Kirjoittaja Aihe: Sarjakuvien hahmottelua riippumatossa?  (Luettu 3033 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

matomato

  • Uusi jäsen
  • Viestejä: 2
Sarjakuvien hahmottelua riippumatossa?
« : 07.12.2012 klo 15:50:19 »
terve!

Aikomukseni olisi mennä kuukaudeksi pohtimaan, piirtelemään, rakentamaan käsikirjoitusta sarjakuville ulkomaille - johonkin riippumaton ja hiekan ääreen.

Onko kokemuksia ja mistäpäin löytyisi hyvää ja samankaltaista taiteilija seuraa.
Thaimaa, Goa, Peru?




K.Huitula

  • Jäsen
  • Viestejä: 177
  • Mutta huumori - se se vasta hauskaa on.
Vs: Sarjakuvien hahmottelua riippumatossa?
« Vastaus #1 : 07.12.2012 klo 17:04:01 »
Timbuktu?

Nyt on taas niin kiire, en ehdi ehdottaa muuta.
www.huitula.com - Sarjakuva, animaatio & visual design
Facebook: Fantacore
Instagram: @fantacoremedia
Instagram: @kristian.huitula_guitar

Jari Lehtinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 3 954
  • Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan
Vs: Sarjakuvien hahmottelua riippumatossa?
« Vastaus #2 : 07.12.2012 klo 20:46:43 »
Ei sarjakuvia luonnostella riippumatossa. Toisinpäin ei saa mistään tukea ja toisinpäin muste alkaa valua rannetta pitkin.
”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.

K.Huitula

  • Jäsen
  • Viestejä: 177
  • Mutta huumori - se se vasta hauskaa on.
Vs: Sarjakuvien hahmottelua riippumatossa?
« Vastaus #3 : 08.12.2012 klo 02:13:16 »
Hiekan äärellä, jos tällä tässä tarkoitetaan siis nk."biitsiä" (hiekkaahan on kyllä myös esim. hiekkalaatikolla), mutta oletan että tässä viitattiin juurikin "biitsiin", niin ei ole ollenkaan sopiva ympäristö kuvatunlaiselle toiminnalle. Siis sarjakuvien hahmottelulle eikä varsinkaan käsikirjoittamiselle, koska kyseinen ympäristö liian helposti rikkoo keskittymistä ulkopuolisilla häiriötekijöillä. Sukupuolineutraalimpi ja virikkeetön/stabiili ympäristö on suositeltavaa. Itse käytän lähinnä pimeää komeroa jossa kynttilänvalossa käsikirjoitan ja piirrän. On myös mahdollista kuvitella että komero sijaitsee esim. juurikin Goalla, Perussa tms. eksoottisessa paikassa, eikä Tampereella.

nimim. Asijantuntia Tampereelta
Maaster of Gyldyr and Arts
www.huitula.com - Sarjakuva, animaatio & visual design
Facebook: Fantacore
Instagram: @fantacoremedia
Instagram: @kristian.huitula_guitar

[kivi]

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 529
  • Akvaarious.
Vs: Sarjakuvien hahmottelua riippumatossa?
« Vastaus #4 : 08.12.2012 klo 02:27:00 »
Riippuu varmaan siitä, missä sulla on kavereita joiden luona asua. Sarjakuvantekijän rahat tulee vasta kun työ on valmis, jos silloinkaan. Residenssipaikkoja kannattaa myös hakea.

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 9 859
Vs: Sarjakuvien hahmottelua riippumatossa?
« Vastaus #5 : 08.12.2012 klo 13:33:49 »
Aika paljon vaikuttaa tosiaan se että onko tarkoitus piirtää ja kirjoittaa hetken huomioita eli jonkin sortin matkapäiväkirjaa vaiko (alkaa) toteuttaa valmista suunnitelmaa. Jälkimmäistä olen tehnyt Thaimaan Phuketissa ja se toimi suhteellisen hyvin. Itsekuri pitää toki olla hyvässä kuosissa että pystyy rajoittamaan ranta- ja iltariemut siihen muutamaan tuntiin mitä vapaa-aikaa piirtämisestä muutenkin päivässä olisi. Normaalimittaisia työpäiviä pitäisi vähintään pystyä tekemään.

Ideointia ja suunnittelua uusi ympäristö Afrikassa kyllä ainakin minulla hajoitti. Vaikka olisi ollut pidempikin aika tehdä, päädyin lähinnä kirjoittamaan raakamateriaalia eli säilömään ideoita ja tuntoja.
Kiinnitä huomio myös siihen että elämän muut aktiviteetit ja sosiaalisuus pitää sujua rutiinilla, niin että keskittyminen oleelliseen onnistuu.

Lisäksi ulkomailla uhkaa mahdolliset mahataudit ja auringonpistokset sun muut huijaukset ja vastoinkäymiset. Plussapuolella on sitten tietenkin se että eläminen saattaa tulla halvemmaksi kuin kotimaassa. Mutta tosiaan. Hyvä ennakkosuunnittelu ja aikataulu ennalta asetettuun TAVOITTEESEEN pääsemiseen sekä suunnitelmasta kiinni pitäminen ovat minusta tärkeitä tässä. Sellainen epämääräinen tyyli: Rentoudun ja olen luova ei ainakaan minulla toimi ulkomailla, vaikka sitä joskus normityöskentelyssä käytänkin.

