Tilasin tuon ison kokoelman. Se on samaa formaattia kuin Rip Kirbyt tai Terry & the Piratesit. Tässä jälki on parempaa kuin jotenkin suttuisessa Kirbyssä, ilmeisesti vedokset, joista on skannattu, ovat olleet paremmat.
Al Williamson piirtää parhaimmillaan kuin Alex Raymond, eikä se ole vähän se. Ehdottomasti lajityypin parhaita piirtäjiä. Hänen naishahmonsa vain ovat aika elottomia ja yksi-ilmeisiä verrattuna Raymondin hyvinkin ilmeikkäisiin naisiin, aivan kuin he olisivat väärässä sarjakuvassa. Kasvoilla on koko ajan sellainen enemmän tai vähemmän viekoitteleva katse vaikka vieressä ammuttaisiin tai tapeltaisiin.
Juonien puolesta sarjakuva sen sijaan tuottaa melkoisen pettymyksen. Tarinat ovat kuin yhdestä puusta veistettyjä ja itseään toistavia. Henkilöillä ei ole syvyyttä juuri sen enempää kuin se paperi, mille ne painettu. Minkäänlaista erotiikkaa tms. ei sarjakuvasta löydy. Tämä johtunee varmaan Comics Coden vaikutuksesta mutta kun vertaa Rip Kirbyyn, jolla oli sentään ainakin alkuvaiheissa melkoisesti pientä sutinaa, Terry & Piratesista nyt puhumattakaan, on Corrigan kyllä äärimmäisen patavanhoillinen ja pitkäveteinen sisällöltään.
Mielenkiintoisin muutos tapahtuu kirjan viimeisessä tarinassa, jossa kaikki muuttuu ihan yllättäen. Sarjakuva vaihtuu sellaisesta lopulta aika maanläheisestä poliisisarjasta James Bond -tarinaksi, jopa siinä määrin, että juoni varastaa jo Elät vain kahdesti -elokuvasta. Tämä ei sinällään ihmetytä, sillä agenttijutut olivat tuolloin kuuminta kakkaraa, mitä maa päällään kantoi, mutta se yllätys tulee piirroksen jäljessä. Sitä on vaikea nimittäin uskoa Al Williamsonin piirtämäksi, vaikka nimensä on sinne kirjoittanut. Voi olla, että tarinan kohdalla on joku toinen ryhtynyt tussaamaan sarjakuvaa mutta sekään ei oikein täysin selitä sitä jonkinlaista kömpelyyttä ja jäykkyyttä hahmoissa, mikä nyt yleisesti ole ominaista Williamsonin jäljelle.
Ei mikään mestariteos tämä sarjakuva. Williamsonin ihailijoille voi suositella, muut luultavasti pitkästyvät. Loistavaa sanomalehtiseikkailusarjakuvaa hakeville suosittelen varauksetta saman kustantamon julkaisemia Terry & Pirateseja. Niitä ei voi laskea käsistään (muuta kuin lepuuttaakseen niitä).
