Lännenmiehen (lue länsiespoolaisen) harmaa etätyön sävyttämä arki sai ilahduttavan käänteen kun pony express pudotti samalla kertaa laatikkoon sekä Texin että kalkkarot. Nyt kokoelmassa on 96 Kalkkaro-liuskaa ja kaksi Kalkkaro-albumia.
Luonnehtisin Kalkkaroa ja sen julkaisumuotoa sympaattiseksi. Sarja on pysynyt suhteellisen tasalaatuisena, vaikka itse pidänkin niitä ensimmäisiä tarinoita parhaimpina. Olisi kuitenkin toivottavaa, että Kalkkaro ja Fabien vaihtaisivat välillä maisemaa ja lähtisivät Arizonasta esim. preeria-alueille. Näin väistettäisiin tarinoiden samankaltaisuuksien jo häämöttävät karikot. Mestariteoksissaan Vala Auringolle ja Aavetanssi Hiltunen kuvasi upeasti preeriaintiaaneja. Heitä näkisi mielellään myös Kalkkaron sivuilla. Olen ymmärtänyt, että sarjaa täytyy piirtää ja käsikirjoittaa tiiviillä vauhdilla, mikä on saattanut johtaa siihen, ettei näyttäviin intiaanikuvauksiin liikene aikaa. Joka tapauksessa hieno sarjakuva, jolle toivon pitkää ikää.