Joe Kubert (1926-2012)

[Curtvile]

Steve Lieber, yksi Kubertin entisiä oppilaita kirjoitti kuinka opettaessaankin Joe Kubert koko ajan opetteli itse, tuherteli ja luonnosteli samalla kuin oppilaansakin ja heitti enimmän osan, mielestään epäonnistuneet, roskiin josta "kubiet"(=fanittavat oppilaansa, monestako voidaan sanoa niin?) sieltä onkivat esiin.

liittenä se jonka Lieber kaivoi roskista ja teippasi kasaan. Mikä kertonee kaiken tarvittavan.

[OM]

Kiitos Curtvile tuollaisen mielenkiintoisen asian tuomisesta esiin mitä kerroit. Minäkin olisin tonkinut hänen roskiksiaan jos asuisin jenkkilässä ja napannut kaiken talteen.  Takuulla!  Kuinkahan paljon hänen piirroksiaan menikään roskikseen noina vuosina, kun hän opetti.

[Jyrki Vainio]

Pakko kysyä, että mitä ihmettä tuo numerointi meinaa? Aivan kuin kyse olisi vedossarjasta, vaikka originaalejahan nuo on?

Kun Kubertin Tex-albumi julkaistiin englanniksi, tarjosi hän koulunsa kautta kirjasta sadan kappaleen deluxe-painoksen, joihin jokaiseen hän tekisi ostajalle piirroksen tämän pyytämästä hahmosta. (Hintana oli muistaakseni 150 dollaria tms.) Niihin hän teki noita todella hienoja tussipiirroksia, osan myös keskisävyiselle ruskealle pahville, kuten kuvista näkyy. Numerointi liittyy siis siihen.
Kuten arvata saattaa, kun kuvia tuli keräilijöiden tietoon, sarja myi nopeasti loppuun.
Pari vuotta myöhemmin tempaus uusittiin, kun tuli kirja Kubertin elävän mallin piirroksista. Tällä kertaa minä ehdin mukaan:
http://www.comicartfans.com/GalleryPiece.asp?Piece=594123&GSub=82625

Tällä kertaa kuitenkin hintaa oli nostettu ja Kubert teki useimmat kuvat "vain" lyijykynällä (lainausmerkit, koska hienoja kuviahan nämäkin ovat, mutta ne tussipiirrokset ovat vielä aivan erityisen hyviä), joten kuvat myivät paljon hitaammin - voi olla, että täyttä sataa kappaletta tähän sarjaan ei oltu vielä tehty Kubertin kuollessa, sillä näin ainakin jonkun tälle vuodelle päivätyn piirroksen Comicartfansissa, jonka numerointi oli jossain seitsemänkymmenen tienoilla.

[Timo Ronkainen]

Tällä kertaa minä ehdin mukaan:
http://www.comicartfans.com/GalleryPiece.asp?Piece=594123&GSub=82625

Vau.. Huh... Kubertin draaman, dynamiikan taju on omaa luokkaansa. Yksi kuva täynnä latausta. Jossain päin nettiä oli Kubertin koulun oppilaiden töitä ja Kubertin niihin tekemiä korjausehdotuksia. Useimmat työt olivat ihan kelpo tavaraa, valmista painettavaksi, mutta Joe-poikapa sai niihinkin vielä lisättyä voimaa ja draamaa todella reippaasti ihan pikku kikoilla.

Timo

[Reima Mäkinen]

Kun Kubertin Tex-albumi julkaistiin englanniksi, tarjosi hän koulunsa kautta kirjasta sadan kappaleen deluxe-painoksen, joihin jokaiseen hän tekisi ostajalle piirroksen tämän pyytämästä hahmosta.

Mielenkiintoinen selitys. Tavallaan siis numerointi auttaisi jäljittämään milloin tai mihin (projektiin) liittyen kuva on tehty. Käytännössä kuitenkaan ei. Sillä eihän noissa tosiaan ole kuin x/100 mikä ei vielä kerro yhtään mitään. Erikoinen juttu, erikoinen logiikka.

Ja kyllä minäkin J.Kubertin piirroksista tykkään ja olen tykännyt joitakin kymmeniä vuosia. Niissä on lennokkuutta, rentoutta ja tunnetta, mikä viittaisi siihen että aika nopeasti ovat syntyneet. Olisiko sittenkin niin, että hän on aina ollut nopea, mutta oppi treenaamalla vielä onnistumaakin niissä leiskautuksissaan?

