Kun kaikki on jo luettu

[Doctor Phantomizer]

Olen lukemalla lukenut, etenkin viimeaikoina, joitakin sarjakuva-alan mestariteoksia. Olen lukenut ne kaikki. Ainakin siltä tuntuu. Kaikki mistä olen kiinnostunut, tuntuu jo olevan luettu.

Olen lukenut Ennisit, Mooret, Millerit, Azarellot, Brubakerit, Gaimanit, Bendisit, Ellisit, Morrisonit...kaikki amerikkalaisen sarjakuvan isoimmat nimet. Olen lukenut Herget, Morrisit, Goscinnyt, Canalesit, Matzit, Maxit, Makyot...kaikki eurooppalaiset sarjakuvan nerot ja vähemmän nerot. Olen lukenut hieman ehkä vähemmän mangaa, mutta siis kaikki Urasawat, Takahashit (molemmat), Tezukat, Yukimurat...kaikki minua vähääkään kiinnostavat manga kirjoittajat.

Ihan totta. Tämä alkaa käydä hermoon. En löydä enää mitään mitä en olisi lukenut. Kaikki top-whatsoever-graphic-novel-listat on jo käyty läpi, ja mitään ei enää löydy luettavaksi.

[Grezen]

Kaikki mistä olen kiinnostunut, tuntuu jo olevan luettu.

Sitten kannattanee astua pois mukavuusalueeltaan ja laajentaa reviiriä

Ja muutakin voi lukea kuin sarjakuvaa.

[tertsi]

Alexander Barksin Arne Ankaan ja Ola Skogängen Theonn kannattaa tutustua.
Molemmat på svenska.

Onko O'Donnelin Modesty Blaise luettu kokonaan, ihan Goscinnyn ja Charlierin veroista tarinaniskentää?

Edit
Kaikki amerikankielinen luettu? Hmm.
Tämäkinkö?
http://www.amazon.com/Madwoman-Sacred-Heart-Alexandro-Jodorowsky/dp/1594650985

[Reima Mäkinen]

Entäs Will Eisner ja C. Barks? Minusta tuosta kannattaisi laajentaa jenkkialternativeen. Oletan että olet lukenut Luupäät? Mutta esim. Clowesia, Baggea, Chester Brownia, Chris Warea, Charles Burnsia, Adrian Tominea ehkä jopa Julie Doucetia. Ylipäätään naisartisteja. Ja undergroundia. Crumbbia, Sheltonia... Sekä tietenkin Hernandezin veljeksiä.

Tai sitten lukea kaikki Sarja-infot ja sen päälle Comics Journalit, niistä voisi löytyä vaikka mitä uusia tuttavuuksia.

Yksi vaihtoehto on suunnata jenkkisarjakuvan historiaan. Näillä nykyajan huippunimillä on nimittäin esikuvansa ja esi-isänsä. Pelkästään supersankarien tai kauhujuttujen juuria penkoessa voit löytää vaikka mitä mielenkiintoista.

Tässä oli nyt vain esimerkkejä uudelta mantereelta, mutta ei se tarkoita sitä etteikö Japanista tai Euroopasta löytyisi myös.

Mikäli olen ymmärtänyt oikein, olet siinä onnellisessa asemassa että asut etelässä. Vielä on muutama hyvällä valikoimalla varustettu kivijalkakauppa jäljellä. Sinne vain tutkimaan tai johonkin vähemmän tuttuun kirjastoon/sarjakuvakeskukselle.

[echramath]

Käy läpi ne Jerrmanin jenkkisarjakuvavuosikatsaukset, joita Tähtivaeltajassa on. Eiköhän sieltä jotain löydy, kun itse katsauksenkin lukeminen kestää jokusen tovin.

[Doctor Phantomizer]

Sitten kannattanee astua pois mukavuusalueeltaan ja laajentaa reviiriä

Ja muutakin voi lukea kuin sarjakuvaa.