EDIT: Niin ja siis jos riippumatto toimii sulla Suomessa se toimii sielläkin. Muuten kyllä kiinnittäisin huomiota työtilaan. Hotellihuoneen tarjoama ergonomia ei ole paras mahdollinen eli sekin saattaa rajoittaa työskentelyaikaa.
« Viimeksi muokattu: 08.12.2012 klo 13:36:27 kirjoittanut Reima Mäkinen »
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

[kivi]

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 529
  • Akvaarious.
Vs: Sarjakuvien hahmottelua riippumatossa?
« Vastaus #6 : 08.12.2012 klo 14:10:07 »
-Normaalimittaisia työpäiviä pitäisi vähintään pystyä tekemään.

Näinpä. Joillekin saattaa olla mahdoton selittää, että pitäis tehdä töitä. Eikä tää rajoitu vain matkakumppaneihin, vaan ongelmia saattaa tulla paikallisten kanssa, joskus jopa niiltäkin joiden pitäis tietää. Kuten esimerkiksi residenssin tarjoavalta taholta ja ylläpitäjiltä, jotka eivät tajua ettei residenssivieras ole lomalla eikä pääse katselemaan maisemia joka päivä.

Lainaus
-Ideointia ja suunnittelua uusi ympäristö Afrikassa kyllä ainakin minulla hajoitti. Vaikka olisi ollut pidempikin aika tehdä, päädyin lähinnä kirjoittamaan raakamateriaalia eli säilömään ideoita ja tuntoja.

Siihen että pääsee tekemään paikan päältä mitään "paikallista" menee ainakin multa kaksi viikkoa, suunnilleen se aika minkä kestää että unet alkaa näyttää samalta kuin ympäristö. Helpompaa onkin käyttää irtiotto menneestä kertomiseen, etäisyys edelliseen päivään on kumminkin välittömästi läsnä.

En ole tainnut koskaan piirtää paikan päällä mitään juuri siitä paikasta kertomisen arvoista ennen kuin kuukauden oleskelun jälkeen. Ennen yritin, nykyään kirjaan tuntoja, jututan ihmisiä, otan valokuvia ja videota, ja istun aamuyöhön asti paikallisissa baareissa kertomassa muistikirjalle valmista settiä Punavuoresta ja Töölöstä.

Lainaus
-Lisäksi ulkomailla uhkaa mahdolliset mahataudit ja auringonpistokset sun muut huijaukset ja vastoinkäymiset.

Joissakin paikoissa turistiripuli kuulemma kuuluu asiaan. Jos se on mua vaivannut, olen unohtanut sittemmin, miltä se tuntui. Missään tapauksessa ei kannata liikaa varoa mitä syö, varmistaa vain aina että vesijohtovettä tosiaan voi juoda ennen kuin juo, ja pesee hedelmät ennen syömistä. Ei kai siihen koleraankaan aina kuole.

Ylipäätään tärkeintä musta itsestäni on, on se että kun irtautuu rutiineista, aivot alkaa toimia nopeammin, ja tää pitää hyödyntää. Taiteilijan leikkiminen voi olla hauskaa, mutta jos tulosta ei synny, se on yhtä tyhjän kanssa. Työ ei ole niin hyvin palkattua, että aikaa olisi haaskattavaksi. Eikä sen irtioton tarvitse tapahtuia maapallon toisella puolen, joskus riittää että menee kotikaupungin toiselle laidalle.

Ja joo, mulla alkoi tää "tien päällä käsikirjoittaminen" Kytkijät-albumin myötä (1991), sen kirjoitin jossakin Inarin ja Tromssan välillä bussissa makoillen. Sittemmin olen kirjoittanut vaikka missä, tosin joku ääripiste lienee saavutettu nyt työn alla olevassa albumissa jota on kirjoitettu ja piirretty ainakin kotona Manchesterissa, Oulussa, Helsingissä, Brysselissä, Aachenissa, Pariisissa, Ateenassa, Roomassa, Mazzano Romanossa, Grez-sur-Loingissa, Cordovassa, Granadassa, Lontoossa ja Suvisaaristossa. Selityksenä semmoinen, että olen työstänyt samaan aikaan neljää pitkää sarjakuvaa, useampia lyhyitä, kahta pitkää elokuvaa ja kirjoittanut kirjaakin. Muistaakseni Raymond Chandlerilla oli seitsemän kirjoituskonetta rivissä ja jokaisessa eri tarina, pyrin osaltani samaan.

Muista vaan, että tulosta pitää syntyä. Tällainen vaatii paljon itsekuria, kiusaus heittäytyä nautiskelemaan elämästä on aina läsnä. Onneksi espresso ja calvados riittävässä määrin nautittuna pitää hereillä ja työn toimessa koko yön, kun tarvitaan.
:)

Kivi
« Viimeksi muokattu: 08.12.2012 klo 14:28:38 kirjoittanut [kivi] »