Naispiirtäjät

[JJalonen]

Tästä nyt tietysti voisi aloittaa ketjun, että kuinka monta naispiirtäjää on ollut esimerkiksi Mustanaamiolla.

Klassisessa bel cantossa mezzo-sopraano on meikäläisen suosikki ääniala (Groop, von Otter, Bartoli). Piirtäjien tai kirjoittajien suhteen en ole kuitenkaan koskaan erityisemmin kiinnittänyt huomiota artistien sukupuoleen.

Nyt kun alkoi miettimään, niin sarjakuvissa on todella vähän itseäni kiinnostavia naisartisteja. Jos pitäisi miettiä jotain sadan suosikkipiirtäjän listaa, niin ei siellä varmaan olisi kuin alle kymmenen naista. Jill Thompson, Kate Beaton, Kati Kovács tulevat noin heti mieleen. Kirjallisuudessa ja musiikissa listoilla olisi varmaan 25-35 naistaiteilijaa.

Becky Cloonaninkin suhteen olen aika haaleissa tunnelmissa. Ihan ok.

Makukysymys tottakai, mutta itse vierastin voimakkaasti Cloonanin Conan-taidetta.

 

[Curtvile]

Becky Cloonan, Amanda Conner ja Sara Pichelli ovat itsellä ulkomaisista palvottavia jumalattaria.

Tässä syntyy Belit, reaaliajassa

Ja on tässä maassakin toimintasankariosaston täysiverisiä taiteilijoita naisissa. Osa on vaan turhan vaatimattomia taitotasoonsa nähden ja muutamalta saan pataani jos mainitsen nimensä turhaan.
Sopiihan tämä Sari, Ruska, Katja & co?

Suomessa tilanne on ylipäätään eri kuin mannereuroopassa tai rapakon takana, meillä koko seikkailutoiminta lajityyppi lepää muutamalla harvalla hartialla kokonaismäärään nähden.
Onneksemme ne harvat ovat hyviä yli sukupuolirajojen.

[Lönkka]

Makukysymys tottakai, mutta itse vierastin voimakkaasti Cloonanin Conan-taidetta.

Ehdottomasti makukysymys.
Minä taasen pidin kuin hullu puurosta.

Olen tainnut aiemminkin täällä kommentoida että Cloonanin Belit oli varmaan sensuellein, lihallisin ja seksuaalisin versio hahmosta ikinä. Ei siihen näköjään miehistä otetta tarvita...

Suunnaton sääli että Cloonan ei päässyt (?) tekemään enempiä numeroita Conania. Noihin aikoihinhan mainsotettiin myös hänen piirtämää neliosaista Victor von Doom -minisarjaa, mutta sen julkaisu peruttiin. Voe voe.

[Doctor Phantomizer]

Olen monta kertaa maininnut kuinka itseäni kiehtoi suorastaan maailmankuvani räjäyttävästi Ann Nocentin lumoava tarnointi Daredevilissä. Itseasiassa minuun iski Nocentin tyyli paljon paremmin kuin Millerin miehinen ote, jota pidin suorastaan perverssinä. Eniten pidin hänen kirjoittamastaan tarinasta jossa Daredevil kohtaa 2 täysin vastakkaista naista. Tätä ei voi kirjoittaa kuin vain nainen. Lumoavaa.

Toinen mistä olen pitänyt on Gail Simone. Kyseinen kirjoittaja mullisti koko käsitykseni siitä kuinka hahmoja tulisi kirjoittaa. Hänen hahmoillaan on yleensä oikeita ongelmia, eikä vain huolia siitä kuinka narrata vastakkaista sukupuolta. Simone pieksee monet kaavoihinsa kangistuneet mieskirjoittajat tavassaan käsitellä hahmojaan. Erityisesti hänen Wonder Woman juoksunsa saa sydämeni laulamaan hoosiannaa rakkaudesta.

Nämä kaksi naiskirjoittajaa ovat olleet minulle yhtä kaunista lyriikkaa. Siispä...
Keitä muita seikkeilu/toimintasarjakuvan tms. naiskirjoittajaa, erityisesti Amerikkalaista, minun tulisi lukea? Mitkä ovat sanotaan nyt vaikka kymmenen alan pakolliseen oppimäärään kuuluvaa juoksua/teosta?

