Eli: kun seikkaillaan maapallon pinnalla, ihminen tietää miten syy- ja seuraussuhteet toimivat, esim: heitän kranaatin auton alle, auto räjähtää, tms. Mutta kun ollaan tulevaisuudessa ja avaruudessa, ihminen ei enää ymmärrä syy- ja seuraussuhteita - jos ei tunne kyseistä maailmaa. Ja minä en tunne Marvel-universumin tulevaisuuden avaruusmaailmaa. (Joka on juuri tämänlaisena oikeastaan olemassa vain yhdessä kirjassa, tietääkseni.) Eli juonessa vilisee negatiivistä vyöhykettä, talismaania, aikamatkailua ynnä muuta ihmeellistä - tajuan mitä tapahtuu, mutta en tajua mitä olisi voinut tapahtua. Koska en tunne tämän sarjakuvamaailman syy- ja seuraussuhteita.
Minä ymmärsin. Mutta minun mielestäni ne ovat vain tylsiä.
+ Pieni tunnustus: En ymmärrä hittoakaan, mitä niissä avaruustaisteluissa tapahtuu. Kun joku helkkarin läjä X-wingejä hyökkää
Star warsissa kohdetta B vastaan, en käsitä, miten helkkarissa se voisi erota siitä, että Milleniuma falcon hyökkäisi noita kohtaan.
Lisäksi en ymmärrä, miten helkkarissa kukin laite toimii, miten ne liittyvät sotaan ja mitä ne oikeastaan edes ovat. Lisäksi taistelukohtaukset tuntuvat epäselviltä, kun niissä ei ole ihminen taistelemassa.
Samasta syystä, kun puhuvat eläimet tuntuvat typeriltä, kun ne seikkailevat oikeasti jännissä olosuhteissa tai ovat supersankareita (Kaikki varmaan tietänee, mihin sarjakuvaan viittaan...). Homma tuntuu samalta, kuin lukisi parodiaa. Ja parodioista en sellasinaan tykkää. Ne eivät ole hauskoja, eikä banaanivitsit myöskään sovi vakaviin tarinoihin.
En käsitä hittoakaan, mitä sotaelokuvissa tapahtuu. Tuntemattomassa sotilaassa pysyn kärryillä, kun siinä on vitsejä, ja käsitän vielä Rokan kommentit.
En kuitenkaan voi ymmärtää, mikä hitto jotakin voi kiehtoa siinä, että miljoonat sotilaat sotivat toisia vastaan, mutta itse tarinaa ei tilanteessa tunnu olevan.
Pelastakaa sotamies Ryan on mielestäni hyvä, koska siinä liikutaan, eikä pysytä sotatantereella.
