Kirjoittaja Aihe: Suomalainen sarjakuva täytti 100 v. viime vuonna!  (Luettu 54201 kertaa)

0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 162
Vs: Suomalainen sarjakuva täytti 100 v. viime vuonna!
« Vastaus #75 : 25.03.2013 klo 20:16:39 »
Arvaa, mistä näytteet ovat peräisin?  ;D

Tunnistin, kun haku ympäröi punaisella kehikolla hakusanan. Kätsä työkalu arkistoon!

Reijo Valta

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 2 228
  • Haddadaa
Vs: Suomalainen sarjakuva täytti 100 v. viime vuonna!
« Vastaus #76 : 25.03.2013 klo 20:17:10 »
Pilalehtiä ja vapuksi ja muiksi juhliksi tehtyjä huumorilehtiä on historialliseen aikakauslehtikirjastoon aika paljon tullut viime aikoina lisää. Näköjään on Lehtisen ja Lurkerin kanssa näitä selattu päällekkäin. Parempi niin, tuleepa varmasti huomattua.

Tähän oheen Tuulipäästä kuvaus kilpailija Velikullan vitsien keksimiskyvystä.

Jari Lehtinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 011
  • Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan
Vs: Suomalainen sarjakuva täytti 100 v. viime vuonna!
« Vastaus #77 : 26.03.2013 klo 00:28:40 »
Syyskuussa 1898 Matti Meikäläinen sai ensimmäisen omalla nimellään esiintyneen piirtäjän Weilin&Göösin ja Tilgmannin syndikoitujen kuva-arkistojen tilalle. Piirtäjä oli Kaarlo Kari, se toinen suomalaisen pilapiirtämisen luojista yhdessä Alex Federleyn kanssa.

Matti Meikäläinen oli äkäisehkö sensuurin suhteen, eikä asiaa ollenkaan auttanut se, että lehti ilmoitti selvästi, milloin sen sivuja oli peukaloitu. Sensuuriasetuksen mukaan näin ei olisi saanut tehdä. Myöhemmin Tuulispää ja Fyren käyttivät tällaisissa tilanteissa ilmaisua "tämä numero on myöhästynyt", mikä kertoi lukijoille että jotakin on leikattu pois.

Viimeinen pisara oli Kaarlo Karin piirros Kyyrölän koulurettelöistä 01.09.1899. Kaikissa lähteissä poistopediaa myöten väitetään, että piirros olisi julkaistu 14.4.1899, mutta kyllä se tapahtui 1.9.1899. Matti Meikäläinen oli saanut ko. vuonna jo neljä varoitusta. Häätäjän kädessä näkynyt venäläisvallan symboli, solmuruoska, oli liikaa ja lehti lopetettiin siihen. Fyren kunnioitti kilpailijaansa ja laittoi Alex Federleyn piirtämään rivin piruja, jotka saapuvat kysymään painoylihallituksen johtajalta, että älkää kieltäkö enempää lehtiä, koska hornassa on jo aivan täyttä.

Kaarlo Kari jatkoi sitten Tuulispäässä alkaen 1903, mutta Matti Meikäläisessä 1898-1899 häneltä ilmestyi useitakin kuvasarjoja, joista alla näytteitä.

En usko, että Kari itse ajatteli tekevänsä sarjakuvaa. Monissa kuvasarjoissa on reportaasimainen ote: näkymiä polkupyöräkilpailuista, näkymiä juhannuksesta, jne. Periaatteessa kyse on kuvapäiväkirjasta. Muutamissa jutuissa on kuitenkin tietynlainen kertova jänne. Strippi se on alkeellinenkin strippi. Vuonna 1898 siis alkaa vaikuttaa kaksi suomalaista strippisarjakuvan tekijää; murheellisen "Kompia"n Sasu R ja uhittelevan radikaalilehden Matti Meikäläisen Kaarlo Kari.
”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.

