta
« Reply #2 on: 27.03.2017 klo 17:32:12 »
On tosiaan vaikea kuvitella, että nuorenparin arkikommellukset olisivat kiinnostaneet kauheasti lapsia, vaan että kyse olisi ollut enemmän aikuislukijoille tarkoitetusta sarjakuvasta. Olen lukenut sarjakuvaa vasten lehden muuta sisältöä ja siinä suhteessa tämä käy järkeen: lehti sisälsi (rakkausaiheisia) novelleja, kysymys-vastaus-palstan, jossa kysellään kouluttautumisesta, terveydestä, työpaikoista ja rakkauteen liittyvistä asioista sekä varta vasten naisille tarkoitetun "naisten sivun", jossa nimimerkki Helena jakaa opettavaiseen sävyyn mielipiteitään ajan kauneusihanteista, naisen ja miehen rooleista, sopivasta käyttäytymisestä ja elämänsisällöstä.

Jonkin aikaa "Nuorenparin elämää" -sarjakuvan ollessa tauolla lehdessä ilmestyi sarjakuva "Kalle Vilunen ja Ville Kilunen", joka oli ehkä enemmän lasten mieleen riimeineen ja poikakaksikon kohelluksineen. Ilmiselvästi lapsille - tai koko perheelle - tarkoitettu oli myös lehdessä ilmestynyt tuontisarjakuva "Söpö Pörröturkin seikkailut", jossa seikkailee Tintin Milou-koiraa muistuttava otus.

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Posts: 10 120
Vs: Nuorenparin elämää -sarjakuva 1930-luvulta
« Reply #3 on: 27.03.2017 klo 17:40:31 »
Näkyy olevan just huudossa kirjastopoistokappale huokeaan 35€ hintaan  :)
Erik Johanson, Reijo Kiljunen
Eeli Jaatinen : postikortteja - postkort
(Espoo 1989)
ISBN:952-90-1510-0

Onko muuten Vilusen ja Kilusen tekijää mainittu?
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Posts: 17 162
Vs: Nuorenparin elämää -sarjakuva 1930-luvulta
« Reply #4 on: 27.03.2017 klo 18:57:28 »
--
EDIT: Muistin alkuun tuon seikkailusarjan nimen väärin.
Ensyklopedian mukaan Jaatinen (1905-1970) teki myös Insiööri Karin seikkailuja Lukemista kaikille lehteen 1938. Suurin työ on kuitenkin Tauno Kuosan käsikirjoittama Suomen historia kuvina (WSOY 1957). Postikorttikerääjät ovat julkaisseet Jaatis-kirjan, joka on nykyään kovissa keräilyhinnoissa, en tiedä löytyisikö sitä vapaakappalekokoelmista, luulis.

Populaari-blogissa on Eeli Jaatisesta muutama maininta, ja esimerkkejä sarjakuvista, sekä Insinööri Karista että Nuorenparin elämästä.

http://populaari.blogspot.fi/search?q=eeli+jaatinen

« Last Edit: 27.03.2017 klo 18:59:47 by Lurker »

Leena Romu

  • Uusi jäsen
  • Posts: 7
Vs: Nuorenparin elämää -sarjakuva 1930-luvulta
« Reply #5 on: 28.03.2017 klo 09:20:45 »
Vilusen ja Kilusen tekijää ei ole mainittu, mutta piirrostyyli muistuttaa Jaatista.

Tuo Lurkerin linkkaama esimerkkisivu Nuorenparin elämäästä on hyvä esimerkki siitä, miten ko. sarjakuvassa käytettiin aina säännöllistä 3x3-ruutujakoa, mutta tapahtumat ja taustat levittyivät silti usein usean ruudun mittaisiksi. Olikohan tämä yleinen keino tuon ajan sarjakuvassa? Vilusessa ja Kilusessa tuota keinoa käytetään myös.

Ai niin, ennen Nuorenparin elämää -sarjakuvaa Tosikertomuksia-lehdessä julkaistiin Herrasväki Helminen -sarjakuvaa, jota Jaatinen niin ikään piirsi, mutta siinä toimi nimettynä käsikirjoittajana Veli Giovanni.

