hdc lukee

[hdc]

Kou Yaginuma - Twin Spica 1&2
Mangasarjan kaksi ensimmäistä osaa, niteissä oli sekä jatkuvajuonista tarinaa että molempien kirjojen lopussa varsin runsaastikin ekstratarinoita valottamassa taustoja ja menneisyyden tapahtumia.
Perusidea tässä on tuttu, päähenkilötyttö menee erikoisalan kouluun ja siellä opetellaan erikoisalaa ja draamaillaan, tää on nähty. Kiinnostammaksi asian tekee aihe, ollaan lähitulevaisuudessa, koulu on Tokyo National Space School ja Asumi haluaa astronautiksi. Perustaso pysyy maanläheisenä ja realistisenoloisena mutta pieni ripaus scifi-lupausta piristää.
Ja tunnelmakin on miellyttävä sekoitus innostusta, rauhallisuutta ja melankolisuutta. Tarinassa on selkeä draivi mutta ei ole mitään kiirettä laittaa joka väliin yltiödramaattisia käänteitä (vielä ei ole edes ehditty puimaan romanttisia suhteita vaikka olen melko varma että niitä tulee) ja toisaalta menneisyyden tragediat kummittelevat taustalla (joskus kirjaimellisesti).

Kiinnostava alku, katsotaan mitä tästä tulee.

Kou Yaginuma - Twin Spica 3&4
Jatketaan tämän parissa, tarina jatkuu erikoisella sekoituksella intoa ja melankoliaa. Edellisosissa vähän kasvateltu dramaattinen kaari etenikin jotenkin tosi oudosti ja sitten se vaiettiin, nyt tuli jotain uusia kehitelmiä. Hetkisen mietityttää että tietääköhän tekijä itsekään mihin suuntaan haluaa kehittää juttua vai onko tämä tarkoituksellista...
Mutjoo, aihe ja tunnelma vetävät yhä.

[hdc]

Kazuo Koike & Kazuo Kamimura - Lady Snowblood Vol 1

Koiken tunnen vain maineelta, ja ensitutustumiseksi lopulta pidin tästä enemmän kuin odotinkaan. Jutut ovat omalla tavallaan hyvin suoraviivaisia tarinoita joissa huipputaitava salamurhaaja Yuki pistää lihaa kylmäksi, yksittäisinä palkkakeikkoina tai liittyen jotenkin laajempaan kostotarinaan ("rape-and-revenge"-klisee väännettiin niin että Yukin äiti on kärsinyt osapuoli, halusi lapsen toimittamaan kostonsa).

Kazuo Koike & Kazuo Kamimura - Lady Snowblood Vol 2

Toinen osa, jossa Yukin taustoja selvitellään lisää, ja kostotarina jolkuttelee eteenpäin vaikka sen puitteissa pitääkin heittää sivukeikkaa, ja kirja päättyy yhden sellaisen cliffhangeriin, josta kai sitten jatketaan seuraavassa osassa.
Tämä kärsi hieman tyypillisestä kakkososa-ongelmasta, pyöritellään eteenpäin juonikuvioita jotka laitettiin kovemmalla impaktilla liikkeelle ensimmäisessä osassa, mutta ratkaisuja saa odottaa seuraaviin osiin...mutta sarjan parissa jatketaan.

[hdc]

Masamune Shirow - Appleseed 1&2

Mitäköhän Masamune Shirowille kuuluu, oli kovasti esillä siinä 80-90-luvun vaihteessa ja sen jälkeen ei juuri ole herra ollut esillä...
Olin nämä lukenut joskus aikaisemminkin, mutta ainakin nyt tuntuu että pitäisin näistä enemmän ilman kaikkea tätä mecha-rymistelyä, scifimaailmapuolelta tästä voisi löytyä jotain kiinnostavia elementtejä (tosin saattaa olla että nekin on joku muu käyttänyt paremmin).

