Saksalaissarjakuvien käännökset suomeksi

[Timo Ronkainen]

Olikos nyt tosiaan niin, että vaikka koirasarjisBessie saikin alkunsa belgiasta, päätyi se lopulta kokonaan saksalaisten tekemäksi ja julkaisemaksi (kuten tuolta linkin takaa paljastuu)? Tai sitten vois sanoa että saksalais-belgialainen oli.

Timo

[Divine]

Aku Ankan Parhaat -sarjan alaosasto Roope Sedän Aarrearkun albumeissa (Matterhornin valkea kulta, Ankka-klaanin skottikuviot jne.) on muistaakseni merkinnät saksankielisistä alkuteoksista. Googlailin vähän, ja kirjoittaja taitaa olla pesunkestävä katalaani, ja piirtäjät vaihtelevia, joten näitä ei taideta tässä säikeessä hakea, vaikka suomenkieliset alpparit olisivatkin saksasta käännettyjä. Vai?

[Timo Ronkainen]

No jos ankkapiirtäjistä haluaa väen vängällä ettiä saksalaisia piirtäjiä, niin listan saa Inducksista.
Harva on kuitenkaan tyyten saksalaista tuotantoa, käsikirjoittajia voi olla ties mistä ja tuotantoyhtiö vaikkapa tanskalainen Egmont tai Hollantilainen Oberon (nyk. SanomaVNU). Volker Reiche lie tärkein joka on sekä piirtänyt että kirjoittanut omat sarjansa. Ks. mm albumi Tieto on tieteen ydin.

Timo

[Sampsa Kuukasjärvi]

Ahaa. Olen pitänyt Hopeanuolta belgialaisena.

Listasta puuttuu aivan varmasti sarjoja, etenkin 50-70-luvuilta. Seikkailusarja Falk on yksi. [EDIT: Sekoitin Falkin toiseen sarjaan; ks. seuraava viestini alla.]

Tao Tao puuttuu. André Roche oli senkin takana kuten Peukaloisen retkien ja Maija Mehiläisen.

Joo, Peukaloisen retket alkoi ilmestyä suomeksi syksyllä 1983. Se oli Lehtimiehet Yhtymän kuten kaksi muutakin tv-sarjaan perustuvaa lastenlehteä. Peukaloisen retket -lehdissä lukee, että copyright on Münchenissä. Myös albumeita ja pokkareita tuli suomeksi.

Joitakin hollantilaisia ja belgialaisia sarjoja on käännetty saksasta. Mieleen tulevat heti Bessie (joka jo mainittiinkin ja jonka seikkailuista tosiaan osa taitaa tulla Saksasta) ja Winnetou (joka perustuu Karl Mayn lännenromaaneihin). Ja tietysti noita Disneyjä riittää. Minä en ottaisi näitä mukaan, jos ne eivät ole alun perin saksankielisiä.

Tuo Fennican lista on kyllä tosi puutteellinen.

[mlang]

Entäs sitten sarjakuvalehti Liisa Ihmemaassa (1985—1986), josta kyselin toisaalla? Sarjakuva perustui japanilais-saksalaiseen piirrossarjaan Fushigi no kuni no Alice / Alice im Wunderland, ja lehti lienee käännetty saksasta. Wikipedia kertoo:

Auf Grundlage der Fernsehserie erschienen von 1984 bis 1986 beim Bastei Verlag unter dem Titel Alice im Wunderland  eine 38-bändige Comicserie sowie -Alben und -Taschenbücher. Die Zeichnungen stammten abwechselnd vom spanischen Studio Interpubli und vom Münchner Atelier Roche, der außerdem sämtliche Titelbilder dazu realisierte.

Kyse olisi siis osin saksalaisesta sarjakuvasta. Lehden lisäksi ilmestyi albumeja.

Olen itse koettanut koota listaksi kaikki suomenkieliset versiot Liisan seikkailut ihmemaassa -kirjasta, ja sieltä löytyvät myös tämä lehti ja albumit.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Joo, Roche kehitti todellakin myös Liisa ihmemaassa -lehden sarjat niin ikään tv-piirretyn pohjalta. Hassua, että tällaiset kaupalliset sarjat (samoin kuin Hopeanuoli), joilla on ollut kymmeniä tuhansia lukijoita Suomessa, puuttuvat Fennican listalta samoin kuin saksankielisen sarjakuvan näyttelystä, mutta jotkut pienen levikin alternative-sarjat kyllä muistetaan mainita.

Korjaan yhden seikan. Sekoitin Falkin Apu-lehden vanhaan englantilaiseen sarjaan Haukka – temmeltäväin tuulten kasvatti. Eli minulla ei ole tietoa saksalaisen Falkin ilmestymisestä Suomessa; poimin nimen Timo Ronkaisen Nizar Tiikeripoika -artikkelista ja oletin väärin.

