Kliseiden/perinteisen tarinankerronnan rikkominen

[iivana]

Mielessäni muhii keskiaikafantasiamaailmaan perustuva sarjakuva, jossa jonkin verran rikottaisiin perinteisiä kliseitä, juonimuotoja yms. Huono ideoija kun olen, tarvitsen vähän ehdotuksia  (ja tutut eivät ole keksineet enempää, joten turvaudun ammattilaisiin). Sen verran olen miettinyt, että

-tarinassa on (ensimmäinen) "päähenkilö" (lukijan annetaan ymmärtää että hän on päähenkilö), joka kuitenkin yllättäen kuolee heti ensimmäisessä kahinassa tai epämiehekkäästi (sairaus).
- (ensimmäinen) päähenkilö on paha/ilkeämielinen, ei hyvis. Kun hän kuolee, lukijat olettavat (toivottavasti) että hänen seuraaja olisi hyvis, mutta ei. Hänkin on pahis.
-jollain päähenkilöllä on joku erikoisuus/tapa/seksuaalinen fetissi, joka näkyy tarinassa. Jotain, jota ei ole vielä ollut sarjakuvamaailmassa.

Mitä muuta? Se mitä haen on samanlaisia kliseitä näiden edellämainittujen lisäksi, jotka voi muuttaa päinvastaiseksi, tai muita ideoita:
hyvä päähenkilö, päähenkilö elää koko tarinan ajan, päähenkilöllä ei ole valtakulttuurista (niin tarinan kuin lukijan) poikkeavia tapoja/outouksia.

(otan riskin että joku varastaa ideoita, heh-heh)

[Reima Mäkinen]

-jollain päähenkilöllä on joku erikoisuus/tapa/seksuaalinen fetissi, joka näkyy tarinassa. Jotain, jota ei ole vielä ollut sarjakuvamaailmassa.

Noi kaks edellistä on mielestäni ok, mutta tämä ei välttämättä mene laatikkoon kliseiden rikkominen. Päin vastoin.

Yleisohjeena voisi sanoa, että kirjoita ensten se tarina ihan "normaaliksi" fantsujutuksi. Joku juonihan siinä pitää kuitenkin olla. Siis ne tapahtumat miksi toivot ja uskot jonkun muunkin kuin äiskän viitsivän lukea sen alusta loppuun. Sitten kun tuo on valmis vois kääntää asioita joko yksi kerrallaan tai isommissa erissä päälaelleen. Esim ihmiset eläimiks ja eläimet ihmisiksi. Miehet naisiks ja naiset miehiks. Vahvat heikoiks ja heikot vahvoiks...

Lopuksi, muista että liian oudoksi ei saa mennä. Käsittääkseni jengi kuluttaa näitä juuri sen tuttuuden takia. Eli pienikin muutos, oikeassa paikassa, voi olla sellainen koukku mikä riittää. Onnea ja tsemppiä matkaan.  

EDIT:typo

[tmielone]

-tarinassa on (ensimmäinen) "päähenkilö" (lukijan annetaan ymmärtää että hän on päähenkilö), joka kuitenkin yllättäen kuolee heti ensimmäisessä kahinassa tai epämiehekkäästi (sairaus).

Tuli mieleen, että tätä on harrastettu ainakin leffoissa jonkin verran. Esim. Psykossa oletettu päähenkilö kuolee melko alussa ja To live and die in L.A. -leffassa päähenkilö ei selviä loppuun saakka. Mieleeni on jäänyt myös joku japanilainen leffa, jossa kostoretkellä oleva päähenkilö kuolee baaritappelussa leffan keskivaiheilla ja hänen taksikuskinsa(?) hoitaa kostamisen loppuun. Se oli hämmentävä ja yllättävä käänne.

Ei myöskään pidä unohtaa R. R. Martinin Tulen ja jään laulu -sarjaa, jossa päähenkilöitä kuolee hyvinkin yllättäen. Myös hahmojen hyvyys/pahuus vaihtelee tarinan edetessä. Martinin kirjallisista kyvyistä kertoo se, että tarinan alussa on esitelty joku tyyppi vastenmielisenä konnana, jota lukijan on helppo vihata ja muutaman kirjan jälkeen kaverista on muodostunut niin sympaattinen kuva, ettei lukija haluaisi hänen kuolevan. Yritän siis sanoa, että moniulotteiset hahmot olisivat myös hyvä korvike kliseille. Valitettavan usein fantasiakirjallisuudessa (ja kaikessa muussakin) hahmot ovat yksiuloitteisia ja ennalta-arvattavan tylsiä.

Minusta olisi mukava lukea sellaista fantasiatarinaa, jossa ihmiset uskovat lohikäärmeisiin ja vastaaviin otuksiin, mutta tarinassa ei niitä koskaan tavattaisi, sillä niitä ei todellisuudessa olisi olemassakaan. Sama koskisi taikuutta; olisi vain taikauskoa.

- (ensimmäinen) päähenkilö on paha/ilkeämielinen, ei hyvis. Kun hän kuolee, lukijat olettavat (toivottavasti) että hänen seuraaja olisi hyvis, mutta ei. Hänkin on pahis.

Voisihan tuon tehdä niinkin, että lukija kuvittelee päähenkilön olevan hyvis mutta tarinan edetessä paljastuukin, että todellisuudessa hän onkin pahis. Varmasti tätäkin käännettä on käytetty roppakaupalla, mutta voihan se päästä yllättämään jonkun lukijan.

Olen samoilla linjoilla Reiman kanssa, ettei kannata tunkea kaikkia anti-kliseitä samaan tarinaan, sillä silloin lukija valmistautuu odottamaan odottamatonta eikä mikään enää yllätä. 

