Ihmisenä joka ostaa jonkun verran sarjakuvaa epäilen että totuus on tilastoissa, mutta osin myös kunkin keskustelijat kommenteissa.
Scholastic ja Viz rulaavat koska kohderyhmää on.
Scholasticin kohdalla lapset. Vanhemmat toki hankkivat lapsilleen luettavaa koska valtaosa kuitenkin mieltää lukemisen kehittävän, kaiken lukemisen ei vain sen jota vanhemmat arvostavat.
Viz ja manga pärjää juuri koska on muuta kuin mitä vanhemmat lukivat, koska sisältää valtavia hittejä kuten My Hero Academy ja muut jättimyyjät joilla katetaan nekin jotka eivät myy niin hyvin.
Ne hitit myyvät vastakin jos niitä on saatavilla.
Ja koska kuten monet kustannustahot mangasta löytyy myös sitä aikuisiin vetoavaa luettavaa.
Se ei ehkä dominoi myyntitilastoja mutta on selkeä tulovirta.
Jokainen tahtoo tuoda oman tulokulmansa ainoana totuutena, koska niin ihmiset toimivat. Tärkeintä on että mangan suosio tai sarjakuvaromaanien suosio osoittaa ettei enää olla sen oman valitun inhokin varassa vaan kulttuuri on joko kehittymässä siihen suuntaan kuin itse toivoo, oli se lehtien kuolema, Marvelin ja muiden epäilyttävien tahojen notkahdus tai sitten haikailua yhtenäiskulttuurin pariin jota ei oikeasti ollut.
Kaikki ovat tavallaan oikeassa.
Tietyssä mielessä jopa oli yhteinäiskulttuuri, koska vaihtoehtoja ei oikeastaan ollut.
Sarjakuva tarvitsee kirjakaupat ja kirjastot, mutta myös lehdet ja ne nykymarvelit. Siksi koska jos sarjakuva olisi vain homogeenista massaa meitä sarjakuvan harrastajia olisi paljon vähemmän.
Tarjonnan ollessa yhtä suppeaa kuin "yhtenäiskulttuurissa".
On varmasti monelle totta että"vähemmän on enemmän" mutta pysyäkseni muitten linjalla egoistisesti toivon että sarjakuva entisestään pirstaloituu jotta on tarjolla hyvää lastensarjakuvaa, aikuisten sarjakuvaa, mangaa, nykymarvelia, sarjakuvadokkareita ja monenlaista muuta mikä minua kiinnostaa.
Lukekoot muut sitten sitä paskaksi rankkaamaani (ikävä kyllä tutustumisen kautta)
