Idea kustantamoille...

[Petteri Oja]

Veikkaan, että pitkäikäisistä lehdista Mustanaamio vielä muutaman vuoden sisällä kuolee Suomesta pois vaikka se Ruotsissa jatkaakin ikuisesti.

Egmontin sivuilla oli aiemmin lehtien painosmäärät, nyt niitä en enää löytänyt. Mustiksella painos oli selvästi pienin, 5000 kpl, kun esim. Hämiksellä se oli 10 000. Tuo ei tietenkään kerro paljonko lehteä oikeasti on myyty, mutta jotain suuntaa varmastikin.

[Reima Mäkinen]

Minusta Markku vastasi kysymykseensä jo ensimmäisessä viestissään:"Sarjakuvamarkkina on tänään pirstaleisempi kuin koskaan ennen"

Ei tästä voi pelkästään syyttää kustantajia kyllä markkinavoimilla, eli kuluttajilla on myös sanottavansa tähän. Ei monikaan halua ostaa (edes kannatuksen vuoksi) lehteä, josta esim. puolet on omasta mielestä kökköä, tai vaikkapa sarjaa jota (syystä tai toisesta) inhoaa. Nykyään kun on ihmisillä kehittyneet maut ja halutaan myös ilmaista selvästi se, että homma ei miellytä. Jos lehdessä esimerkiksi olisi mukana 10%mangaa niin siitä kyseisen lajin vastustajat saisivat "syyn" olla sitä hankkimatta. Tuo siis vain esimerkkinä.

Muistaakseni tästäkin aiheesta on jo keskusteltu aiemmin Kvaakissa, en nyt jaksa kaivaa sitä juttua esiin. Ja muistaakseni myös silloin liitin kommenttiini linkin pari vuotta sitten kirjoittamaani artikkeliin:
http://www.kvaak.fi/naytaartikkeli.php?articleID=21

Olen myös sitä mieltä, että ne jotka haikailevat muinaisen Sarjiksen (henkiinherättämisen) perään eivät ota huomioon sitä, että ajat ovat 30 vuodessa hieman muuttuneet.

[Markku Myllymäki]

Minusta Markku vastasi kysymykseensä jo ensimmäisessä viestissään:"Sarjakuvamarkkina on tänään pirstaleisempi kuin koskaan ennen"

Joo, kyllä harkinnan jälkeen totesin saman, ei tässä kannata haikailla vanhoja.

Mutta oikeasti haluaisin silti uskoa sarjakuvaan mediana. Minä en rehellisesti usko että sarjakuvamarkkinan pienentyminen on suoraan seurausta yleisön mielenkiinnon laskusta sarjakuvaa kohtaan. Myönnetään, että suurella yleisöllä on aina vaan enemmän asioita, joista kiinnostua. Mutta sarjakuvalla on kuitenkin oma asemansa, eikä nykyhetken tarjonta (minun mielestäni) vastaa kysyntää.

Suomennettuna: hyvin käsikirjoitetulle, piirretylle, toimitetulle ja painetulle sarjakuvalle olisi uskoakseni enemmän kysyntää kuin nykytilanne antaa ymmärtää.

Valitettavasti monet noista neljästä näyttävät mättävän suuressa osassa tarjontaa, joten tämä ei ole helposti testattavissa.  

[Blackwing]

Ei monikaan halua ostaa (edes kannatuksen vuoksi) lehteä, josta esim. puolet on omasta mielestä kökköä, tai vaikkapa sarjaa jota (syystä tai toisesta) inhoaa.

Ostin Mustanaamiota sen kakkossarjojen takia. Camelot 3000 ja Tom Strong. TS:ia oli yleensä vain muutama sivu per lehti, joten yli puolet lehdestä oli sellaista, jota en lukenut. Mutta taidan olla poikkeus.

Suomennettuna: hyvin käsikirjoitetulle, piirretylle, toimitetulle ja painetulle sarjakuvalle olisi uskoakseni enemmän kysyntää kuin nykytilanne antaa ymmärtää.

Nyt vielä kaikki olisivat samaa mieltä siitä, mikä on hyvin kirjoitettua tai piirrettyä.

[Lurker]

Onko Disney-kokoelmasi täydellinen?

Sarjakuvalehtiä, joiden ehkä ette ole huomanneet ilmestyvän:

Visukintun Kielikylpy, ilmestymistiheys 1 krt/v
Aku Ankan Ristikkolehti, ilmestymistiheys 1 krt/v

Tiedot lehtipisteen (www.lehtipiste.fi) -sivustolta.