Täytyykin ihan mestarin muistoksi lukaista uudelleen mitä hän turisi toisen ikonin, Will Eisnerin kanssa jälkimmäisen nimiin pannussa Shop Talk-kirjassa. 

[Timo Ronkainen]

Täytyykin ihan mestarin muistoksi lukaista uudelleen mitä hän turisi toisen ikonin, Will Eisnerin kanssa jälkimmäisen nimiin pannussa Shop Talk-kirjassa. 

Haa, tosiaan! Mullakin on toi. Kaivetaanpa piakkoin esiin.

Timo

[tertsi]

Olihan Kubert hyvä, mutta joskus liikuttiin koomisuuden rajoillakin, kun oikein paisuteltiin. Tarzaninsa on erinomainen, paras heti Manningin jälkeen.

[The Spirit]

How To Draw From Life -kirjassaan Kubert taisi paisuttelusta kertoillakin, että sarjakuvapiirtäjillä (epäilemättä hänellä itselläänkin) on taipumusta liialliseen liioitteluun. Tämä vain korostuu kaksinverroin, jos piirtäjä ottaa mallia toisen sarjakuvapiirtäjän piirroksesta, joka jo itsessään on liioiteltu kuva todellisuudesta. Siinäpä yksi syy miksi elävästä mallista piirtäminen on antoisaa. Kun tiedät miltä jokin todellisuudessa näyttää, niin voit tehdä omat valinnat mitä korostaa ja minkä vuoksi. Back to basics.

Jotenkin minun silmään Kubert osasi aina korostaa oikeita asioita piirroksissaan. Monesti hänen sarjakuviaan lukiessa tulee sellainen tunne, että "enpä tuotakaan ole ennen nähnyt piirrettävän noin, mutta noinhan se tietysti on, kun tarkemmin ajattelee."

[Antti Vainio]

Mä haluaisin sen Shop Talkin lainata jos teiltä joutaa. Kubertin Fax from Sarajevo on musta loistava koska se laittoi ne sotajutut Eurooppaan ja kertoi omista kavereistaan, se kerronta ei kauheasti eroa sgt. Rockista.

[Curtvile]

Olihan Kubert hyvä, mutta joskus liikuttiin koomisuuden rajoillakin, kun oikein paisuteltiin. Tarzaninsa on erinomainen, paras heti Manningin jälkeen.

tämähän se. Kubertin väitetään sanoneen:

I don’t want the jungle in Tarzan to be realistic, I want it to be better than realistic.

itse en kommenttia lähdeteoksista ja haastatteluista ole löytänyt mutta uskon sen kyllä.

tosin Kubertin Tarzan on oma suosikkini, joskus oli Hogarth mutta iän myötä se on Kubert. Manning on hyvä, erinomainen jopa, mutta ei paras mielestäni.

Sotapuolella Kubertin haastoivat piirroksessa vain Alex Toth, John Severin ja Joe Colquhoun. Sangen kuvaavasti yksikään ei ole enää keskuudessamme.

[Lurker]

Egmont jaksaa yllättää. Puskista tulee aina välillä vaikka mitä mielenkiintoista. Hyvä!

[tertsi]

Aika yllättävä julkaisu. Faxit Sarajevosta tuntuu tänäpäivänä aika kaukaiselta aiheelta. Toivottavasti ostajia kuitenkin löytyy.

[VesaK]

Likeltähän tämän piti tulla jo parikymmentä vuotta sitten. Mutta kuitenkin, aihe ei ole päässyt kulumaan. Ihminen on ihminen aina vaan. Värisyttävä albumi myös sarjakuvataiteen ystäville, vaikka maallinen omaisuus on tietysti sivuseikka yleisen kärsimyksen ohella.

[Ossi Hiekkala]

Aika yllättävä julkaisu. Faxit Sarajevosta tuntuu tänäpäivänä aika kaukaiselta aiheelta. Toivottavasti ostajia kuitenkin löytyy.

Niin. No jaa. Meillä julkaistaan jatkuvasti sarjakuvia toisesta maailmansodasta ja myös ensimmäisestä. Jugoslavian sisällisota säteilee yhä tähän päivään. Ukraina on sisällissodan partaalla, joten ei albumi nyt teemallisestikaan kovin kaukaista tämän päivän tapahtumille ole.

[koivisto]

Aika mielenkiintoinen julkaisu.
Joe oli parhaimmillaan, tai ainakin omimmillaan sotakuvauksissa.
Saas nähdä, millainen mies oli kässärinä, löytyykö tarinasta inhimillistä särmää.