Tässä naputellessa tuli mieleen, ettäpä jos vaihtaisi artikkelisarjan näkökulmaa:
Mitä sarjakuvan klassikoita on vailla verkosta löytyvää arvostelua?
Tottahan minä niitä itsekin löydän, mutta kiinnostaa kuulla muiden mielipiteitä siitä mitkä sarjakuvat pitäisi arvostella.
Viime aikoina olen lueskellut Kirbyä ja tuli mieleen, että en muista lukeneeni suomeksi oikein mitään artikkelia Kirbyn Ihmenelosista tai Ditkon Hämiksestä. Varmaan semmoinenkin on joskus jossain julkaistu, mutta Kirbylle ei kyllä todellakaan ole annettu arvoistansa asemaa Suomen mediassa. Tyyliin pidempiä taustoittavia, analyyttisia juttuja.
Toinen mieltä askarruttanut kysymys on, että onko aika ja aikojen muutos muuttanut lähestymistapaa joihinkin sarjakuviin. Esim. onko #metoo kampanja asettanut joidenkin sarjakuvien naiskuvan erilaiseen asemaan
No, onhan se. Ja on niistä puhuttukin. Tintti ja Peppi tulee ekana mieleen. Bechdelin testi on toimiva työkalu muillekin kuin feministeille.
Ehkä hieman hankalaksi viime vuosituhannen sarjiksia lähestymisen tekee se että pitää muistaa ison osan sarjakuvaa olleen suunnattu pojille. Siten tyttöjen ja naisten puuttuminen on tavallaan selitettävissä - ja samaan aikaan tytöille on kuitenin ollut omia piekkuruisia lokeroita sarjakuvakulttuurissa.
Ehkä ongelma paheni koska sarjakuvien yleisö -90 luvulla alkoi vanheta, otteet kovenivat, mutta sarjisten "asenne pysyi" ja toisen sukupuolen dissaaminen jatkui.
Eri maissa lähestymistapa (tekijöiden, kustantajien jne.) on lisäksi muuttunut hieman eri tahtiin. Voisi kuvitella että vaikka Suomessa, Ruotsissa ja USAssa ollaan tässä tiedostamisessa pidemmällä (ja se näkyy) kuin vaikka ranskalaisella kielialueella tai Japani-Korea -akselilla.