Jos tarkoitat kirjoja, niin kyllähän noitakin tulee luettua. Mutta lähinnä suosikkikirjailijoiltani. Niitä ei tosin ole monta.

Alexander Barksin Arne Ankaan ja Ola Skogängen Theonn kannattaa tutustua.
Molemmat på svenska.

Mikä tämä Theonn juttu on? Mistä on kyse? Meinaan mietin että kannattaako minun tuohon tarttua jos ei jokin iske...
Arne Ankan olen jostain syystä aina sivuttanut kirjastossa. En tiedä miksi. Jokin tuossa ei houkuttele. Mutta kai sitäkin voisi kokeilla.

Onko O'Donnelin Modesty Blaise luettu kokonaan, ihan Goscinnyn ja Charlierin veroista tarinaniskentää?

Modestyni olen lukenut. Tai ainakin suurimman osan, en kaikkea. Mutta tuo ei ole minulle mitään uutta.

Edit
Kaikki amerikankielinen luettu? Hmm.
Tämäkinkö?
http://www.amazon.com/Madwoman-Sacred-Heart-Alexandro-Jodorowsky/dp/1594650985

Ei ainakaan sano päässäni yhtään mitään. Mutta Jodorowsky ei uppoa. Moebius uppoaa vaan joissakin jutuissa. Voisin tuota toki vilkaista, mutta epäilen ettei uppoa.

Entäs Will Eisner ja C. Barks?

Olen lukenut kaiken Eisnerin joka kiinnostaa. Barksilta kaiken minkä tiedän.

Minusta tuosta kannattaisi laajentaa jenkkialternativeen. Oletan että olet lukenut Luupäät?

Luupäät ei uppoa. Koitin lukea, mutta en tajunnut koko hommasta yhtään mitään.

Mutta esim. Clowesia, Baggea, Chester Brownia, Chris Warea, Charles Burnsia, Adrian Tominea ehkä jopa Julie Doucetia. Ylipäätään naisartisteja. Ja undergroundia. Crumbbia, Sheltonia... Sekä tietenkin Hernandezin veljeksiä.

Mustatut olen lukenut. Brownilta olen lukenut vain Edin. En tiennyt että hänellä on muita. Selvä. Yksi nimi talteen. Chris Waren Corriganin voisin lukea. Toinen nimi talteen. Uncle Boome leffaa olen ollut jo pitkään aikeissa katsoa. Sillehän mies on tehnyt melko kuuluisaksi nousseen posterin. Bagge ei sano mitään. Pitääpä vilkaista. Kolmas nimi talteen. Burnsin Black hole on jo listalla, olisi tarkoitus lukaista se kirjastossa kun kerkeän. Adrian Tomine ei oikein uppoa. Koitin lukea Scenes From an Impending Marriagen, mutta tyssäsi alkumetreihin.

Yksi vaihtoehto on suunnata jenkkisarjakuvan historiaan. Näillä nykyajan huippunimillä on nimittäin esikuvansa ja esi-isänsä. Pelkästään supersankarien tai kauhujuttujen juuria penkoessa voit löytää vaikka mitä mielenkiintoista.

Näin olen tehnyt. Mutta hyvä kun nostit asian esille, joku muu minun tilanteessani ei välttämättä ole ottanut tätä huomioon.

Olisi suositeltavaa vaikka kuinka, mutta olen ymmärtänyt että Riddlelle ei wanha kelpaa.

Kelpaa, kelpaa. Mutta se vain vähän riippuu. Joitakin vanhoja on hankala metsästää. Ei minulla muuten vanhoja sarjakuvia mitään vastaan ole.

[Lönkka]

Mikä tämä Theonn juttu on? Mistä on kyse? Meinaan mietin että kannattaako minun tuohon tarttua jos ei jokin iske...

Ruotsin Hellboy = kannattaa ehdottomasti tarttua!

