Kuinka paljon sarjakuvia

[Jarkko Sikiö]

Divariherra tuli autollaan ja vei kaiken mennessään, mikä oli helpotus

Jossain vaiheessa seuraa katumus. Sarjakuviin liittyy ikävä ominaisuus, ettei niillä tee kaapissa mitään, mutta annappas olla kun erehdyt myymään ne, niin eipä aikaakaan, kun taas jo alkaa kaipaamaan niitä.

Mutta joo, kesä on alkanut kartuttaa roimasti ennestään mitätöntä jenkki-DC-kokoelmaa.

[Outi]

Jossain vaiheessa seuraa katumus. Sarjakuviin liittyy ikävä ominaisuus, ettei niillä tee kaapissa mitään, mutta annappas olla kun erehdyt myymään ne, niin eipä aikaakaan, kun taas jo alkaa kaipaamaan niitä.

Tätä minäkin pelkään - yleensä kaikkea roinaa tarvitsee ekan kerran kymmeneen vuoteen tasan 2 pv sen jälkeen kun sen heitti roskiin. Mutta! Sarjakuvia jäi ihan pirusti (puoli huonetta) joten oletan, ettei mitään kamalaa puutostautia ilmaannu.

Ne poismenneet olivat pääasiassa ranskalaista mainstream-höttöä. Plus osa oli näitä tyypillisiä pariutumisen jälkeen ilmaantuvia päällekkäisyyksiä: Mulla on esmes Luupään alkuosat rumina Like-versioina, loput kauniina ranskalaisina. Miehellä oli kaikki Bonet englanniksi, osa saksaksi. Löytyi siis jopa triplaosia. Helppo karsia.

[Matti Karjalainen]

Liian vähän, jos minulta kysytään. Melko paljon, sanoo valtaosa tuttavistani. Liikaa, toteavat perheenjäseneni.

Jossain vaiheessa seuraa katumus. Sarjakuviin liittyy ikävä ominaisuus, ettei niillä tee kaapissa mitään, mutta annappas olla kun erehdyt myymään ne, niin eipä aikaakaan, kun taas jo alkaa kaipaamaan niitä.

Pitää paikkaansa. Pari jututtamaani divarinpitäjää on sanonutkin, että eräs heidän tyypillisimmistä asiakkaistaan on kolkyt ja risat -ikäinen mies, joka yrittää haalia takaisin kertaalleen myymiään sarjakuvia...

Ja kaikki Tampereenkokoisissa ja suuremmissa kaupungeissa suvat: vihaan teitä sydämeni pohjasta. Saatte sarjakuvanne halvalla divareista, te onnekkaat pirulaiset Täällä ei ole mitään  *Kotkalaista katkeruutta*

*Köh-Makedonia-ja-Makedonian-hinnat-köh*.

[Curtvile]

Ne poismenneet olivat pääasiassa ranskalaista mainstream-höttöä. Plus osa oli näitä tyypillisiä pariutumisen jälkeen ilmaantuvia päällekkäisyyksiä: Mulla on esmes Luupään alkuosat rumina Like-versioina, loput kauniina ranskalaisina. Miehellä oli kaikki Bonet englanniksi, osa saksaksi. Löytyi siis jopa triplaosia. Helppo karsia.

Niin, joskin haluaisin huomauttaa että molempien ollessa sarjakuvien harrastajia, kannattaa muistaa todellisuuden säännöt: Tuplakappaleet on hyvä olla olemassa sitä päivää varten kun parisuhde lakkaa, mutta harrastaminen ei.

Itselläkin on enemmän sarjakuvia kuin mitä asunto +varasto+ kauniimman osapuolen koti sisältävät, arvioilta semmoinen 70-100 kpl jossain päin maailmaa "lainassa" mikä on johtanut viime vuosina syynäämään kenelle oikein lainaa sarjakuviaan.

[Anssi Rauhala]

... Itselläkin on enemmän sarjakuvia ... ... jossain päin maailmaa "lainassa" mikä on johtanut viime vuosina syynäämään kenelle oikein lainaa sarjakuviaan.

Minä taas pelkään lainata muilta juuri siitä syystä, ettei vain jäisi sitten "lainaan" tuleviksi vuosiksi, kun niin harvoin näen ketään. Nyt on kyllä Tertsin Walthéry -kirja mulla lainassa, mutta onneksi meillä on panttivankitilanne: Tertsillä on vastavuoroisesti minulta pari alpparia selattavanaan. Ja Vainion Antti lainasi luettavakseni Kubertin Fax From Sarajevon, ja sanoi, ettei ole heti kiirettä takaisin. Siitä on nyt kai reilut puolisen vuotta.

[Outi]

Niin, joskin haluaisin huomauttaa että molempien ollessa sarjakuvien harrastajia, kannattaa muistaa todellisuuden säännöt: Tuplakappaleet on hyvä olla olemassa sitä päivää varten kun parisuhde lakkaa, mutta harrastaminen ei.

Totta, mutta jossain on pakko tulla se (aika)raja vastaan. Esmes kaveripariskunnalla se tuli vasta 15 vuoden yhdessäolon jälkeen (josta 5 naimisissa).

Itselläkin on enemmän sarjakuvia kuin mitä asunto +varasto+ kauniimman osapuolen koti sisältävät, arvioilta semmoinen 70-100 kpl jossain päin maailmaa "lainassa" mikä on johtanut viime vuosina syynäämään kenelle oikein lainaa sarjakuviaan.