[hdc]

Kivi Larmola - Päivät yötä

Nämä pienet lyyriset sivun tai parin tunnelmapalat ovat aina olleet suosikkiosioni Kiven tuotannossa ja koko suomalaisessa sarjakuvassa, eli tottakai pidin tästä kokoelmasta.
Aikoinaan Pieni taivas teki kovan vaikutuksen, ja siitä ei kuulemma olla ottamassa uusintapainoksia, mutta tässä on sieltä muutama juttu uudempien joukossa, näkyy olevan aika hyvin tähänastisen uran kaikki vuosikymmenet edustettuna.

[haplo]

Masamune Shirow - Appleseed 1&2

Mitäköhän Masamune Shirowille kuuluu, oli kovasti esillä siinä 80-90-luvun vaihteessa ja sen jälkeen ei juuri ole herra ollut esillä...
Olin nämä lukenut joskus aikaisemminkin, mutta ainakin nyt tuntuu että pitäisin näistä enemmän ilman kaikkea tätä mecha-rymistelyä, scifimaailmapuolelta tästä voisi löytyä jotain kiinnostavia elementtejä (tosin saattaa olla että nekin on joku muu käyttänyt paremmin).

Olen minäkin viime aikoina Appleseediä lukenut ja ihan just meni kolmonen. Ei nämä oikein jaksa maistua. Shirow käyttää tekstiä aivan väärissä paikoissa, joissa pitäisi vain antaa joko tunnelman viedä tai luottaa enemmän lukijaan.

Anime-lehdessä oli vasta artikkeli Shirow'sta. Ei ollut mahista lukea tuota kokonaan, mutta kirjoittaja kertoi Shirow'n keskittyneen nättien kuvien viilailuun minkään kertovamman tekeleen sijaan.

[J Lehto]

kirjoittaja kertoi Shirow'n keskittyneen nättien kuvien viilailuun minkään kertovamman tekeleen sijaan.

Nättiä joo. Rasvasta, ruskeata reittä ja rintaa, ja
ruostunutta robottia...

[hdc]

Juu, nättejä kuvia riittää (ja vähän fanserviceä sellaisessa muodossa että miettii onko se parodiaa vai vakavissaan päälleliimattua). Tämä ehkä toimisi paremmin animena.

[haplo]

Nättiä joo. Rasvasta, ruskeata reittä ja rintaa, ja
ruostunutta robottia...

Noh, ehkä teknisesti nättiä, joo.

Unohtui, että onhan Shirow ollut tekemässä ihan sarjakuvaakin viime vuosina. Englanniksikin alkoi viime vuonna Pandora in the Crimson Shell, jossa Shirow on toisena tekijänä Excel Sagasta tutun Rikudo Koshin kanssa. Shirow ei tosin piirrä, sillä saralla fiksatut öljypyllyt pitävät kiireisenä.

Ei sillä, että sarja pahemmin kiinnostaisi.

[hdc]

Junji Ito - Gyo

Omnibus-julkaisu pakkaa pariosaisen mangan yksiin kansiin. Sarjassa Okinawan saarilla alkaa maihin nousta outoja olentoja, kaloja joilla on jalat ja jotka levittävät ympäriinsä mädän hajua, ja sitten niitä alkaa näkyä muuallakin...
Junji Ito kehittelee perinteiseen tapaansa varsin kammottavia visioita, niitä tässäkin löytyy, mutta tällä kertaa meno karkaa jo niin absurdiksi että tässä ei enää oikein tiedä miten suhtautuisi: hienovaraisemmat (kyllä, suhteessa hienovaraisemmat) Uzumaki ja Tomie olivat lopulta tehokkaampia kauhusarjoja.
Asiaa ei myöskään helpottanut että suunnilleen puolivälissä tuli mieleen että tämä on Pekka Mannisen tekemä sarja, ja mielikuva ei hellittänyt loppukirjan aikana...mikä antoi omaa tunnelmaansa muttei ehkä tavoiteltua.