Reijo Valta

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 2 228
  • Haddadaa
Vs: Suomalainen sarjakuva täytti 100 v. viime vuonna!
« Vastaus #78 : 26.03.2013 klo 17:29:05 »
Sensuuri oli kyllä vinkeä ajan ilmiö. Siitä huolimatta toimittajia ja pilapiirtäjiä päätyi vankilaan muun muassa majesteettirikoksista. Lehtien toimituksissa laskeskeltiin riskejä -- millaiset sakot tai vankilatuomio mistäkin tulisi. Juttuja julkaistiin tietoisina tulevista tuomioista. 1914 Hämeenlinnan lääninvankilassa oli enimmillään yhtä aikaa kuusi toimittajaa ja yksi pilapiirtäjä (Eric Vasström).

Matti Meikäläisen lakkautus hieman hidasti vauhtia. Mutta piankos uuden lehden perusti, ja saattoi maine kasvaneena jatkaa. Vuoden 1901 alusta alkoi ilmestyä Tasku-Matti - "Surullisten aikojen iloisin pilalehti joka rohkeni syntyä ihmisten suureksi suruksi, elellä kaikkien alituiseksi kiusaksi ja kuolee vihdoin ikuiseksi iloksi itselleen". Toinen saman vuoden alusta aloittanut oli Maailman Matti, joka julkaisi myös K. Karin piirroksia. Matti Meikäläinenkin palasi 1909, ensin Matti Miekäläinen II -nimellä. Virallisesti lehti oli Uusi Meikäläinen. Ilmestyminen loppui 1910.

1900-luvun alun pilalehdissä pistää silmään niiden kovin samanlainen layout. Aatteet ja julkaisijat eivät painoasulla toisistaan erottautuneet.

Tässä ohessa Tasku-Matista pari kuvakerrontaa. Maailman Matista olen Jatkokertomuksissa julkaissut muutamia:

* Matkan varrelta (sama oli aikaisemmin pidempänä Kommissa 1899)
* Luja hammas
* Sikojen kuljetus teurastuslaitokseen

« Viimeksi muokattu: 26.03.2013 klo 21:16:55 kirjoittanut Reijo »

Reijo Valta

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 2 228
  • Haddadaa
Vs: Suomalainen sarjakuva täytti 100 v. viime vuonna!
« Vastaus #79 : 26.03.2013 klo 22:13:49 »
1902 Tasku-Matti muuttui Uudeksi Tasku-Matiksi. "Kukkuu" numeron huumorikuvatus paljastaa suunnan, josta aineistoa napsittiin. Kuvan juliste on ruotsiksi.

Varhaisempaan mennäksemme 1883-1884 ilmestyi ruotsinkielinen Ta-Tsien- Lu. Aikansa lehdeksi siinä oli paljon kuvia: enemmän kuin yksi per sivu! Lyhyt ikäisessä lehdessä oli yksi kuvakertomus, joka oli tekstillä selitetty yksityiskohtaisesti.


Jari Lehtinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 011
  • Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan
Vs: Suomalainen sarjakuva täytti 100 v. viime vuonna!
« Vastaus #80 : 27.03.2013 klo 16:52:08 »
Vanhat markkinalehdet ovat aivan ällistyttävää luettavaa. Huippu on "Kissa viikko", jossa vattuillaan kaikille ja kaikelle sellaisella tyylillä, että julkaisu on taatusti painettu Lahdessa. Ja sehän on.

[kulttuurihistoria:] "Kissaviikko" oli renkien ja piikojen viikon pari kestänyt marraskuinen loma-aika työsopimuksen päättymisen ja pestuumarkkinoiden välillä. [/kulttuurihistoria]

Mutta sarjakuva-antiikkia: Pilalehti Koheliinin päiväkirja julkaisi Fred Opperia suomeksi käännettynä, Tampereella, vuonna 1910.
”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 10 120
Vs: Suomalainen sarjakuva täytti 100 v. viime vuonna!
« Vastaus #81 : 28.03.2013 klo 13:10:56 »
Tähän väliin sopii kuunnella ohjelma Satiiri Suomessa, jossa Kalle Haatainen haastattelee akatemiatutkija Sari Kivistöä.
Sarjakuva mainitaan tosin vain kerran, mutta pilakuvista ja 1900-luvun alun pilalehdistöstä puhutaan yllättävän paljon. Voisipa olla myös mielenkiintoinen lisä omaan pilakuvatutkimuskirjastoon tuo mainittu noin 500-sivuinen Satiiri Suomessa -opus...
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Reijo Valta

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 2 228
  • Haddadaa
Vs: Suomalainen sarjakuva täytti 100 v. viime vuonna!
« Vastaus #82 : 29.03.2013 klo 16:19:02 »
Hyvin Kivistö taustoittaa ilmapiiriä.