(OFF TOPIC: Tuo Timon juttu Nizarista ja Hansrudi Wäscherin sarjoista on tosi hauska ja hieno. Sitä vain mietin, että siinä ohimennen mainittu Nick on netin mukaan avaruussarja eikä viidakkosarja. Tämä on varmaan ollut Timolla tiedossa ja tuo on vain pikku moka, sillä hän luettelee sen eri kohdassa kuin viidakkosarjojen yhteydessä.)

Harmi kun suomalaisia Akimeja ja Buffalo Billejä ei ole indeksoitu. Ehkä niiden joukossa voi olla Wäscherin laatimia sarjoja.

[Timo Ronkainen]

ohimennen mainittu Nick on netin mukaan avaruussarja eikä viidakkosarja. Tämä on varmaan ollut Timolla tiedossa ja tuo on vain pikku moka,

Joo, nyt vasta hokasin tuon. Pitänee korjata. Kiitos huomautuksesta. Tarkoitus oli tuohon tosiaankin kirjoittaa "avaruus" tai "scifi" tai jotain, en tajua miksi siinä on "viidakko" 
http://www.hansrudiwaescher.de/comics/nick.html

Timo

[RS]

Kiitos jälleen, <a href="http://www.voltti.org/dd/suomennetut.rtf">luettelo</a> on taas ajan tasalla. Tässä uusi rypäs kysymyksiä, joihin en löytänyt itse vastausta:

1) Onko Walter Kellermannin sarjakuvia julkaistu suomalaisessa Hopeanuoli-lehdessä? Hänen tarinoitaan on julkaistu saksalaisen painoksen numerosta 51 eteenpäin.

2) Mitä muuta Hannes Hegeniltä on julkaistu suomeksi kuin Digedageja?

3) Mikä on Matthias Schultheissin Murros-albumissa julkaistun sarjan (Ne siellä) alkuperäisnimi saksaksi?

4) Entä Atakin tarinan Eräänä päivänä ovella seisoi enkeli alkuperäisnimi?

5) Entä Till D. Thomas tarinan Gigi etsii alkuperäisnimi?

6) M. S. Bastianin tarinan tarinan Muukalainen alkuperäisnimi?

7) Minkä niminen ovat Till D. Thomasin tarina Kuti 10 -lehdessä?

8) Minkä nimisiä ovat Line Hovenin ja Sharmila Banerjeen tarinat Kuti 13 -lehdessä?

9) Tiedättekö hakuteoksia (fyysisiä kirjoja), joihin olisi listattu Suomessa julkaistuja (käännös)sarjakuvia tarkkoine vuosilukuineen?

On tosiaan harmi, ettei esim. suomalaisia Akimeja ole kerätty tekijöineen mihinkään. Siinä olisi jollekulle asiasta kiinnostuneelle työnsarkaa.

[Sampsa Kuukasjärvi]

1) Onko Walter Kellermannin sarjakuvia julkaistu suomalaisessa Hopeanuoli-lehdessä? Hänen tarinoitaan on julkaistu saksalaisen painoksen numerosta 51 eteenpäin.

Ainakin minulle tyystin tuntematon nimi. Mutta nopea googletus paljastaa, että viittaamasi Silberpfeil-lehti, jossa on julkaistu Kellermannia, on pienikokoinen vihko 50-luvun lopulta ja se on eri sarja kuin 70- ja 80-lukujen normikokoinen Silberpfeil eli Hopeanuoli. Suomessa nähty Hopeanuoli oli jälkimäinen sarja ja Bastei-yhtiön Saksassa julkaisema.

Hopeanuoli-lehden seikkailuita ei valitettavasti ole indeksoitu itse nimihenkilön osalta. Lehden kakkossarjoista on ollut listoja Kvaakissa.

[Sampsa Kuukasjärvi]

3) Mikä on Matthias Schultheissin Murros-albumissa julkaistun sarjan (Ne siellä) alkuperäisnimi saksaksi?

Murros-albumi oli monikansallinen projekti. Tämän indeksin mukaan se julkaistiin jopa 13 eri maassa yhtä aikaa (ks. teksti hakusanassa ”German Reunification” ja teoksessa ”Breakthrough”). Vaikea siis sanoa, onko Ne siellä -tarinan saksalainen nimi alkuperäisempi kuin englantilainen tai ranskalainen. Englanniksi tarinan nimi on Them. Kuten RS varmaan jo tiedät, albumin nimi on saksaksi Durchbruch. Googlettamalla ei näytä löytyvän saksalaisen albumin sisällysluetteloa.

[Sampsa Kuukasjärvi]

No niin, onhan Murros-antologian sisällys saksaksi ainakin täällä. Neljäs tarina on Schultheissin, ja tuon lähteen mukaan sen nimi germaaniksi on Mauern.