[hdc]

Kerascoet & Hubert - Beauté 1: Désirs exaucés

Ilmeisesti kolmiosaisen sarjan ensimmäinen osa samoilta tekijöiltä joilta olin aiemmin lukenut Miss Pas de Touche -sarjaa.
Tämä on sadunomainen tarina eteläisen kuningaskunnan pienen kylän halveksidusta tytöstä (nimeltään Morue, 'Turska') joka metsässä tekee palveluksen keijukaiselle ja saa yhden toivomuksen...jonka seurauksena muuttuu maailman kauneimmaksi naiseksi.
Arvatahan voi että ei siinä hyvin käy, kun kunnon satujen henkeen tässäkin on usein varsin tylyä menoa, ihan ilman mitään "historiallista realismia".   

Kun olin lukenut ekan albumin ranskaksi, niin huomasin että tästähän löytyy integraali englanniksi, eli

Kerascoet & Hubert - Beauty

Ja sarja parantaa vain menoaan kun Moruen/Coddien ylimaallinen kauneus aiheuttaa kaaosta kaikkialla, kantajan aikeista riippumatta (vaikka hänkin toki muokkautuu ajan ja tilanteiden kautta).

Sarja säilyttää erinomaisesti sadunomaisen tunnelmansa vaikka tämä onkin enemmän Game of Thronesia kuin Disney-prinsessailua, ja tarina pyörii hienosti loppuun asti. Pidin.

[hdc]

Nobuhiro Watsuki - Rurouni Kenshin 1

Tästä oli puhetta tuolla aiemmin, Meiji-kaudelle sijoittuvista historiallisista mangoista.

Tässä ekassa osassa on vasta lähinnä esitelty henkilöitä, varsinaista juonta vielä odotellaan, katsotaan mitä minä tästä pidän sitten kun on pari osaa lisää luettu.

[hdc]

Rei Hiroe - Black Lagoon 3&4
Tämänkään sarjan ensimmäisestä osasta ei oikein vielä osannut sanoa miten sarjaan tulisi suhtautua, mutta kivasti tämä ei ole mennyt siitä mistä aita on matalin, kirjat on pakattu liioitellun kovalla menolla ja väkivallalla mutta tarinaakin on mahtunut sopivasti mukaan. Viihdyttävää menoa.
Ja arvostan että Revy on kehittynyt muuksikin kuin asehulluksi versioksi manic pixie dream girlistä.

[Curtvile]

Revy on hieno hahmo ja sarja mangapuolen parempaa kategoriaa.

[hdc]

Lewis Trondheim - A.L.I.E.E.E.N.

Taustatarinan mukaan Trondheim löysi tämän sarjakuvan maastosta paikasta jossa näkyi myös viitteitä UFOn laskeutumiseen...eli tämä olisi maan ulkopuolisen kulttuurin sarjakuva (jonka tekstit on kirjoitettu jollain alienkoodistolla mutta muuten sarjakuvan kerrontatekniikat, hahmojen tunneilmaisut yms näyttävät varsin perinteisiltä länsieurooppalaisilta...)

Eli hassunnäköisiä mönkiäisiä omituisissa maisemissa tekstittömissä sarjoissa, tällä alallahan Trondheim perinteisesti pärjää ja tekee niin nytkin: jos pitää Donjonista, Mister O:sta yms niin tähänkin sietää tutustua. Tai Jim Woodringista, Jasonista, Max Anderssonista...

[hdc]

Tom Gauld - Goliath

Varsin yksinkertaisen näköinen (semitikku-ukkoja viitteellisissä musta-valko-ruskeissa maisemissa) surumielinen tarina Daavidin ja Goljatin kohtaamiseen johtavista tapahtumista jälkimmäisen näkökulmasta.

Viehättävä teos, riisuttu tyyli vetää tämän eksistentialistisen draaman suuntaan.