Hanukoita lukeneena nyt pitää vähän kompata JVtä. Minen naisen koirankaan avulla löydä Delislemäisyyttä tästä.
Joskin vika on osin myös itsessä. Torpattuani jotain Ville Rannan töitä muutama kaveri sanoi että lue Isi on vähän väsynyt, kyllä sitten aukeaa.
No ei se oli vielä huonompi ihan kanssaisän perspektiivistä myös.
Tomer ja Asaf Hanukan graafinen osaaminen on kyllä ihan omissa sfääreissään ja mainittua Divinea kelpaa suositella piti sitten arkirealismista tai hyvinkin maagisesta sellaisesta.
Mielestäni Hanukat ovat lähempänä Fabio Moon Gabriel Ba veljesparia tekijöinä enemmän ja sekin on väkisin vääntämällä tehty venytys.
Mutta eniten mielestäni siinä että sekä Hanukoiden töissä kuin Moon Ba parivaljakolla osaavat kertoa sen henkilökohtaisen ja intiimin niin että on universaalin koskettavaa eikäkuten muilla mainituilla narsistista oman egon ympärillä pyörivää masturbaatioperformanssia.
Joskus vuosia sitten Turun Kirjamessuilta tarrasi mukaan Asafin ja kirjoittajan jonka nimeä en saa millään mieleeni, Kamikaze pizzeria sarjakuva joka oli ainakin silloin vaikuttava.
Turhan huonosti tunnettuja joka tapauksessa.