[Curtvile]

Nocenti on hyvä mutta omaa myös kunnian typerimmästä tähän asti kirjoitetusta Batman tarinasta ja Gail Simonen kanssa itsellä on ristiriitaisia tuntemuksia, Secret six ja Birds of prey aivan mielettömän upeaa settiä upeaa Wonder womania ja sitten kun luin uutta Batgirlia pettymys ei ollut suuri vaan giganttisen valtaisa.
Makuasioita toki mutta silti.

Kathryn Immonen on melkoinen ässä käsikirjoittamisen saralla jota kehtaa suositella ja aivan liian usein unohdettu Louise Simonson. Molempien puolisot ovat piirrospuolelta monelle tuttuja.

Devin Greyson taitaa olla siirtynyt tekeemään konsolipelien tarinoita(toivottavasti vain tilapäisesti)

[JJalonen]

Ehdottomasti makukysymys.
Minä taasen pidin kuin hullu puurosta.

Useimmiten minäkin olen pitänyt animaatioelokuvien konseptitaidetta muistuttavasta semirealistisesta piirrosjäljestä. Joku Guy Davis on astetta vieläkin tyylitellympää, ja todella korkealla omalla suosikkilistallani.

Batman toimii erittäin hyvin vähän kulmikkaammallakin jäljellä, joten Conanin suhteen olen kai yliherkkä liialliselle tyylittelylle. Toisaalta Cloonanin Conan oli aika yaoi.

Curtvilen mainitsemat Amanda Conner ja Sara Pichelli ovat tosiaankin kuvittajina aika ässiä. Olen itse vaan viimeisten parinkymmenen vuoden aikana pudonnut Marvel/DC-sarjoista pahasti ulos. Minkälaisia käsikirjoituksia naiset ovat saaneet alleen?

Luin muutaman numeron tuota uutta Batwoman-sarjaa, jossa naispiirtäjä Amy Reederkin oli mukana. Eipä sekään kovin kaksinen ollut; aika herttasarjamaista goottikarkkia.

Viimeiset nautinnolliset jutut taitavat olla Batman: Hush ja sen yllättävän viihdyttävä jatko Under the Hood. Marvelin puolella Rodi/Ribic -kaksikon Loki on viimeisiä omaan hyllyyni päätyneitä teoksia.

Jotenkin sitä on vaan iän myötä alkanut aina kaipaamaan jotain erityisyyttä. Siksi joku Jill Thompson on niinkin poikkeuksellisen kiinnostava artisti. Beasts of Burden on yksi parhaista albumeista viimeisen kymmenen vuoden sisällä.

[Lönkka]

Riddle ja Curtvile voisivat pysyä aiheessa (Naispiirtäjät), eli ei aleta sekottamaan nyytä käsikirjoittajia tähän soppaan, eihän.

[Curtvile]

Riddle ja Curtvile voisivat pysyä aiheessa (Naispiirtäjät), eli ei aleta sekottamaan nyytä käsikirjoittajia tähän soppaan, eihän.

joo ei, jos kohta koin "ahaa"henkisen elämyksen kun olin unohtanut Wendy Pinin piirtäjistä, vaikka toki piirsi ja kirjoitti.

Ei näemmä  tule alkazelzer (vai mikä dynastia olikaan) yksin.

[Curtvile]

Niin joo, olisinhan minä voinut sen Nicola Scottinkin mainita kun kerran äänessä olin.

Erinomainen piirtäjä, ei tietenkään kaikkien kupponen teetä, eikä tarvitsekaan olla. Itsellekin esim. Kate Beatonin ansiot on aivan muualla kuin piirrosjäljessään jota en kovinkaan korkealle rankkaa.
Hyvä että muut tykkäävät.

[Curtvile]

Karvainen tunarinne täällä, hei.
Krhm... Fiona Staples on piirtänyt mm. Sagaa, Northlandersia, North 40, Mystery societya, Proofia ja ja.
Ja minä en sitten unohtanut mainita häntä vaikka kanadalainen neitokainen piirtää suohon köykäisesti 95% kilpakumppaneistaan maantieteellisestä tai sukupuolellisesta asemoinnista huolimatta.

Olisi minunkin pitänyt heti muistaa daamin nimi. Poistun takavasemmalle ruoskimaan itseäni.