Kakkoskierros - Sarjakuvakannustuksia presidenttiehdokas Haavistolle

[vesa saarinen]

Lehdestä en san vielä juuta tai jaata kun en ole sitä käsiini saanut, mutta arvostelusta olisi voinut puristaa vähän vihermädätystä pois ja keskittyä enemmän siihen, millaisen kuvan sarjat ehdokkaasta itsestään tarjoilevat. Haaviston kohdalla kun vihreys ja homous ovat toisarvoista, hän on valtiomies hyvässä ja pahassa.
Enkä usko että kaikki projektiin osallistuneetkaan ovat viherpolitrukkeja, vaan ihan oikeasti ihmisen tueksi lähteneet mukaan. Se mitä Vihreä liitto muuten häröilee ei näissä vaaleissa ole keskeinen kysymys. 

Ottaen huomioon kirjeenvaihdon, jota Lehtisen Jarin kanssa olen politiikasta mennävuosina käynyt, en kyllä ensimmäisenä häntä "vihermädättäjäksi" ryhtyisi kutsumaan 

Ja mitä jälkimmäiseen tulee; yritinkin albumissa korostaa esipuhetta myöten sitä, että mukana on kaikenlaisia tekijöitä - eritoten ja myös sellaisia, jotka ekalla kierroksella äänestivät ihan muita ehdokkaita. Katto oli - ja on - korkealla!

[Timo Ronkainen]

(Ellei kopiokoneella monistettua ihkaensimmäisen Necrocomiconin "ohjelmalehtistä" lasketa.)

Mutta sehän on klassikko! Aikataulu vielä tiukempi.

Timo

[Lönkka]

Erinomaisen viihdyttävä, ja informatiivinenkin, arvostelu -hyvä Jari!

Sopivasti ollaan asiassa sekä myös sen vieressä. Koskaan ei kuitenkaan tappituntumaa kauempana. Aika useinhan kvaakin arvosteluissa eksytään minne satuu joten siten pitää ihmetellä näitä marisijoita joiden mielestä asiassa ei oltaisi pystyy.


Oman alppuni ostin eilen aamulla Rautatieaseman jalasmökistä silloinen 15 egen markkinahintaan. Eipä haittaa moinen kannatusmaksu. Niin ja kivasti vaikutti mökki olevan puolillaan lämmittelemässä olevia spurguja ja avohoitotapauksia -tsemppiä vaan kampanjaväelle.

[Sanjo]

Tulin äsken ostaneeksi kotimatkalla tuon Kakkoskieroksen Rautatieaseman mökistä, ei näkynyt Lönkan kohtaamia spurguja ja avohoitotapauksia*, joku hippiemokarhu tosin lauloi ja soitteli siellä akustista kitaraa. Ilmeisesti tuon lehden suosio on ollut yllättävä koska simpakka nuori nainen joka oli kampanjatyöntekijänä äityi kyselemään mistä päin siitä olin kuullut,  hän sanoi että lehden menekki on ollut sangen hurjaa ja olikin epäillyt että jossain sarjakuvafanien foorumilla on ollut juttua, oli tosin aivan ymmällään kun mainitsin Kvaakin, mutta tulipa mainostettua kuitenkin tätä foorumia ja kutsuttua hänetkin tänne.

*Tosin kävellessäni sinne karvalakki päässä kuin sahurilla ikään varmaan näytin ainoalta läsnäolevalta avohoitotapaukselta.

[Tirri]

Vesa teki hienon työn ja tietysti myös taittaja. Lehti on hieno. Helppo ja mielestäni halpa tapa tukea. Ideana aivan mahtava.

Omat strippini piirsin ekankierroksen iltana, kun selvisi et Haavisto pääsi kakkoskierrokselle. Ne oli tarkoitettu ensisijaisesti vaan Facebookiin.

[Nanna]

Sympaattinen lehdykäinen, kivasti taitettu. Yllättävän hyvin kokoon kasattu ottaen huomioon kuinka nopeasti lehti piti saada painoon. Heta Happosen Haavistojänis oli todella sievä. Pidin myös Jarlan miellyttävästä helvettikuvauksesta.