Sivustolla on muuten Pecos Bill vielä ilmestyvien lehtien joukossa:

"Texasin tarumainen sankari suoraan 50-luvulta! Susiemon preerialla kasvattama Pecos Bill osasi susien kieltä. Hän oli rohkea, peloton ja voimakas. Hän oli oikeamielinen ja monessa taitava mies, preerian kiistaton lassokuningas, jonka vaiheet ja seikkailut saamme lukea uudelleen kuukausittain ilmestyvän sarjakuvalehden sivuilta.  
kieli  suomi  
ilmestymistiheys 9 krt/v
jakelukoodi  672980  
hinta  5.00 €  
numero 02 ilmestynyt 27.6. poistuu 4.8."

Sarjakuvalehtien tulevaisuus on todennäköisesti tyttöjen. Ostavat lukijat määräävät sen, mitä kustantajat markkinoille laittavat. Lehtihyllyllä on yhä enemmän pikkutytöille ja teinineitosille suunnattuja sarjakuva-, harrastus- ja elämäntapalehtiä. Pojille suunnatut lehdet näyttävät keskittyvän peleihin ja tietokoneisiin.

Ehkä se hyvää sarjakuvaa sisältävä lehti voisikin löytyä tästä kuluttajasegmentistä, lukuharrastuksen parissa viihtyvistä tytöistä. Miksei Suomen markkinoilla ole DC-spesiaalia, jossa seikkailisivat Robin: The Girl Wonder, Catwoman, Wonderwoman, Birds of Prey ja vielä vaikkapa Teen Titans.

Ehkä me "jätkät" emme tätä tulevaisuuden trendia vielä oikein osaa ymmärtää... Edellä mainitut sankarittaret kelpaisivat minulle kyllä paremmin kuin loppuun asti veivatut Batmanin syntytarinat ja muut vastaavat.

[tolppis]

Ei Catwoman ole mikään tyttöjen sankari!!! O tempora o mores...  

Kyllä sitä voi pojatkin lukea, etenkin kun kyseinen julkaisu on juuri tälläkin hetkellä aivan järjettömän laadukas, eikä ihme kun ruorissa on Ed Brubaker.

Ja kyllä, minäkin ostelen silloin tällöin Mustista vain ja ainoastaan kakkossarjojen takia.

Keräilenhän minä vanhoja Teriksiäkin vain kakkossarjojen (Batman ja Oikeuden Puolustajat) vuoksi.

Taidan olla aika friikki  

[VesaK]

Halle Berry tilittää uudessa Empire-lehdessä, jotta faanien ei pidä hätkähtää vaikka tulevassa Catwoman -elokuvassa ei Bätmäniä näy ja asukin on erilainen kuin Michelle Pfeifferillä viimeks. Kash, Kissanaisia onkin maailmalla peräti yhdeksän kibaletta ja jokaisella on oma syntytarinansa! Elippä "fanit voivat yhä olla rauhassa Selina Kylen ja muiden kissanaishahmojen suhteen".
Eli vielä seitsemän elokuvaa on Kissanaisista tekemättä, jos henkeä riittää.

[Lurker]

Ei Catwoman ole mikään tyttöjen sankari!!! O tempora o mores...  

MOT.  Ideahan siis toimii.

Markkinoidaan "mimmeille" sellaista tuotetta mistä "jannutkin" tykkää. Nahka-asut ja kissanhäntäruoskat ja teinityttörobinit voisivat tuoda myös muita uusia lukijoita...  kaikki ovat tyytyväisiä ja levikki olisi hurja.

Lehti vain siihen W.I.T.C.H.-lehden ja mangan väliin R-kioskille kivalla kannella varustettuna. Vaikkapa


http://www2.warnerbros.com/dckids/img/display/jun04/lrg_ttgo8.jpg

Jos joku kustantaja lukee tätä palstaa, idea tyttöjen supersankarilehdestä on vapaasti toteutettavissa.

Ja jos vanhoja muistellaan...

Non Stopin levikki oli muistaakseni aikoinaan Suomessa itse asiassa aivan asiallinen. Kustantaja vain olisi halunnut enemmän tuottoa panokselleen ja päästä Aku Ankan huikeisiin lukemiin. Lehteen ja albumeihin törmää vieläkin jatkuvasti divareissa ja aikoinaan hyllyt suorastaan pursusivat niitä. Nyttemmin on kyllä Non Stopin vuosikerrat jo arvossaan ja syystäkin.