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Posts: 10 120
Vs: Nuorenparin elämää -sarjakuva 1930-luvulta
« Reply #6 on: 28.03.2017 klo 13:40:53 »
Tuo Lurkerin linkkaama esimerkkisivu Nuorenparin elämäästä on hyvä esimerkki siitä, miten ko. sarjakuvassa käytettiin aina säännöllistä 3x3-ruutujakoa, mutta tapahtumat ja taustat levittyivät silti usein usean ruudun mittaisiksi. Olikohan tämä yleinen keino tuon ajan sarjakuvassa? Vilusessa ja Kilusessa tuota keinoa käytetään myös.
Muistan varmasti nähneeni vastaavaa ainoastaan Gasoline Alley -sarjassa, jossa oli kerran koko sivun kuva jaettu ruutuihin. Mutta mielikuvissa vanhoista sarjoista myös Krazy Katista löytyy vastaavaa. Enkä hämmästyisi yhtään jos joku näyttää samaa temppua käytetyn vaikka Vihtorissa ja Klaarassa tai Pikku Nemossa.

Ehkä tuota ulkoista muotoa tärkeämpää olisi miettiä miten tai miksi sitä käytetään? Nykysarjakuvassa ja sen teoriassa "ison näkymän jakaminen pienempiin ruutuihin" on totuttu yhdistämään ensisijaisesti ajan kulumisen mielikuvaan tai sen manipuloimiseen. (En nyt jaksa tarkistaa mitä Scott McCloud asiasta esitti) Mutta varhaisimmat kokeilut ja sekoilut amerikkalaisessa sanomalehtisarjakuvassa menevät todennäköisesti jonkinlaisten metavitsien pikkiin. Ainakin toiseen maailmansotaan asti sanomalehtisarjakuva oli siellä paikoin tosi villiä sekä graafisesti että huumoriltaan. Kilpailtiin varmaankin elokuvan slapstickin kanssa.

Tuon Jaatisen ratkaisun taustoja lienee mahdoton enää jäljittää. Oma veikkaukseni on että hän meni puhtaasti käytännöllisyyden ja suoritusnopeuden ehdoilla. Tai sitten sattuma on vaikuttanut. Jos käsikijoitus saapui ladottuna tuollaisessa muodossa, niin oli helpompi levittää kuvaa sen koko mitalle, kuin alkaa pilkkoa ja liimailla tekstiä kapeampien ruutujen alle. Tässähän ei tosiaan voi tietää mistä käsikirjoitus on peräisin. Onko se esimerkiksi toimituksessa kollektiivisesti keskustelujen pohjalta syntynyt? Minä vuonna Jaatinen aloitti Otavan piirtämössä?
Yksinkertaisin selitys on että taustan jakaminen useampaan ruutuun säästää työtä. Tai sitten tekijä halusi jostain syystä pitäyyä tuossa sidotussa sivusommittelussa ja yhdeksässä ruudussa. Ehkä tilaaja olisi alkanut tinkiä hinnasta jos kuvia olisikin yhdeksän sijasta vain kolme?  :) Mielenkiintoisesti tuo sarja myös sijoittuu aikaan jolloin sarjakuvakerronnassa oltiin siirtymässä yhä enemmän puhekupliin. Paine amerikkalaissarjojen suunnalta ajoi voimakkaasti siihen suuntaan ja eurooppalaisempi jäykistely sai väistyä.

Joissain paikoin, kuten esim. Populaarin Vilusessa ja Kilusessa , ratkaisu auttaa rytmittämään lukemista (vaikuttaa täten myös sarjassa kuluvaan aikaan). Mahdollistaa tekstin jakamisen. Pekka Puupäässähän näkee paljon sitä että hahmojen repliikit on jaettu kirjatekstin tapaan useammalle riville. Kertovan tekstin kanssa tämä ei oiken onnistu. Sarjakuva, kuvan ja sanan liitto, on paitsi tekijän, myös lukijan taidetta. :)
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

VesaK

  • Jäsen
  • Posts: 15 557
  • Kuka mitä häh?
Vs: Nuorenparin elämää -sarjakuva 1930-luvulta
« Reply #7 on: 28.03.2017 klo 14:29:41 »
Timo Kokkilan JA Ville Hännisen Poika Vesanto -"kirjanen" saa kohta jatkoa "Saku Sämpylä, Eetu ja Riku - "kirjasen" muodossa. 

Siitä voi Reimakin lukea lisää faktoja Vesannosta, ettei tarvitse mennä mutun varassa.

Hänninen on lisäksi kirjoittanut Eeli Jaatisesta artikkelin: Kansa luki, kriitikot väheksyivät. Parnasso, 4/2016
“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama