Koska olen tukenut vielä pahempaa paskaa(kuten Bondeja) rahallisesti elokuvateatterissa, käytiin katsomassa tämäkin vaikka oletusarvo oli siellä vankasti "heitän tässä rahaa ja ainoaa elämää hukkaan" puolella ja ylläri ylläri: oikeaan osui.
Parantaa moninverroin ykkösosasta, mikä ei tosin ole juuri mitään.
Megan Fox yrittää olla tyrkyllä joka hetki ja "huumori" uppoaa kaikkiin kehitykseltään ameeban tasolla lipuville.
Stephen Amell yrittää kovin roolinsa puitteissa, sen mitä käsis myöten antaa.
Ihan joka hetki kamera liikkuu, hahmot liikkuu tai jotain räjähtää tjs. Nukahtaminen oli osaltani silti lähellä monesti ja logiikkaa on turha etsiä mikroskoopillakaan.
Rocksteadyn hahmon "suomalaistaustaisuus" sai aikaan yhden monista myötähäpeäkohtauksista.
Ei tätä voi suositella kuin Bondien ja Aki Kaurismäen elokuvien faneille, mutta jos soatin positiivista pitää yrittää keksiä onhan tässä värit on onnistuneet ja valittu taustamusiikki on enimmäkseen keskivertoa parempaa.
Tarjoaa monille varmaan nostalgian nälkään jotain, minulle ei.
Jotenkin veikkaan että Ten Inch Mutant Ninja Turtles the XXX parody omaa juonen ja näyttelyä tähän verrattuna.