Kivaa, sulla on sellainen ulkoistettu lainakirjastosysteemi: säästät itse tilaa kun kirjat on muiden hyllyissä... Sun pitää vaan sopia vierailuajat että voit niiden (ex?-)kavereiden luona käydä lukemassa niitä kirjojasi - tai jopa lainata niitä kotiisi!

[Tape]

Sellainen iso laatikollinen Spider-Mania, Ryhmä-X:ää, Mustanaamiota, Mega-Marvelia jne...

Ja plus sitten vielä nämä muutamat erikoisalbumit.

[Jussi2]

Noin 4500-5000 kpl pääasiassa suomenkielisiä albumeita, pokkareita, lehtiä ja muita epämääräisiä läpysköitä. Albumit 99% ykköspainoksina ja laidasta laitaan - lehdykkäosasto selektiivisemmin poimittua kamaa.

[W]

Eihän mulla paljoa sarjakuvia ole, mutta en taida enää aktiivisesti laskea marvel ja DC lehtiani kokoelmaani mukaan.
Ovat jo olleet usean vuoden suurin osa lehdistä serkkuni hoteissa. Enkä usko että se on tehnyt kokoelmalle mitään hyvää.
Tottakai rassaa se että joitain niitä tuli isollakin rahalla kerattyä teininä, mutta kun ei enää jaksa niin ei jaksa. Vielä kun on auttamattomasta tippunut nykyisten supersankaritarinoiden kärryiltä.

Nykyinen vaatimaton kokoelmani koostuu paa-asiassa Suomenkielisistä albumeista ja omakustanteista. Seassa jokunen helmi englanniksi ja taitaa olla yksi saksankielinen viime vuoden festareilta.

[ACrockett]

Pitäisi joskus laskea mutta suurin osa sarjakuvistani on siis muutama kansio Aku Ankkoja, Teräsmiehiä ja englanninkielisiä Marvel ja DC lehtiä sekä 1 pahvilaatikollinen, 1 muovilaatikollinen ja 2 nippua (toisessa Hämähäkkimiehiä ja toisessa Ryhmä-X:iä). Laskenpa tänä yönä mutta varastossa on suurin osa Aku Ankka kansioistani. Yksi kysymys. Lasketaanko tähän itse tehdyt sarjakuvat? Jos lasketaan niin pitää lisätä nekin.

[Fantastix]

Noin 8 hyllymetriä on jäljellä.

Ostettiin omakotitalo ja oli pakko luopua jostain joten luovuin sajakuvista. Divariherra vei 7-9 kuutiota sarjakuvia. mm kaikki Tex Willerit v. 1976-1990. Jätin priimakuntoiset vuodesta 1971-1975. Sekä laatikoittaain kaiken maailman alpparieta jne. Eikä ole vielä kaduttanut. Jätin muuten myös kaikki avaruusaiheiset korkkarit jne.

On noin 40-50-hyllymetriä tieteis- sekä fantasiakirjallisuutta joten kyllä sitä vielä löytyy. Nyt on oma kirjastohuone täynnä kirjoja sekä olohuone missä sarjakuvat ja elokuvat.

[Janne]

Mihinkäs divariin veit? Jotta tietää mennä kaivelemaan...

[Fantastix]

Mihinkäs divariin veit? Jotta tietää mennä kaivelemaan...

Tammisaaren antikvariaattiin. Niitä oli sieltä sitten ostanut joku sarjakuvalehtimyyjä joka varmaan sitten rahastaa niillä.

Harmittaa nyt kun en tajunnut että tämmöistä foorumia löytyy. Täältä ne varmaan olisi mennet parempiin käsiin. 

[Zippo]

Ostettiin omakotitalo ja oli pakko luopua jostain joten luovuin sajakuvista.

No höh!

Meillä ostettiin omakotitalo, ettei tarvinnut luopua lapsista kun tila meinas loppua.

En muuten tarkkaan tiedä paljon sarjakuvia löytyy. Kahdessa vaatehuoneessa niitä on hyllyjen alla lattiatasossa (laatikoituina, odottamassa laskentaa/dokumentointia/lajittelua) ja siellä täällä hyllyissä.

Sen verran niitä (+kirjoja) on, että seuraavaan muuttoon (toivottavasti ei vielä pitkään aikaan) tarvitsee hommata uusia "ystäviä" muuttoavuksi.

Täältä ne varmaan olisi mennet parempiin käsiin.

100varmasti   

[Rauta]

Laskinpas minäkin pyhäpäivän ratoksi, ja yllätyin tuloksen pienuudesta (ottaen huomioon paljonko ne vievät hylly-, kaappi-, komero-, huone- ja elintilaa). Sarjiksia ei ole edes 5000 kappaletta. Aika lähellä kylläkin. Laskin luetteloiden mukaan ja heittelin luetteloimattomat vähän arviokaupalla, jotta jos sanon 4700, niin siinä on 200 kappaleen tarkkuus.
Lukemaa pienentää ainakin se, etten omista nurkissa lojuvia 2000 Aku Ankkaa. 60-luvun lopulta Aku tuli isoveljelleni, 80-luvun alkupuolelta vaihtui tilaajaksi pikkuveli. 90-luvulla lehti tuli emännälle ja 90-luvun loppupuolelta alkaen lapsille. Nyyh, minä en ole koskaan omistanut kuin pari 50-luvun erikoisnumeroa (Leirielämää ja Bambi, molemmat nekin sittemmin myyty).

EDIT Tarkempi laskenta osoittaa noin 6000 sarjista. Joista 40 on Disneyn tekosia.