Muistatteko vielä, mikä oli Pirkaleen lemmikkivuohen nimi?

[VesaK]

Esmeralda.

[xml]

Egmontin sivuilla oli aiemmin lehtien painosmäärät, nyt niitä en enää löytänyt.

On ne vielä siellä, PDF-tiedostossa tosin. Tässä poimittuna:

LASTEN LEHDET (Tytöt/Pojat 4-12 vuotta)
Bamse: 6.000 kpl / 18 nroa vuodessa
Karvinen: 18.000 kpl / 12 nroa vuodessa
Muumi: 24.000 kpl / 12 nroa vuodessa
Puuha-Pete: 14.000 kpl / 12 nroa vuodessa

POIKIEN LEHDET   (Pojat 7-15 vuotta)
Digimon: 15.500 kpl / 6 nroa vuodessa
Mega: 7.000 kpl / 6 nroa vuodessa
Mustanaamio: 4.500 kpl / 26 nroa vuodessa
Ryhmä-X: 8.000 kpl / 6 nroa vuodessa
Spiderman: 10.000 kpl / 12 nroa vuodessa

TYTTÖJEN LEHDET (Tytöt 5-15 v.)
Barbie: 18.500 kpl / 13 nroa vuodessa
Girls: 12.000 kpl / 13 nroa vuodessa
Hevoshullu: 17.000 kpl / 26 nroa vuodessa

KLASSIKKOMEDIAT
Korkeajännitys: 11.000  kpl / 8 nroa vuodessa
Tex Willer: 16.500  kpl / 26 nroa vuodessa

Madin ja Myrkyn tietoja ei kyllä löytynyt.

Tässä vielä muiden kustantajien tietoja www-sivuilta poimittuna:

SanomaMagazines
Aku Ankka: Levikki 295.033 (LT-levikki 2003) / 52 nroa vuodessa
Nalle Puh: Levikki 52.213 / 12 nroa vuodessa
Prinsessa: Levikki 31.585 / 12 nroa vuodessa
Roope Setä: Levikki 67.035 / 12 nroa vuodessa
W.I.T.C.H.: Levikki 18.989 / 12 nroa vuodessa

Yhtyneet Kuvalehdet
Tom&Jerry: Levikki   9243 (LT 2003), 12 nroa vuodessa
Tilt: painos 30 000 kpl, 10 nroa vuodessa

[Reima Mäkinen]

Ha haa! Näyttää Yhtyneet päässeen tolla Tiltillä siihen, mihin Uudellaruudulla pyrkivät. Ainakin painosmäärässä. Kuten taisin jossain todeta, onhan se komeampi lakkauttaa tuollainen Tilt kuin joku sarjakuviin keskittyvä lehti. Ja mistä sitä tietää, ehkä aika ei vaan ollut vielä kypsä. Kehityksen kehittymisestä on täällä puhuttu. Ehkäpä jo 5 vuoden päästä vaikka Juba perustaa sen lupaamansa lehden - Who knows!?

Markku: "Mutta oikeasti haluaisin silti uskoa sarjakuvaan mediana."

Tällähän ei ole mitään tekemistä sarjakuvalehtien kannattavuuden kanssa. Ajat muuttuvat samoin julkaisut ja se missä sarjakuvaa näkyy! Ei sarjakuva kuole (tai edes ole kitulias).

Markku: "Minä en rehellisesti usko että sarjakuvamarkkinan pienentyminen on suoraan seurausta yleisön mielenkiinnon laskusta sarjakuvaa kohtaan."

Sarjakuvamarkkinaa ei meillä ole mitattu sen paremmin levikkeinä kuin rahallisestikaan. Ainoastaan nimikkeiden määrän kehitystä voi tutkailla (sekin on minusta turhaa niin kauan kun asiaa ei suhteuta albumituotannon määrään). Niin että mututietoa tässä pyöritelllään.

Markku:
"Suomennettuna: hyvin käsikirjoitetulle, piirretylle, toimitetulle ja painetulle sarjakuvalle olisi uskoakseni enemmän kysyntää kuin nykytilanne antaa ymmärtää."

