Vuoden paras käännössarjakuva 2011! Äänestä Koipeliini-voittaja.

[Janne]

Pitäisköhän Mies joka antoi partansa kasvaa oikein lukea... Uhkaa vahvasti Cocco Billin ykkösasemaa. Ei ole arvosteluakaan siitä.

EDIT. Eikun olikin arvostelu juuri ilmaantunut. Hieno homma.

[tertsi]

Äänestäjiä kaipaisin enemmän.
...mutta näillä mennään, eipä siinä mitään.

[Kreegah Bundolo]

Schrauwenin Partakirjan äänestäjämäärä VÄHENEE koko ajan. Ehkä siirtyvät kaikki Cocco Billin kannattajiksi.

[Lurker]

Selvää voittajan peesiin menemistä on näkyvissä! Äänensä voi tosiaan poistaa ja antaa uudelleen. Se on totta kai sallittua. Hmm, presidentinvaaleissa voisi olla samat säännöt, jos tulee katumapäälle.

[hdc]

Partakirjan äänestäjiä ovat äänen antamisen jälkeen tarttunut Cocco Billiin ja huomanneet että kyllä, tämä on sittenkin parempi?

[Lurker]

Partakirjan äänestäjiä ovat äänen antamisen jälkeen tarttunut Cocco Billiin ja huomanneet että kyllä, tämä on sittenkin parempi?

Voipi olla niinkin, mutta myös erinomaiselle Planetes-mangalle näyttää tulleen loppusuoralla hyvin ääniä.

[Kreegah Bundolo]

Oon tyytyväinen Partakirjan tulokseen niin kauan kun ei mene miinukselle.

[Lurker]

Koipeliini-äänestys päättyy tunnin sisällä, kello 13:26:40!

[Lurker]

Onneksi olkoon, Zum Teufel!!

LEHDISTÖTIEDOTE: Julkaisuvapaa heti

COCCO BILL ON VUODEN PARAS KÄÄNNÖSSARJAKUVA

Herra Koipeliini -tunnustuspalkinto vuoden 2011 parhaasta käännössarjakuvasta meni kamomillacowboy Cocco Billille.

* * *

Tämän vuonna sarjakuvayhteisö Kvaakin Herra Koipeliini -palkinnon parhaasta käännössarjakuvasta on saanut italialainen villiä länttä parodioiva Cocco Bill.

Benito Jacovittin  (1923 -1997) kirjoittamaa ja piirtämää Cocco Billiä julkaistiin suomeksi viimeksi noin 30 vuotta sitten, mutta suomalaiset lukijat eivät ole unohtaneet tätä kamomillaa hörppivää cowboyta ja hänen Hölkky-hevostaan. Nyt Cocco Billin toi takaisin Suomeen kustantaja Zum Teufel.

"Cocco Bill – Osa 1: Kamomillacowboy saapuu kaupunkiin" on näyttävä yli 100-sivuinen kovakantinen opus.  Kirsi ja Saila Kinnusen suomennos on erittäin onnistunut. Cocco Bill on hulluttelevaa, välillä lähes surrealistista parodiaa lännensarjakuvista.

Sarjakuvayhteisö Kvaakin Herra Koipeliini -tunnustuspalkinto jaettiin jo kolmannen kerran. Kvaak haluaa tällä palkinnolla antaa tunnustuksen laadukkaan käännössarjakuvan julkaisemisesta Suomessa.

Viime vuonna Herra Koipeliini -palkinto jaettiin kollektiivisesti käännössarjakuvan pienkustantajien kesken

Herra Koipeliini oli ensimmäinen Suomessa julkaistu sarjakuvakirja vuonna 1859.


