#@&! Pikseleitä ja rastereita

[tertsi]

Postissa tuli tänään Checker-kustantamon Steve Canyon 1947 ja Joker-kustatamon Olivier Rameau intégral 1.

Molemmat kirjat olivat piikkilankaviivaa!!! Piirrosviiva oli täynnä rasterimollukoita, Canyonissa isompia ja Rameaussa pienempiä. P...e!!!

Erityisesti murheellisuutta aiheutta rasteroitumisen leviäminen myös ranskalaisiin julkaisuihin (O. Rameau).  

[tertsi]

Hain postista Hägar The Horrible Dailies 1973-1974 (Harald Hirmuinen).
Komea opus, kovat kannet,arviolta noin 200 sivua.
Ilokseni huomasin, että piirrosviivaa ei oltu rasteroitu.

Huono puoli on se, että sripit on skannattu liian alhaisella resoluutiolla ja viiva on siis
pikselöitynyt.

Että semmosta tällä kertaa.

Odottelemme seuraavaksi Floyd Gottfredsonin Mikki Hiirtä.  

edit:
Haraldissa jälki paranee huomattavasti alkusivujen jälkeen.

[Keuhko]

Puolivillaista meininkiä. Raha nousee laadun edelle.

[Veli Loponen]

Ehkä mäkin osallistun tähän marinaan. IDW pääsi Classic G.I.Joe -kokoelmien 6. osassa jaksoihin, joita Marvel ei aikoinaan koonnut ja tuotanto on siis aivan uutta. Näitä on mainostettu nykyaikaiseen tapaan uudelleenväritettyinä ja muutenkin käsiteltyinä kokoelmina. Marvelin toimitustyöhön perustuvat kokoelmat ovatkin olleet oikein hyviä (tai ainakin mulle riittäviä), mutta tää kuutonen (pidemmälle en oo vielä ehtinyt, yli kymmenenhän niitä jo on) on aika hirveä. Viiva on aika muodotonta ja hennoimpia viivoja ei edes näy.
No, onneksi tätä lukiessa tapahtuu sama efekti kuin esimerkiksi Egmontin Watchmenia lukiessa, eli pikseliin ja rasteriin tottuu. Eli en vissiin jätä sarjan lukemista tämän vuoksi, mutta kyllä vähän harmittaa, kun kuvittajatkin ovat välillä ihan kelvollisia (tässäkin kokoomassa yhden tarinan tussaajana oli Bob McCleod).

Onkohan kellään kvaakkilaisella seiskakokoelmaa ja sitä myöhäisempiä tai Special Mission -kokoomia? Jos, niin onko ne samanlaista suttua kuin tää?