Pappa Afrikassa ja Bitterkomix

[Reima Mäkinen]

Keskustelu Kvaakin sisällöntuotannossa velloo jo valtoimenaan, joten lienee aika julkaista arvio Pappa Afrikassa -albumista, ja jatkaa täällä.

[tomu]

Tämä pisti arviosta silmään:

"Sananselityskuvasarjaan liittyy myös kirjan ainoa ja valitettava, silmiinpistävä käännösvirhe."

Se, mikä tuo virhe on, olisi ollut hyvä tässä mainita. Reima informoi toisaalla, että kyseessä on kirjan aloittavan "Musta"-novellin "sanakirjaosuuden" seitsemäs ruutu, missä selvitetään "Kafferboetie"-sanan merkitystä, suomeksi tämä siis:

"'Kafferinnussija', bantuista eroottisesti kiinnostunut, negrofiili."

englanniksi:

"'Caffer-lover', someone with a particular prediliction for Bantus, negrophile."

Eli jos viittaat tässä virheeseen sanassa "negrofiili" niin ihan oikeinhan sitä tässä on suomeksi käytetty?

Kirjaa lukemattomille todettakoot, että nämä tekstit siis ovat suoria lainauksia Afrikaansin-kielen sanakirjasta.

http://www.urbandictionary.com/define.php?term=negrophile

[Jari Lehtinen]

Terveisiä Wienistä. Laajemmassa yhteydessä kädettömyys merkitsee luonnollisesti sulkemista pois kaikesta työnteosta ja osallistumisesta yhteisöön ja yhteiskuntaan, mikä tekee kohtalosta kaksin verroin katkeramman, koska kohde on tällöin osaton osattomien keskuudessa. Piirtäjän kannalta häntä ahdistavat katkotut kädet merkitsevät luomiskyvyn riistämistä, sillä useimmiten piirtäjä voi tehdä työtään vain käsillään. Kysymys on siis kastraation pelosta.

terv. S.Freud

[Reima Mäkinen]

Eli jos viittaat tässä virheeseen sanassa "negrofiili" niin ihan oikeinhan sitä tässä on suomeksi käytetty?

Pahoittelen mahdollista sekaannusta. Pidin tuota käännösvirheenä siitä syystä että Suomen kieli ei tietääkseni tunne sanaa negrofiili (eikä se siis tarkoita mitään!), muutenhan sanakirjan selitykset oli kuitenkin käännetty meidän kielellemme? Saatan tietysti olla väärässä, mutta minun kirjoissani ja "kirjoissani" negrofiili sekoaa ikävästi sanaan nekrofiili, joka taas tarkoittaa jotain ihan muuta.
Yllätyksekseni huomaan nyt että enkuksi negrophile tosiaan esiintyy necrophilen rinnalla!

Taidan poistaa tämän kiistanalainen kohdan arvostelusta. 

[JJalonen]

Pidin tuota käännösvirheenä siitä syystä että Suomen kieli ei tietääkseni tunne sanaa negrofiili (eikä se siis tarkoita mitään!), muutenhan sanakirjan selitykset oli kuitenkin käännetty meidän kielellemme?

Suomen kielen sanakirjoistahan puuttuu aika paljon -filia ja -fagia -päätteisiä sanoja. Englannin kielessä noita voi lisätä vähän mihin vaan.

Fobioitahan löytyy sitten aika kattavasti suomen sanakirjoista.

Ja kyllähän sarjakuvaihmisten pitäisi erottaa nec/kro negrosta; voisihan Turun NecroComicon tietysti ensi vuonna kutsua Anton Kannemeyerin vieraaksi ja muuttaa festivaalinimensä NegroComiconiksi.

[echramath]

Tosin negrofilian -filia on ymmärtääkseni yleensä merkannut vähemmän seksuaalista kiinnostusta mustien kulttuuriin, mutta termi lienee siinä määrin vakiintuntumaton, että tuo toinenkin merkitys käy. Voisihan pedofiilikin noin sanana merkitä jotakuta, joka pitää lapsista, ellei se jo tarkoittaisi jotakuta, joka pitää lapsista täysin väärällä tavalla.

[JJalonen]

Totta, filia-päätteillä on kielitieteellisesti selkeitä yleisen käytännön sanelemia sävyeroja.

