Kysymyksiä hahmojen ja tarinoitten tasosta

[Curtvile]

kyllä, FF-Books of Doom on Ed Brubakerin kirjoittama.
Ei nouse Captain American saati Incogniton, Daredevilien, Authority Revolutionin tai sleeperin tasoille Criminalista ja Fatalesta puhumattakaan.
Mutta sangen vakuuttavasti kertoo Latverian tunnetuimman nimen tarinan.

[Doctor Phantomizer]

Mutta sangen vakuuttavasti kertoo Latverian tunnetuimman nimen tarinan.

No tuohan voisikin toimia. Henkilöhahmoissahan Brubaker on hyvä. Vilkaisen silti, ennen kuin sanon sanaakaan enää.

[Doctor Phantomizer]

Tuli tuossa vihdoin luettua Byrnen kaikki Ihmeneloset ihan alusta loppuun. Ennen olin lukenut satunnaisia tarinoita satunnaisessa järjestyksessä. Tästä jäi tietenkin jälleen halu lukea lisää Byrnen sulavaa tarinointia. Ja kuvitusta. Mutta katsoessani listaa Wikipediasta huomasin, että on aika vähän mitä en ole lukenut jo. Ja nekin vähät olivat tapauksia joissa meni sormi suuhun.

Elikkä. Mitäs tasoa ovat seuraavat sarjat:

    Lab Rats #1–8 (writer/artist)
    Babe #1-4 (1994)
    Babe 2 #1-2 (1995)
    FX (artist) #1-6
    Trio (writer-artist) #1-4
    Marvel: The Lost Generation (artist) #1–12
    Sensational She-Hulk (writer-artist) #1–8, 31–46, 48–50

Ja mikä ihme on tuo IDW:n Trio? Entä tuo Lab Rats? FX vaikuttaa mielenkiintoiselta kokeilulta, ainakin mikäli siis ymmärsin oikein, että siis kyse on fanista, joka on saanut piirtäjäkseen haluamansa artistin. Mutta onko tarina tarpeeksi hyvä? Mistä siinä on oikeastaan kyse? Ja onko pakko lukea muita Danger Unlimited Universumiin sijoittuvia tarinoita lukeakseen Baben? Mites tuo She-Hulk? Voiko sitä lukea ilman että on lukenut hahmon juttuja muuta kuin sen verran mitä nyt Ihmenelosissa oli? Onko se "jatkoa" Ihmenelosille, vai onko se ikäänkuin täysin oma juttunsa? Jos tykkäsi Ihmenelosista niin tykkääkö tuosta?

[Lönkka]

Trionhan voisi sanoa olevan Ihmeneloset -pastissi.

Enemmän tai vähemmän luettaviahan nuo kaikki ovat.
Vaikka tosiaan uran ehtoopuolen Byrneä.

[Veli Loponen]

FX ei tosiaan oo Byrnen kirjoittama, mutta hyvä kummiskin. Lab Ratsista oon lukenut vain kuusi ekaa numeroa ja oli semmosta keskitasoa. Mielenkiintoista sinällään, sillä näyttäisi siltä, että Triolla on jotain yhteyttä sen kanssa (nelosnumerossa esiintyy yksi sama hahmo).
Viime vuosien sarjoista ehdottomasti parhaita ovat olleet Star Trek -tarinat. Triosta tykkäsin myös.

[Doctor Phantomizer]

Star Trek tarinoista onkin jo aiemmin keskusteltu. En ole kerennyt lukea. Mutta hyvältä vaikuttaa.

Mutta epäilen että Riddle ei juuri noista pidä, koska ne ovat sitä huumoria.
----------
Lab Ratsin ja FX:n olen kerran lukaissut läpi eikä niistä jäänyt oikein mitään mieleen.

Eihän minulla sinänsä ole huumoria mitään vastaan, mutta sillekin on paikkansa, ja se ei ole vakava sarja. Ja ei, minua ei haittaa jos vakavassa tarinassa on huumoria joka ei ole suoraa vaan tavallaan tulkinnallista. Ja Byrnen huumori on minulle aika tuttua, niin kyllä se vielä menee. Vitsithän ei minusta ole Byrnellä yleensä kovin hauskoja, mutta ei se ole koskaan haitannut. No, Byrne ei olekaan varsinaisesti mikään koomikko, vaan sarjakuvakirjoittaja. Vaikka tosin olihan se Teräsmiehessä ollut "seksikäs kuin porsaankyljys" juttu ihan hauska.

