Kerrankin on hetki aikaa, niin pukkaan kommentointia sitten urakalla. Jos siitä vaikka joku ilostuisi!
Elokuun haasteesta pitää muuten erikseen sanoa, että aihe oli oikein hyvä.
Matkamiehen tämä ns. nopeampi viiva (tässä tosin täytyy myöntää, että en tiedä onko tämä oikeasti nopeampi tyyli kuin esim. Pakanoissa esiintyvä) toimii tässä erinomaisesti. Tarina on mukaansatempaava ja kaikki henkilöhahmot tulevat esiin selvästi, vaikka aloitetaankin keskeltä tarinaa. Kovasti tämä tuo mieleeni ranskalaisen sarjakuvapiirtäjä Gilles Rousselin sarjakuvablogin. Jos jotain miinusta pitää etsiä, niin tekstin asemointi kuplissa jättää parantamisen varaa.
Shunichiron tyyli pysyy myös omana itsenään. Toisaalta haluaisin nähdä tussiviivat tasaisempina, mustan mustana ja isommat värialueet ilman näitä viivoja, mutta toisaalta taas tämä sopii niin hyvin tähän tyyliin. Pidän myös kovasti siitä, että käytät useamman kerran samaa hahmoa, joka kasvaa joka kerralla hiukan. Teksti on välillä vaikealukuista N, M ja H muistuttavat kovasti toisiaan. Ehkä ne on tehty liian nopeasti?
Holle tuottaa edelleen tasaisen hyvää jälkeä! Ei muutosta, mutta ei myöskään mitään syytä muutokseen. Myyräparonin loppu oli näyttävä.
Kuikan työ tuntuu jäävän pahasti kesken, sillä tehtävänannon kannalta keskeisintä hahmoa, myyräparonia, ei esitetä ollenkaan. Graafinen ilme on tyylikäs, joskin olisin kaivannut myös varastettavaan kohteeseen ja sen alustaan samanlaista yksityiskohtien määrää kuin hahmossa oli. Anatomia ja perspektiivi tuntuvat toimivan hyvin, jos ei ota lukuun toista ruutua, jonka aikana molemmat tuntuvat heittävän häränpyllyä. Lisäksi muut ruudut eivät oikein tunnu yltävän ensimmäisen tasolle.
