Aina ei voi kirjoittaa vain Pieniä tapahtumia keskikokoisen ihmisen elämästä ketjuun.
Finnconissa vietetyn viikonlopun jälkeen siirryin Suomen pääkaupungista siihen jolla koetetaan hämätä keltaista valtiota ( jonka yliopisto on jännästi perustettu~200 vuotta ennen kuin se kaupunki asuinpaikka kunnolla asutettiin)
Jonottaessa kulkuneuvoa cosplayaavaan Onnibus yksikköön tunnen kevyen käden olkapääni nahkaliivillä sekä ilahtuneen naisääneen "Moi Juha!"
Käännyn ympäri ja uppo-outo neitokainen näyttää hämmentyneeltä ei ole Juha vaan minä. Ihan eri karvainen taktiseen kilttiin puettu partainen ympärivuotiseen pride-väritykseen ( musta on kaikki värit yhtä aikaa) puettu " runopoika".
Pystyn päättelemään keneksi luuli, koska neidon paita design on tämän vuoden Turun Finnconin.
Hän pyytelee anteeksi, mikä ei haittaa minua.
Alan spontaanisti markkinoida Kevyt Metalli lehteä, Kapteeni Hyperventilaattorimiestä, AIICSia ja Rautakohtua hänelle. Ei niitä mukana myytäväksi ole mutta silti.
Siirryin Helsinkiin suomalaisella versiolla teleportterista, kuski koettaa olla stand-up koomikko ja Ayrton Sennan inkarnaatio yhtä aikaa. VRn ja HSLn yrityksistä huolimatta pääsen myös lähijunalla perille asti.
Arctic Lights Comic Conissa kävin myös siinä Espoon kirjastoautossa, jossa oli hyvä sarjakuvavalikoima.
Lainasin sieltä ylikokoisen DCn Wednesday Comics albumin. Hyvin suositeltava varsinkin jos ei ole allerginen supersankareille ja hyvälle taiteelle. Teoksen kannessa on isolla " PALAUTETTAVA TISKILLE"
Kauniimpi osapuoli ottaa mukaan omia palautuksiaan ja koska hänellä on myös koira valitsemme sivukirjaston johon koirat ovat tervetulleita.
Astuessamme kirjastoon sisään siellä on jo poistumassa oleva nainen jolla on corgi. Minulla on paitsi aiemmin mainittu asuste/habitus: puolipitkä tukka, pitkä harmaantunut parta, Alice Cooper No More Mr Nice Guy t-paita, nahkaliivit, taktinen kiltti ja vyöllä tarpeellista tavaraa, toisessa kainalossa Bande Dessiinos MCläisellä Temusta on se ~A2-A3 kokoinen sarjakuva-albumi ja toisessa kädessä nahkahihnan päässä basenji pyrkimässä kohden sitä corgia.
Ohitamme corgin basenjin kynsien raapiessa vimmaisesti laatta lattiaa paikallaan kun hihnan päässä on se sata ja ALV kiloja jarruttamassa.
Kirjastonhoitaja kommentoi:"Sepäs oli sarjakuvamainen sisääntulo"
Koska en osaa olla hiljaa ja lukea tilannetta : " olen siis kertonut harrastuksistani?"
(Parempi osapuoleni myöhemmin huomauttaa että paitsi että olen lähes aina suuna päänä, niin osalle se että tuossa asukokonaisuudessa kiltin ja maiharien välistä näkyy vasempaan pohkeeseen tatuoidut Daredevil ja Hulk voi vinkata immeisille asiasta)