[CryingBlueRain]

Hyvä tarina ja riittävän moniulotteisesti kuvatut henkilöhahmot ovat ne pääasiat.

[J Lehto]

Sankari - sidekick asetelman kääntäminen päälaelleen
niin että sidekick on se varsinainen sankari. On varmaan kyllä
tehty.

Muunnelma: Holmes ja Watson, mutta Watson ratkoo kaikki
ongelmat kun taas Holmes on avuton sählääjä. Kaikki kuitenkin
pitävät Holmesia nerona ja Watsonia pöljänä. Siinä olisi mielestäni
herkullinen lähtökohta.

[Lurker]

Muunnelma: Holmes ja Watson, mutta Watson ratkoo kaikki
ongelmat kun taas Holmes on avuton sählääjä. Kaikki kuitenkin
pitävät Holmesia nerona ja Watsonia pöljänä. Siinä olisi mielestäni
herkullinen lähtökohta.

Tuosta on tehty kohtuu hauska leffa: Holmes hölmöilee.

[tmielone]

Sankari - sidekick asetelman kääntäminen päälaelleen
niin että sidekick on se varsinainen sankari. On varmaan kyllä
tehty.

Eikös tällainen asetelma ollut myös Green Hornetissa? Koetin katsoa sitä uusinta leffaa, mutta se oli niin köpö, etten pystynyt katsomaan muutamaa minuuttia pidempään.

[J Lehto]

Tuosta on tehty kohtuu hauska leffa: Holmes hölmöilee.

Hm. Olen tainnut nähdäkin tuon.
Jälleen kryptomnesia vaati uhrinsa.

[Doctor Phantomizer]

-jollain päähenkilöllä on joku erikoisuus/tapa/seksuaalinen fetissi, joka näkyy tarinassa. Jotain, jota ei ole vielä ollut sarjakuvamaailmassa.

Nekrofilia on käsittääkseni harvoin esiintynyt sarjakuvissa muuta kuin koomisessa mielessä tai niin että hahmo joka tuosta kärsii on paha. Oikeastaan voisit samantien läpi käydä kaikki tunnetut fetishit ja seksuaaliset häiriöt, ja koota niistä ryhmän supersankareita. Aloita vaikka rakentamalla kyseinen nekrofiili ja insesti sisarukset, jotka kohtaavat hautausmaalla, ja...

Kesän hittisarja on valmis, olkaa hyvä.

[Reima Mäkinen]

Nekrofilia on käsittääkseni harvoin esiintynyt sarjakuvissa muuta kuin koomisessa mielessä tai niin että hahmo joka tuosta kärsii on paha. Oikeastaan voisit samantien läpi käydä kaikki tunnetut fetishit ja seksuaaliset häiriöt, ja koota niistä ryhmän supersankareita. Aloita vaikka rakentamalla kyseinen nekrofiili ja insesti sisarukset, jotka kohtaavat hautausmaalla, ja...

Kesän hittisarja on valmis, olkaa hyvä.

Edes sukupolvien välinen kuilu ei kyllä riitä selittämään tuota läppää minulle. Mutta mikäs siinä jos hyvin tehdään, Eläkeläinen muistelee -kesähitistä onkin jo kulunut sopivasti aikaa...

[Doctor Phantomizer]

Edes sukupolvien välinen kuilu ei kyllä riitä selittämään tuota läppää minulle. Mutta mikäs siinä jos hyvin tehdään, Eläkeläinen muistelee -kesähitistä onkin jo kulunut sopivasti aikaa...

Kyse on fiktiosta. Minusta fiktiossa on lupa inhimillistää tai repiä huumoria rankoistakin aiheista. On toki ok jos se joskus kertoo eri-ihmis tyypeistä jotain semmoista joka saa näkemään nämä ihmistyypit eri valossa, mutta näin ei aina tarvitse olla. Joskus voi vaan kirjoittaa oikeasti pahat/"sairaat" ihmistyypit ns. pikkutuhmina. Ikäänkuin ajattelevina ihmisinä.

Mitä tulee kesähitti kommenttiisi, niin en voi muuta sanoa kuin että ole hyvä ja käy joskus ulkona meidän kaikkien parhaaksi. 

[Jukka Koivusaari]

Sankari - sidekick asetelman kääntäminen päälaelleen
niin että sidekick on se varsinainen sankari. On varmaan kyllä
tehty.

 Jylhän "Elätti". Oli vielä keskiaikafantasiaakin.

Muunnelma: Holmes ja Watson, mutta Watson ratkoo kaikki
ongelmat kun taas Holmes on avuton sählääjä. Kaikki kuitenkin
pitävät Holmesia nerona ja Watsonia pöljänä. Siinä olisi mielestäni
herkullinen lähtökohta.

  Niinkuin Conan ja Kogoro. Eli ongelma tässä on saada lukija pitämään ei-päähenkilöä päähenkilönä.  
  
muoks:
 Ai niin. Toikin on tehty. Ilmestyy joka keskiviikko. Aku ja pojat.

[V3§a V1tikain3n]

 Jylhän "Elätti". Oli vielä keskiaikafantasiaakin.

  Niinkuin Conan ja Kogoro. Eli ongelma tässä on saada lukija pitämään ei-päähenkilöä päähenkilönä.  
  
muoks:
 Ai niin. Toikin on tehty. Ilmestyy joka keskiviikko. Aku ja pojat.

Sopiiko kysyä että koska tämä kliseitä rikkova stoori ilmestyy? Kai tätä on jo puoli albumia piirretty? Ei, en halua kuulla spoilereita mitä kaikkea tässä rikotaan.