Arne Ankan olen jostain syystä aina sivuttanut kirjastossa. En tiedä miksi. Jokin tuossa ei houkuttele. Mutta kai sitäkin voisi kokeilla.

Parasta kamaa länsinaapurista heti Pirisen parhammiston jälkeen. Tiukkaa yhteiskuntakritiikkiä mustaan huumoriin ja ördäämiseen puettuna. Kolme ekaa alppua myös suomeksi. Sovitaanko nyt yhdessä niin että enää et sivuuta kirjastossa tai kaupassa?

Bagge ei sano mitään. Pitääpä vilkaista. Kolmas nimi talteen.

Aieee! Komerossako sinut on kasvatettu?
No joo, jos Marvel/DC on "ne" jutut niin eihän siellä juurikaan Baggeen törmää, vaikka mies onkin tehnyt joityain hupailuja Marvelille. Eivät kyllä pärjää tmän varsinaiseille jutuille.

Adrian Tomine ei oikein uppoa. Koitin lukea Scenes From an Impending Marriagen, mutta tyssäsi alkumetreihin.

Scenes lienee ehkä huonoin Tomine. Jos jostain vielä saa käsiinsä alkuaikojen matskut kokoava 32 Stories. Mutta eipä tämä omaelämänkerrallinen matsku välttämättä kaikkiin putoa.

Hernandezin veljesten Love & Rocketsit kuuluvat mielestäni liki yleissivistykseen.

Kelpaa, kelpaa. Mutta se vain vähän riippuu. Joitakin vanhoja on hankala metsästää. Ei minulla muuten vanhoja sarjakuvia mitään vastaan ole.

Monista löytyy tuoreitakin kokoomia.

[X-men]

Supersankareista voi aina lukea jonkun hahmon/ryhmän seikkailut ensimmäisestä numerosta alkaen ja jos hahmo/ryhmä on seikkaillut vuosikymmeniä (kuten esim. alkup. Legion of Super Heroes) niin siinä riittää lukemista.

[haplo]

Kuinka kotimainen sarjakuva on uponnut? Jossakin ketjussa muistelisin sinun miettineen kuinka hankalaa on aloittaa suomalaisen sarjakuvan lukemista kun ei tiedä mistä aloittaa.

[Reima Mäkinen]

Burnsin Black hole on jo listalla, olisi tarkoitus lukaista se kirjastossa kun kerkeän.

Mielestäni kevyesti miehen huonoin sarjakuva.  Monella muullakin alternative-nimellä on isohko tuotanto, jonka taso vaihtelee. Eli varmaan noita kannattaa sitten lähinnä piirrostyylin perusteella tsekata.

Luupäät ei uppoa. Koitin lukea, mutta en tajunnut koko hommasta yhtään mitään.

Se onkin vähän sellainen "manga", että sitä kannattaakin lukea ainakin pari kirjaa, jotta pääsee sisään rytmiin ja meininkiin.

[X-men]

Kuinka kotimainen sarjakuva on uponnut? Jossakin ketjussa muistelisin sinun miettineen kuinka hankalaa on aloittaa suomalaisen sarjakuvan lukemista kun ei tiedä mistä aloittaa.

Mämmilästä on hyvä aloittaa.

[Lurker]

Joskus iskee sellainen ihmeellinen etääntyminen sarjakuvasta.

Sitä vain tuijottaa sarjakuvan sivuja ja näkee vain kuvia ja tekstiä, joita sitten lukee ja katselee. Minkäänlaista flow-kokemusta ei synny, tarinaan ei uppoudu ja lukukokemus on "kylmää kyytiä". Onkohan se jonkinlainen lukijan blokki, aivan kuten voi olla kirjoittajan blokki?

Onneksi on aina tähän asti mennyt ohi... Toki sitä on elämässä muutakin. Silloin en vaan sitten lue sarjakuvia.