Itse tunnustan olevani bibliofiili, ja -HUI- olen vienyt usein kirjoja sänkyyni, mutta sekaantua en aio kirjahyllyyni.

[Reima Mäkinen]

Kyllähän se niin on että suomentaja saa myös itse keksiä ja luoda sanoja tarpeen mukaan, jos niitä ei satu sanakirjasta löytymään. Tätäkään en tajunnut ja muistanut taas tuota arvostelua kirjoittaessa. Ja on siinä albumissa vähän muuten pedo-osastoakin.

Toivotaan että kukaan iskä tai äiskä ei vahingossa kiireessä hanki kirjaa kellekään pirpanalle luettavaksi, sen verran tymäkkää matskua.

Mut mut. Kenkään lukenut vielä tuota. Laittakaapa ajatuksianne sisällöstä tai sitten ihan vaikka tuosta arviosta. Kannemeyerin kuviahan löytyy kohtuullisen paljon netistäkin jutussa olleiden linkkien takaa.

[Reima Mäkinen]

Kun nyt jo naamakirjaa myöden vinkataan, niin paljastetaan että käsijuttu kyllä ratkesi mulle jo aiemmin. Artikkelia arvioineista Tertsi muisteli, että ehkä Kongossa, ja sitten Curtvile tarjoili oikein linkin.

Jätin arvioon kuitenkin noin sillä... Eihän mulle tullut mieleenkään kirjaa lukiessa että Kannemeyer alkaa noin vahvasti mestaroida vanhaa Kongon historiaa. Ikään kuin oman maan asioissa ei riittäisi pähkäiltävää!
Haeskelin luonnollisesti viitteitä Etelä-Afrikan historiasta. Löysin sieltä vain uutisia yksittäistapauksista. Temppu ei siis ole sielläkään tuntematon. Nämä löydöt kuitenkin luonnollisesti hämmensivät hieman lisää. Löytyisikö Etelä-Afrikan historiasta joku laajamittaisempi tapaus... Sitten muistelin että oisko ollut Hutujen ja Tutsien kamppailussa... vaiko kenties Nigerin tai Nigerian historiassa. Kokoeilin jättää maan pois. Pelkällä Afrikalla pelkällä irtihakatuilla käsillä ja noilla kahdellä yhdessä. Hakukone tarjosi lähinnä tuoreinta kamaa, Malia ja jotain muita maita, islamimeininkiä... Mielessäni oli kuitenkin näkemäni dokkari, arviossa mainitsemani Taylorin jälkien paikkaamisesta Länsi-Afrikassa. Käytin sitten sitä.  

Olihan tuo taas yksi merkittävä puute yleistiedoissa, pala Kongon historiaa. Ratkaisulla halusin korostaa sitä että monilta Kannemeyerin jutuilta saattaa pudota hieman pohja pois, tai siis lukija kärryiltä, kun ja jos heitot ja viittaukset jäävät lukijalle täysin vaille kontekstia.

Jännä sinänsä tuo Jarin luoma yhteys Freudiin. Siitäkin näkökulmasta Kannemeyeriä on mielenkiintoista lukea.

Edit: Ja selittääkö Kongon historia sitä kuvaa, jossa käsistä on poikkaistu luut mutta roikkuvat nahan varassa? 

[Reijo Valta]

Jos yhtään lohduttaa, et Reima ole ainoa joka on sotkenut käsitteet.

Kannemeyerin taiteesta ja julkaisuista on laaja kokoelma näytteitä stevenson.infossa.

[Reima Mäkinen]

Jos yhtään lohduttaa, et Reima ole ainoa joka on sotkenut käsitteet.

En ole sotkenut käsitteitä. Ainoastaan tämän keskustelun.  Ongelmani oli että en "pitänyt minään" sanaa, jota ei löytynyt sanakirjasta ja pyrin ulkoistamaan tämän mokani alpparin suomentajan viaksi.

[Janne Kuusinen]

Erinomaista, koettelevaa settiä oli "Pappa Afrikassa". Kertoo Etelä-Afrikasta, muistuttaa Belgiasta. Huuda Huudalle taas kerran pojot, respectit, kehut ja kiitokset!

[Lurker]

Savon Sanomat arvostelee: Juuri kun luulin, ettei huumori voisi enää mustemmaksi tulla, luin Anton Kannemeyerin (s. 1967) Pappa Afrikassa -albumin.