Mutta joka tapauksessa liian hidas tahti. Minä en ole pitänyt lainkaan siitä, että värikirjasto aloitettiin Galepin piirtämistä jaksoista aivan alusta, jolloin Tex Willer haki vielä graafista linjaansa ja tyyliään tarinoiden puitteissa.
Olisi mielummin aloitettu siitä, kun muita piirtäjiä alkoi tulla kuvioihin mukaan esimerkiksi mestari Guglielmo Letterii ja Giovanni Ticci. En ole koskaan pitänyt Galepin viivasta, joka on sellainen nykivän rosoinen siitäkin huolimatta, että hän on ns. Texin isä mitä tulee taide puoleen. Ja nuo alkuaikojen tuotokset eivät ole parhaasta päästä.
Minusta on hienoa että värikirjasto aloitettiin aivan alusta, kuten Jannekin totesi, niin nyt ne seikkailut tulevat ensimmäistä kertaa kronologisessa järjestyksessä. (Tuntuu ettei monellakaan ole käsitystä siitä, millaista sekamelskaa se Suomen 1970- ja 80 luku Texeissä oli.) Tämä on hieno homma, vaikkakaan Texin seikkailuilla ei ole sellaista jatkumoa kuin jossain muualla (esim Ken Parker tai Blueberry tai Comanche).
Tuohon Orjan Mayn kommenttiin että olisi aloitettu ajasta jolloin esim Letteri tai Ticci astuivat kehiin voi vaan todeta että makuja on monia. Tiedän vannoutuneita Texin lukijoita, joille Galep on se "ainoa oikea"; ja joillekin se on Nicolo tai Letteri tai Ticci tai Fusco tai joku muu, aika paljon riippuen siitä missä vaiheessa on Texin kelkkaan hypännyt.
Minusta on hienoa, että värikirjastoa julkaistaan; se on ikäänkuin se "Deluxe" versio; normipokkarit on priimaa ja kronikat b-luokkaa (siis johtuen siitä, että ne skannataan Jannen lehdistä, pakostahan siinä kuvan laatu kärsii, ja siitä, että 1970- ja 80 luvuilla suomessa tarinat julkaistiin täysin sattumanvaraisessa järjestyksessä).
Toivoisin että sieltä Egmontilta joku osallistuisi näihin keskusteluihin, Askohan on kiitettävästi sitä tehnyt ja meitä valistanut.
Edelleen olen sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä ja Tex-kirjaston ilmestymistiheys nostettava 12/vuosi (vähintään).
Ugh!