Vilkaisin kirjastossa suomalaista alpparia, ja siinä lukee sen alkuperäisteoksena Durchbruch. Copyright on hampurilaisen Carlsen Verlagin. Julkaisulla on viisi eri suomentajaa. Tiedän, että heistä ainakaan Lauri Narinen ei ole saksasta kääntäjä. Schultheissin viisisivuisen Ne siellä -jutun suomentajana lukee Päivi Heininen. Ja albumin lopussa ilmoitetaan ne 13 maata, joissa se ilmestyi samaan aikaan vuonna 1990.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Murros-albumissa oli yksi Matthias Schultheissin lyhyt sarjakuva, saattoi olla muitakin saksalaisia tekijöitä, en ole varma.

Joo, näemmä toinenkin saksalainen sarja on. Lunttaan albumin tekijöiden esittelyistä, että 10. tarina Wandlitz on itäsaksalaisen Lothar Drägerin, Mosaik-sarjakuvalehden taiteellisen johtajan, kirjoittama. Kuvittajana on itäsaksalainen ryhmä nimeltä Zonic (= Jörg Reuter, Andreas Pasda ja Jens Uwe Schubert). Sarjan pituus on neljä sivua.

Avaruuden salaisuudet -scifialbumeja ei ole mainittu. Ne ovat olleet alun perin saksankielisiä ja perustuvat Erich von Dänikenin populaareihin kirjoihin, joiden mukaan humanoidit ovat vaikuttaneet ihmiskunnan kehitykseen. Albumeita tuli kaksi, yksi vuonna 1980 ja toinen 1981. Julkaisijana oli Lehtimiehet. Voin kertoa tarkemmat tiedot, mikäli RS ei tiedä näitä tai saa näitä käsiinsä.

[Timo Ronkainen]

Avaruuden salaisuudet -scifialbumeja ei ole mainittu. Ne ovat olleet alun perin saksankielisiä ja perustuvat Erich von Dänikenin populaareihin kirjoihin,

Ehheh, voih, unohdin autuaasti nuo mukavat kalkkunat. Tietääkseni ja muistaakseni noita on alkukielellä enemmänkin.

Timo

[Sampsa Kuukasjärvi]

Tietääkseni ja muistaakseni noita on alkukielellä enemmänkin.

Pitää paikkansa. Albumeita ilmestyi saksaksi kahdeksan. Niitä esitellään täällä. Sarjan alkuperäisnimi on ”Die Götter aus dem All” eli kirjaimellisesti ”Jumalat maailmankaikkeudesta”. Suomeksi julkaistiin hassusti viides ja kuudes albumi ”Der Untergang von Atlantis” ja ”Als Sodom und Gomorrha starben”. Ilmankos lukijasta tuntuu, että hänet heitetään yhtäkkiä tapahtumien keskelle.

Luinkin viime kesänä kaikki Dänikenit mitä löytyi kirjastosta. Kaikkia siellä ei ollut mutta Hyvinkäältä olisi voinut pyytää lainaan. Ehkä ensi kesänä.

Samoja juttuja oli noissa Avaruuden salaisuuksissa.

Sarjakuvissa on toki paljon sellaista mitä Dänikenin kirjoissa ei ole – on keksitty henkilöt ja tarkat tapahtumat muukalaisten vierailuihin liittyen. Juoni on tauhkaa, mutta minusta piirrostyö on selkeää ja taidokasta. Tähtien sota- ja Galactica-vaikutteita näkyy yksityiskohdissa.

Jänniä ja ajatuksia herättäviähän nuo Dänikenin kirjat ovat. Mies ei tietenkään esitä teorioitaan scifinä, vaan vakavina hypoteeseina. Viralllinen tiede pitää niitä höpönä. Wikipedian mukaan yhdeksän teosta on suomennettu, olen varmaan lukenut kaikki. Wiki ei tiedä näistä sarjakuvista.

EDIT: Typo.

[Timo Ronkainen]

Jänniä ja ajatuksia herättäviähän nuo Dänikenin kirjat ovat. Mies ei tietenkään esitä teorioitaan scifinä, vaan vakavina hypoteeseina. Viralllinen tiede pitää niitä höpönä.

Ja nekin herr Däniken (sveitsiläinen baarimikko) pihisteli muilta.

Ranskalaiset Planeté-lehden julkaisijat (Ranskan Ufoaika alias Ultra) Louis Pauwels ja Jacques Bergier julkaisivat vuonna 1960 kirjan Le Matin des magicians. Siinä esitellään monet Dänikeniltä tutut asiat eli "todisteet" muinaisista vierailijoista jo vuonna 1960, Piri Rein kartta, Nazcan linjat ja muut. Kirja toimi innoittajana Hergélle Lento 714 -albumin ufo-jutuille, joka sekin alkoi Tintin-lehdessä jo ennen kuin Däniken julkaisi kirjansa (1968).

Robert Charroux'n kirja Histoire inconnue des hommes depuis cent mille ans ilmestyi myös jo ennen Dänikeniä, 1963 (englanniksi nimellä One Hundred Thousands Year of Man unknown History). Aiheina mm. Sodoma ja Gomora, joka oli ydinräjähdys ja monet muut jutut muinaisista astronauteista. Molemmat tietääkseni käännettiin saksaksi 60-luvun puolivälissä.

Timo