Oma osuuteni jäi jälkeenpäin vähän mietityttämään; olisihan sitä voinut piirtää vähän huolellisemmin ja/tai pidemmin ja niin päin pois, mutta toisaalta lehden kokonaisuus näyttää kivalta kun mukana on sekä hiottua että letkeästi piirrettyä sarjakuvaa.

Edit: Arvostelun lukeneena täytyy todeta, että mielestäni olisi todella tylsää pidättäytyä tukemasta omaa ehdokasta vaikkapa juuri pienimuotoisen sarjakuvan avulla vain sen takia, että pelkäisi myöhemmin kiemurtelevansa kiusaantuneena. Tietysti ihmiset muuttuvat iän myötä ja jotkut muuttavat ilmaisuaan ja mielipiteitään aika ratkaisevasti. Ei siinä pitäisi olla mitään hävettävää. Jos ajatus oman itsen arvomaailmasta ja kynänjäljestä pelottaa jo etukäteen, niin sitten kai kannattaakin pistää kynät piiloon ja pysyä kotona vaalien aikaan... Pornoa ei myöskään kannata piirtää eikä ainakaan rumasti kannata piirtää, koska vanhempana sellaisetkin jutut ovat tosi kiusaannuttavia!

[Jari Lehtinen]

*hiipii kallion takaa varovasti esiin*

Jos olemme yhtä mieltä siitä, että Kvaak ei mediana asettunut kannattamaan mitään ehdokasta, niin tarkoitus on saavutettu.

Sarjakuvista olisi voinut sanoa enemmän, jos niissä olisi ollut ainesta. Vajaan sivun jutuista ei vedetä minkäänlaisia päätelmiä mistään. Kaikissa ei käsitelty edes vaaleja. Ele on tärkeämpi kuin sisältö.

mielestäni olisi todella tylsää pidättäytyä tukemasta omaa ehdokasta vaikkapa juuri pienimuotoisen sarjakuvan avulla vain sen takia, että pelkäisi myöhemmin kiemurtelevansa kiusaantuneena.

Tuo on tervettä henkeä.

Minusta taas... poliitikot ikään, jäsenkirjaan, sukupuoleen ja siviilisäätyyn katsomatta ovat edustavimmillaan roikkuessaan milanolaisen huoltoaseman edustalla pää alaspäin. Ehkä se on vain minun ongelmani. Ei voi auttaa.

Muuten, HS-raadin pohdintoja kulttuuriväen poliittisesta toiminnasta on mielenkiintoista lukea. Katsokaa etenkin Timo Harakka ja Ville Ranta:
http://www.hs.fi/kulttuuri/HS-raadin+vastaukset+kysymykseen+Onko+taiteilijoiden+n%C3%A4kyv%C3%A4+mukanaolo+presidentinvaalikampanjoissa+merkki+kulttuurin+politisoitumisesta/a1305554794681

[VesaK]

Edit: Arvostelun lukeneena täytyy todeta, että mielestäni olisi todella tylsää pidättäytyä tukemasta omaa ehdokasta vaikkapa juuri pienimuotoisen sarjakuvan avulla vain sen takia, että pelkäisi myöhemmin kiemurtelevansa kiusaantuneena. Tietysti ihmiset muuttuvat iän myötä ja jotkut muuttavat ilmaisuaan ja mielipiteitään aika ratkaisevasti. Ei siinä pitäisi olla mitään hävettävää. Jos ajatus oman itsen arvomaailmasta ja kynänjäljestä pelottaa jo etukäteen, niin sitten kai kannattaakin pistää kynät piiloon ja pysyä kotona vaalien aikaan... Pornoa ei myöskään kannata piirtää eikä ainakaan rumasti kannata piirtää, koska vanhempana sellaisetkin jutut ovat tosi kiusaannuttavia!

