Millesgården-museossa on juuri avattu
Ingrid Vang Nymanin tuotantoa esittelevä näyttely. Huolimatta Peppi Pitkätossun suosiosta tämä tanskalainen taiteilija on jäänyt jälkimaailmalle melko tuntemattomaksi. Hän syntyi 1916, muutti Ruotsiin vuonna 1942 ja työskenteli tiskaajana ja
lampunvarjostimien taittajana.
Menestys tuli ensimmäisen Peppi-kirjan myötä vuonna 1945, ja sitä seurasi pitkä liuta muita kuvitustöitä. Lindgrenin Peppi- ja Melukylä-kirjat ovat tunnetuimmat näistä.
Ingrid Vang Nymania on kuvattu huumorintajuiseksi, lämpimäksi ja anteliaaksi ihmiseksi, mutta myös epäluuloiseksi ja helposti loukkaantuvaksi. Hän työskenteli välillä lähes maanisesti, unohtaen niin syömisen kuin nukkumisen. 1940-luvulla kirjankuvittajien taloudellinen asema oli varsin heikko, mutta lahjakkuudestaan hyvin tietoinen Vang Nyman vaati kuvistaan omia sopimuksia ja korkeampia palkkioita kuin mihin kustantajat olivat tottuneet. Muun muassa WSOY:lta hän vaati myös korvausta, koska suomalaisessa Peppi-käännöksissä hänen kansikuviaan oli "vääristelty".
Vang Nymanin vaatimuksista johtuen Peppi-kirjojen saksannokset julkaistiin toisen taiteilijan kuvittamina. Tällä oli kauaskantoiset seuraukset - jos saksalaiset olisivat tutustuneet hänen kuviinsa, noin 50 vuotta myöhemmin tehdyt Peppi-animaatiot olisivat olleet aivan toisen näköisiä.
Mutta ongelmista huolimatta yhteistyö Astrid Lindgrenin jatkui, ja sen viimeisenä tuloksena syntyivät Peppi-sarjikset. Ne julkaistiin
Klumpe Dumpe-nimisessä lastenlehdessä vuosina 1957-59. Viimeinen jakso ilmestyi lokakuussa 1959, ja kaksi kuukautta myöhemmin, Lucian päivänä, Ingrid Vang Nyman kuoli oman käden kautta Kööpenhaminan Pension Gothassa.
http://www.dn.se/dnbok/dnbok-hem/astrid-lindgrens-favoritillustrator--och-provokatorhttp://www.dn.se/kultur-noje/debatt-essa/ingrid-vang-nyman-var-ingen-gnallspik-och-krangelmaja