Kauhian suureen vaihtoehtoluetteloon liittyy aika paljon mahdollisia ongelmia, kuten voimme kuvailla. Tyrmistyttävin esimerkki on se, että äänet tuppaavat aina kummasti sijoittumaan listan alkupäähän, koska äänestäjien keskiarvolla on melko vähän viitseliäisyyttä tai tottumuksia aakkosten sekä Ctrl+F -yhdistelmän hyödyntämiseen liittyen. Tosin ehkä tämä ongelma liittyy lähinnä usean sivun mittaisiin luetteloihin, en tiedä?
Toinen ongelma on se, että olisi tylsää todeta vuoden 2009 parhaaksi käännössarjakuvaksi se ainoa sarjakuva, joka saisi taakseen vaikuttavat kolme ääntä. 2. ja 3. parhaat arvottaisiin niiden kolmenkymmenen joukosta, jotka saivat kaksi ääntä...
No niin, eihän se noin menisi, koska ihmiset osaavat myös taktikoida, mutta olisiko se taktikointi sitten kovin mielekästä?
Ymmärrän esivalikoidun äänestyksen herättämän närkästyksen, mutta henkilökohtaisesti hyväkyn valitun järjestelmän. Kunnioitan toisin ajattelevien tekemää boikottia ja närkästyksensä ilmaisemista, mutta sanon puolestani, ettei tässä asiassa ole yhtä oikeassa olevaa.
Kannattaa muistaa, ettei päätöksenteossa ja äänestämisessä demokratia ole ainoa arvo. Aika harvoissa tilanteissa voidaan vaatia ehdotonta, suoraa demokratiaa.
Kvaakin esikarsittu äänestys on kuitenkin puhdasta ja vilpitöntä edustuksellista demkratiaa: itse olemme Kvaakimme valinneet!