Olin silloinkin oikeassa kun kannatin että Nanna-pentu jätetään pesueesta henkiin. Järkevästi pohdittu. Eri aikoina sitä tykkää erilaisista asioista, mutta turha on jälkikäteen katua oikeastaan yhtään mitään millä ei ole pysyviä vaurioita itselleen tai varsinkaan kenellekään muulle aiheuttanut.

Kuten Timo "Jabba" Soinikin lausuihe tappionsa jälkeisenä päivänä aamu-weeceessä: "Haavisto on fiksumpi kuin kannattajansa". Ketä muuta pitäisi uskoa? Sarjakuvantekijät pääsevät tästä sopasta helpommalla kuin ne ilmeiset perseilijät joita aina imeytyy kovassa nosteessa olevien ehdokkaiden kylkeen.

Muutenhan vuoden 2012 pressanvaaleista voi sanoa saman mitä eräskin lehtikolumnisti: "Vaikea on päättää, kun pitäisi valita vilun ja nälän väliltä."

Puhtaasti voi olla iloinen siitä, että nämä ovat ensimmäiset valtakunnalliset vaalit joihin sarjakuva on selkeästi vaikuttanut.  

[Ami]

Arvostelussa oli selvästi enemmän särmää kuin albumissa, mutta hyvän mielen sarjojahan tuohon toivottiinkin. En ole vielä lukenut lärpäkettä kokonaan, mutta jo selailun perusteella kokonaisuus kuvaa oikein hyvin sitä, mistä Haavisto-hypessä oli kyse ja ehkä näyttää ilmiön eri puolia jonkin ajan kuluttua vieläkin selvemmin.

Muuten Haavisto-hypeä on ollut kiinnostava seurata (ja hypettää, vaikkei jouluvaloista tehty kakkonen olekaan enää muutamaan päivään palanut seinälläni). Kun itselläni ei ole kokemusta 70-luvun poliittisesta ilmapiiristä muuta kuin aikalaisten kauhistelemana (tai kaunistelemana), mulle lähimmäksi vertailukohdaksi nousee edellinen kansallisen yhtenkuuluvuuden juhla, jääkiekon mm-kulta viime keväältä. Myös silloin vietettiin luovaa karnevaalia ja suhtauduttiin myötämielisesti tuntemattomiin vastaantulijoihin. Haavistokarnevaali oli vain pitkäaikaisempim kulttuuripainotteisempi ja vähemmän macho. Positiivisia kokemuksia kuitenkin molemmat, vaikka en ole kiinnostunut jääkiekosta pelinä ja voin elää hajoamatta myös Sauli Niinistön suomessa.

Minusta albumi kuvaa hyvin tuota karnevaalia ja sen erilaisia tunnelmia. Pidän kaikista, jotka olen tähän mennessä lukenut.

Mitä taas häpeämiseen tulee... olisi se aika surullista, jos pitäisi luovuutta ja leikkisyyttä hävetä - tai sitä, että on hetken aikaa jostain innoissaan. 

[Nanna]

Haavisto-hype on kieltämättä saanut ainakin sosiaalisessa mediassa suoranaiseen karnevaaliin verrattavia piirteitä. Se on tavallaan mielestäni ikävää, sillä hömppä ja öyhötys vievät ihmisten huomion pois tärkeistä yhteiskunnallisista aiheista ja tekevät politiikasta jotain juurikin jääkiekkoon verrattavaa.

Mitä tulee Kakkoskierrokseen, en näe asiaa sillä tavalla, että jotain tiettyä ehdokasta tukevalta sarjakuvalehdeltä edes voisi odottaa mitään aivan erityisen purevaa tai briljanttia sisältöä. Tällaiset sarjakuvathan on nimenomaan tehty tueksi ja kannustukseksi sikäli kun piirtäjien aikataulu antaa myöten. Mieluummin luen Haavistoa komppaavaa sarjakuva-albumia kuin juon kahvia Väyrys-mukista, mutta en lähtisi analysoimaan kumpaakaan totetta liian syvällisesti.

[VesaK]

Mutta aivan kaikkien pitää hankkia Paavo Väyrysen "vaalikirja" On Suurten Muinaisten aika" (Turbator).

***** - Voima