Mutta mistä Lab Ratsissa sitten on kysymys?

[X-men]

Mutta mistä Lab Ratsissa sitten on kysymys?

Ekan numeron kuvauksen perusteella 52sen Ravagerssissa on kopioitu LRää.

[Doctor Phantomizer]

Ekan numeron kuvauksen perusteella 52sen Ravagerssissa on kopioitu LRää.

En ole lukenut tuotakaan...

[Veli Loponen]

Lab Rats kertoo nuorista koostuvasta porukasta, joka lähetetään suorittamaan tehtäviä tyyliin "tästä ette sitten välttämättä selviä hengissä". Eikä lopulta selvitäkään.

[Doctor Phantomizer]

Vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta. Siis mikäli lupaus todella pidetään. Minua on aina jotenkin huvittanut ja häirinnyt nuo tuommoiset jutut että sankarit lähtevät tehtävään asenteella "Tästä me ei kyllä selvitä hengissä" mutta sitten kuitenkin asiat menevät peräti täydellisesti. Onko muita tämmöisiä sarjoja joissa on tämmöinen todellisen uhan tuntu?

[Veli Loponen]

Lab Rats ei valitettavasti kovin pitkälle päässyt kehittymään, koska Byrne lopetti lehden kahdeksanteen numeroon huonojen myyntilukujen vuoksi.

[X-men]

En ole lukenut tuotakaan...

No Ravagerssissa et ole menettänyt vielä mitään (itse luin pari numeroa) ennenkuin se integroidaan kunnolla DCUhun eli esiintyy esim. Teriksessä, JLAssa ja jossain isossa eventissä (Teinititaanien, tulevien Ravagersseitten ja Legioonalaiset Hukassa yhteisseikkailu Harvesteria vastaan ei täytä vaatimuksia).

[Vincent]

Törmäsin sattumalta sarjikseen nimeltä Sherlock Holmes vs Zombies ja mielenkiinto heräsi heti. Tuskin kannattaa toivoa mitään syvällistä hahmokehitystä tms. mutta olisiko ostaessa luvassa mainiota viihdettä zombiefanille joka on myös lukenut Doylen Holmes - tarinat?

[Miqz]

Selasin kauppareissulla sekä uusinta Spiderman että X-men-lehteä. En siis tutustunut tämän syvällisemmin sisältöihin, mutta vaikka kuvitus tavallaan on näyttävää, niin jotenkin se meno näytti melkoiselta adhd-meiningiltä, silleen huonolla tavalla. Onko taso lehtiä enemmän seuraavista hyvä vai huono, ja miten se vertautuu ihmesarjoissa ja vuosina 86-89 julkaistuihin seikkailuihin? Onko taso 10 vai 100 kertaa huonompi? Onko nykyaikana missään (jenkki)marveleissa taso 80-lukuun verrattuna hyvä? Vai oonko mä vaan liian vanha

Oon lueskellut Ihmesarjojen Claremont/Byrne x-miehiä ja Classic X-men Essu 1:stä viime aikoina ja niihin verrattuna nuo molemmat uudet lehdet jätin kaupan hyllyyn suosiolla.

[Vincent]

Ryhmä - X... en aio valehdella, on ollut melko heikkoa kamaa. Sitä lukee ihan mielellään, mutta se ei jää kummemmin mieleen. Tällä hetkellä on menossa ihan kiva tarina lähinnä siksi, koska siinä on onnistunut pahis (vaikkei tietenkään Magneton tai Doomin veroinen), mutta tarinasta ja hahmojen motiiveista ei saa paljonkaan irti jos Joss Whedonin X - tarinat lukematta.

Hämähäkkimies on todella hit-or-miss. Kuvitus on tällä hetkellä Ramosta ja Quesadan vaatimusten (Peter ja Carly pariksi) väkisin tapahtunut toteuttaminen (sen sijaan, että tapahtuisi uskottavasti hyvän tarinan mittaan) vahingoittaa tarinoita. Kuitenkin, silloin kun tarinat ovat hyviä ne myös ovat hyviä.

Toivottavasti tuo auttoi, vaikken oikein osaa verrata nykyisiä tarinoita 80 - luvun tarinoihin.