Lisää:

Tuhannen tuhatta kamomillaa, Kukkopilli palasi Suomeen
http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1680

Kustantaja Zum Teufel
http://www.zumteufel.fi/julkaisut.htm

Herra Koipeliini -palkinto (Wikipedia)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Herra_Koipeliini_-palkinto

[Lurker]

Herra Koipeliini-kisan (uutinen etusivulla) lopullinen järjestys oli tältä vuodelta sitten tämä:

1. Cocco Bill – Osa 1: Kamomillacowboy saapuu kaupunkiin (Zum Teufel)    20 (22.5%)
2. Mies joka antoi partansa kasvaa (HuudaHuuda & Kreegah Bundolo)    12 (13.5%)
3. Planetes (Punainen jättiläinen)    11 (12.4%)

Blast 1 - Röykkiö ihraa (WSOY)    10 (11.2%)
Olipa kerran Ranskassa 1 – Suuri gangsterisota (Gummerus)    7 (7.9%)
Elävän kuvan taika: Giorgio Cavazzano elokuvissa (SanomaMagazines)    6 (6.7%)
Isän aika - Minun Kiinani 1 (WSOY)    5 (5.6%)
Haikaralaivue 2: Kunnian värit (Egmont)    4 (4.5%)
Kerrassaan Merkillisten Herrasmiesten Liiga 1969 (Egmont)    3 (3.4%)
Tappaja 4-5, Verisiteet (Apollo)    3 (3.4%)
Maailman napa (Sarjakuvakeskus)    2 (2.2%)
Rip Kirbyn seikkailuja 2 (Helsingin Sanomat)    2 (2.2%)
Jumala itse (Like)    1 (1.1%)
Suffragettien city (Schildts)    1 (1.1%)
Wilson (Like)    1 (1.1%)
Zahran paratiisi (Like)    1 (1.1%)
Le Monde Diplomatique sarjakuvina (Into)    0 (0%)

Kerrassaan verraton sarjakuvavuosi! Kisa oli kova ja vaikka vain yksi voi voittaa, listalta ei huonoa sarjakuvaa löydy.

[Janne]

Hienoa, kuinka joka vuosi on tullut vähän erityylisiä voittajia.

[Lurker]

Hienoa, kuinka joka vuosi on tullut vähän erityylisiä voittajia.

Jepulis! Paikkaansa puolustaa tämä(kin) palkinto. Käännössarjakuvan nimikemäärä on ollut huikeassa nousussa, varsinkin albumien ja pokkarien. Ensi vuonna sama trendi taitaa jatkua.

Uskoisin, että kustantajat lähtevät entistä laajemmalla rintamalla sarjakuvaa suomentamaan. Kotimaiselta sarjakuvalta se ei ole yhtään pois. Niin omintakeista ja upeaa on suomalainen sarjakuva, ettei sille muilta mailta löydy vertaa.

Toivoisin näkeväni ensi, ei kun siis tänä vuonna 2012 a) enemmän integraaleja vanhoista klassikoista b) uusia ja jännittäviä teoksia, joista ei mitään tiedä ja jotka yllättävät sekä c) korkeatasoista  käyttösarjakuvaa edullisina pokkareina.

[tertsi]

Toivoisin näkeväni ensi, ei kun siis tänä vuonna 2012 a) enemmän integraaleja vanhoista klassikoista

Mustia sivuja (Franquin) odotellen.

A propos:
Dupuisilta on tullut halpa, hiukan pienennetty intégraali-sarja. Mulla on kyseisestä sarjasta ainakin yksi kirja, Jeremiah (osa1). tekijä Hermann Huppen.

Pieni koko ei haittaa yhtään lukemista.

[tolppis]

Noh, kyllä tuokin voittaja kelpaa mulle. Vuoden 2. paras omalla listallani...vaikken olekaan kokonaan vielä lukenut. Coccoa ei jotenkin kuitenkaan pysty kerralla kulauttamaan...

[Lurker]

Mangan ystävät heräsivät ilmeisesti vähän myöhään tähän kilpailuun. Voittajan ohella suuri osa viimeisistä äänistä ja ääntensiirroista meni Planetesille. Se nousi loppukirillä kolmanneksi.

Cocco Bill on komea paluu. Se on suurteos, myös kooltaan. Loistosuomennos saakoon sekin suitsutusta. Mies joka antoi partansa kasvaa oli pitkään kärjessä. Olivier Schrauwen on nero, ja yhtä suurin ansioin tämäkin teos olisi voinut Koipeliini-palkinnon viedä.

Tuttuun tapaan Hesari noteerasi Koipeliini-palkinnon kulttuurisivuillaan (tänään 9.1.) . Jos bongaatte Koipeliini-uutisia muualta, ilmoitelkaa tänne.