Joskus tulee romaaneissakin sellainen vaihe, ettei viitsi lukea vuoteen mitään, sitten voi innostua lukemaan jonkun paksun trilogian peräjälkeen.

En tiedä, onkohan tämä ikää vai mitä, mutta joskus on ihan kiva vain istuskella ja katsella maailman menoa. Sivusta. Itse ei enää jaksa mennä niin kauheasti mukaan.

Jätä Riddle sarjakuvat hetkeksi pois. Ei siinä mitään menetä, mutta voi saada jotain uutta tilalle.

[Curtvile]

Joskus iskee sellainen ihmeellinen etääntyminen sarjakuvasta.

....

Jätä Riddle sarjakuvat hetkeksi pois. Ei siinä mitään menetä, mutta voi saada jotain uutta tilalle.

ei minusta. Älä jätä sarjakuvia pois.
Sarjakuva on niin laaja että aina löytyy jotain jollekulle.
Uutta tehdään koko ajan.
Eikä tarvitse jättää edes "mukavuusaluettaan"

vaikka sinällään Lurkerin lause sopii myös koko elämään.
Ihan oikeaan elämään kyllästyy aika usein, niin itseen kuin kanssaeläjiinkin.
Itse olen sinnitellyt elossa , ei minkään toivon tai paremman huomisen toivossa vaan muutaman ystävän ja riittävän monen vihamiehen takia.

[Kreegah Bundolo]

Paljon on maailmassa hyviä sarjakuvia, ihan mahtavia sarjakuvia, jos vain pitää mielen avoimena ja lukee ennakkoluulottomasti monenlaista. Itselläni on muuttolaatikot kirjahyllyyn juuri aseteltuani menossa ties monesko kerta kun luen Peter Baggen Hate-kokoelmat, Ken Parkerit ja Hugo Prattin koko tuotannon uudelleen. Itseasiassa kaikki Corto Malteset on tullut luettua jo kolmesti ihan muutaman kuukauden sisällä. Olen melko tuore käännynnäinen. Kaikkia kolmea sarjaa yhdistää hyvät tarinat ja hienovireiset uskottavat hahmot joiden vaiheita seuraa suurella jännityksellä.

[Nirpi]

Mämmilästä on hyvä aloittaa.

Kaikille tyrkytetään Mämmilää Mie en ehkä suosittelis sitä ekana, mutta neuvoa ei ehkä kannata kuunnella, koska en ole jaksanut kahlata mämmilöitä läpi. Ikävystyin Amazoniin. On kiva, että lähes kaikki kvaakkilaiset jakavat mielellään lukuvinkkejä, olen saanut täältä ihan älyttömästi niitä, silloin kuin olin vielä tunnukseton hangaround -jäsen. Mutta mitähän minä voisin suositella? Aika laajalti on jo tullut. Onko Sacco tuttu? (palestiina-tiiliskiveä lukeekin useamman päivän) Comanche on symppis, mutta yllättävän monitasoinen länkkäri. Petri Hiltusen sarjakuvat on varmaan luettu. (jos ei niin korjaa tilanne välittömästi!)Sheltonin Friikkilän veljekset taidettiin jo mainita, lue heidän holtittomista vaiheistaan. Allison Bechdelin Hautuukoti on yksi parhaista lukemistani sarjakuvaromaaneista. Jos haluat vapautua monimutkaisten juonien ja raavaille ihmisille suunnatun sarjiksen tuskasta ja lepuuttaa silmiäsi jossain hyvin kauniissa, vilkaise vanhanajan Pikku Nemoa. Listaa voisin jatkaa pitkällekin, mutta  laajemman tietämyksen omaavat nettikirjastotätit ja setät jatkakoon puolestani.

Jos muu ei enää auta, lue kaikkia epämääräisiä nettitekeleitä, kaverin kavereiden hengentuotteita ja nurkkien nuhjuisimpia omakustanteita, löydä sieltä helmiä ja levitä niiden erinomaisuutta.