Kuka nämäkin määrittelee. Julkaisut vertautuvat aina omana aikanaan saatavissa olevaan. Uskallaan väittää, että jukaisut ovat huomattavasti paremmin toimitettuja ja muillakin mittareilla (varsinkin painojälki...) laadukkaampia kuin vaikkapa 1970 tai -80 -luvun lehdet.
Ydinkysymys voisi olla siinä, milloin aletaan vaatia ylilaatua, sitä viimeistä 10 prosenttia, jonka saavuttamiseen kuluu esim. 50% työajasta?! Kysehän on kumminkin kertakäyttöviihteestä (paino viimeisen sanan molemmilla osilla!).

[VesaK]

Ken elää, hän näkee. Ensi vuosi kaiken muuttaa voipi. Viime kädessä on kyse siitä, mitä lehtiä kansa ostaa ja mistä. Tässä olen juuri kaksi päivää huhkinut yötä myöten Vammalan vanhojen kirjojen päivillä ja siinä sivussa kuullut vaikka mitä kommenttia sarjakuvista ja liepeiltä.

Asiakas: "Oletko sinä se B. Virtanen?"
Minä: "Ei, minä oon enemmänkin Murikka."

Työtä on tehtävä, koulussa on käytävä.

[Canard]

Ostin minäkin Agentti X9 - lehtiä, vaikkei kaikki sisältö miellyttänytkään. Pääasia, että lehdestä löytyi se yksi Modesty - , Rip Kirby- tai Garth - tarina.

[Markku Myllymäki]

Niin että mututietoa tässä pyöritelllään.

Niinpä. Mutta kun ei muuta käteen saa.  

Yhtä kaikki. Tässä pätee se sama sääntö kuin kaikessa muussakin -- 90 % mistä tahansa on roskaa.

Minua vain kiusaa se, että julkaistaan lähinnä roskaa (tämä on minun subjektiivinen näkemykseni, mutta silti uskallan sanoa näin). Siis kaupallinenkin julkaisu. Kun katselee tyypillistä lehtihyllyä, on vaikea nähdä, kenen sitä kaikkea luullaan ostavan.

Omakustanteesta en uskalla tässä edes puhua, sillä vaikka muutamaa julkaisua seuraan innokkaasti, suurin osa siitä ei kyllä voi innostaa suurta yleisöä. Tämä on enemmänkin suurehkon Tamperelaisen divarinpitäjän suusta (hän myy omakustanteita lähinnä asian kannatuksesta, mutta totesi taannoin että takkiin niistä tulee).

Kävin Helsingissä Goodfellowsissa ja ostin 450 ekellä sellaista kamaa, jota Tampereelta ei (suomeksi tai edes ulkomaan kielellä) saa. Ergo, iso osa harrastajista ei edes saa käsiinsä laatukamaa. En oikein usko että harrastajat ympäri Suomenniemeä laukkaa Helsingissä kerran kuussa tai ostaa kaiken netistä (kyllä se vaan tavallinen kuluttaja halunnee plarata lehteä, ei se netissä näkyvä kansikuva riitä).

Noh, turhaan tässä mesoan. Tuntui vain hyvältä keskustelunaiheelta, ja kyllä minä tästä uusia asioita opinkin.  

[Lurker]

Kustantajat eivät missään nimessä saa päätöksiään tehdessä kuunnella sarjakuvafaneja, sillä silloin mennään väärään suuntaan jos levikkilukuja ajatellaan.

Markkinasegmentit ja trendit ovat ne, jotka aina lopulta ratkaisevat.

Hyviä yhdistelmiä tällä hetkellä näyttävät olevan tytöt ja fantasia sekä pojat ja japsianimaatiosarjakuvat.

Mitä huomenna? Seksisarjakuvat onneksi ovat jääneet jo vähemmälle.

Ällistyttävää on villinlännen vakaa suosio suomessa vanhemman (ja varmasti myös nuoremman) väen keskuudessa. Aika voisi olla kypsä tuoda Ken Parker takaisin - aluksi vaikkapa samanlaisessa formaatissa kuin Maxi-Texit.

Eikä Disney-sarjakuvakaan aina kolahda suomalaisille, jos se tuntuu liian vieraalta. Taikaviitta 2000 ja Mikin dekkaripokkari eivät ilmeisesti oikein lähteneet vetämään. Tyylitellyn humoristiset hahmot scifi- ja kovaksi keitetyssä (kuin kymmenen minuutin ankan muna) dekkarimaailmassa eivät olleet tuttua akkaria.