Toivottavasti Fantagraphics tekee uudelle sarjalle formaatin, joka antaa Walt Kellyn upealle taiteelle tarpeeksi tilaa. Paljon yksityiskohtia, joilla pitäisi päästä herkuttelemaan muutenkin kuin luupin avulla.
Pogo on klassikko-sanomalehtisarjoista (määrittelen tämän tarkoittamaan "ennen minun aikaani") suurin suosikkini. Se on kolahtanut minulle aina paremmin kuin vaikkapa Krazy Kat. Jotain samanlaista siinä on sillä tavalla, että kummassakin sarjassa on oma maailmansa ja tunnelmansa, johon pitää ensin päästä sisälle, ennen kuin se kunnolla aukeaa. Ensimmäisen kerta-annoksen pitää siis olla kohtuu suuri.
Pogossahan ei oikeastaan tavallaan tapahdu yhtään mitään, on vain semmoisia pieniä kohelluksia ja väärinkäsityksiä. Mutta joku siinä vain on uskomattoman valloittavaa, semmoinen yleinen optimistinen naivius (joka kuitenkin sitten on oikeastaan vain pintaa, kun taustalla saattaa samalla olla selkeää poliittista satiiria) ja - tietysti, ennen muuta Kellyn virtuoosimaiset piirrokset, jotka vain paranivat vuosi vuodelta.
Olen joskus todennut, että teknisesti virtuoosimaiset piirrokset (Franquin, Moebius) saattavat joskus olla lamaannuttavia: niiden ylivertaisuus on kuin isku vasten kasvoja - sitä jää vain masentuneena ajattelemaan, ettei tuommoiseen pysty ikinä itse. Lasken Walt Kellyn piirtäjänä ilman muuta ylimpään virtuoosikategoriaan, mutta jostain syystä hänen piirrostensa katselu ei koskaan ole minulle lamaannuttavaa, vaan päin vastoin hyvin innostavaa: niissä on jotain niin positiivista ja innokasta, että ne saavat aina itsenkin innostumaan piirtämisestä. "Hitto, missäs minun siveltimeni on, nyt rupean piirtämään minäkin!"
Jos se ei tee sarjakuvasta hienoa klassikkoa, niin ei sitten mikään.
(Tykkään lujaa myös Bloom Countystä, mutta ehdottomasti enemmän teksteistä kuin piirroksista: juttujen puolesta se on minusta ehkä hienoimpia strippisarjoja mitä ikinä on tehty. Siinäkin on sama naivius/poliittinen satiiri yhdistelmä. Sarja, joka minulle taas ei aukea on Doonesbury. Ei, vaikka tunnistaisinkin, mitä poliittista tapahtumaa se on kommentoimassa - joku Trudeaun käsittelytavassa vaan yleensä jättää minulle tyystin epäselväksi, mitä se tarkalleen ottaen oikein haluaa sanoa).
P.S. Pogon hienoja tekstauksia (fraktuura, "kyriiliset kirjaimet", sirkusjulisteet, muistovärssyt korppikotkalle...) ei tehnyt Walt Kelly itse, vaan tekstaaja Ben Oda. Kunnia sille kenelle se kuuluu...