Kotimaisten tekijöiden töitä kartoittaaksemme: Blot till lyst. Tällainen yksittäinen lehti ilmestyi valtiopäivien 1882 aikoihin. Lehteä jaettiin oopperanaamiaisissa Nya Teaternissa. Lehden sivulla kolme on Helsinkiin tunnistettavasti sijoittuva kolmiruutuinen. Morgonbladin ja U.S.:n toimittajat saavat stripissä olla kevyiksi punnittuja narreja.

Toimittajien asettaminen arvostelun kohteeksi oli J.V. Snellmanin keksintöä. Kun asioita ei voinut sensuurin vuoksi suoraan ja avoimesti arvostella, Snellman keksi lehdissään moittia ja arvostella toisia lehtiä (ja toimittajia) vääristä mielipiteistä. Sivistynyt lukija ymmärsi minne haukut oli tarkoitettu.


Jari Lehtinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 011
  • Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan
Vs: Suomalainen sarjakuva täytti 100 v. viime vuonna!
« Vastaus #83 : 29.03.2013 klo 16:34:43 »
Kotimaisten tekijöiden töitä kartoittaaksemme: Blot till lyst.

Kun asioita ei voinut sensuurin vuoksi suoraan ja avoimesti arvostella, Snellman keksi lehdissään moittia ja arvostella toisia lehtiä.

Harmi, että tässäkään ei ole signeerausta. Todella anonyymiä tuotantoa hankaluuksien välttämiseksi.

Lehdistön esittäminen samoissa rooleissa, joissa nykyään käytetään puoluesymboleja, johtui siitäkin että säätyvaltiopäivien aikaan puoluetoiminta oli aika kehittymätöntä. Ne toimivat lähinnä äänenkannattajiensa välityksellä ja arvostelivat kilpailevia äänenkannattajia. Jos haluaa luokitella, niin Matti Meikäläinen oli vanhasuomalaisten, Velikulta nuorsuomalaisten ja Fyren luonnollisesti RKP:n julkaisu. (Ylönen: Pilahistoria, s. 27)
”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.

Reijo Valta

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 2 228
  • Haddadaa
Vs: Suomalainen sarjakuva täytti 100 v. viime vuonna!
« Vastaus #84 : 29.03.2013 klo 20:26:59 »
Jos haluaa luokitella, niin Matti Meikäläinen oli vanhasuomalaisten, Velikulta nuorsuomalaisten ja Fyren luonnollisesti RKP:n julkaisu. (Ylönen: Pilahistoria, s. 27)

Joo, näin oli 1890-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Snellman keksi tavan 1840-luvulla, jolloin ei puolueita ollut eikä valtiopäiviä järjestetty. Siihen väliin mahtuu monenlaista ryhmittäytymistä eri asioiden puolesta. Lehdet toimivat näiden ryhmittäytymisten symboleina vanhaan kunnon snellmanilaiseen tapaan. 

Reijo Valta

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 2 228
  • Haddadaa
Vs: Suomalainen sarjakuva täytti 100 v. viime vuonna!
« Vastaus #85 : 30.03.2013 klo 19:21:34 »
Mainossarjakuvan alalta vastaan tuli tällainen Pyrkijässä 7/1902 julkaistu. Voi tietysti olla, että kaksi erillistä mainosta on vain laitettu rinnakkain ja tahattomasti on kuvakertomusta mainontaan tullut. Mutta on kuitenkin laitettu.

Jari Lehtinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 011
  • Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan
Vs: Suomalainen sarjakuva täytti 100 v. viime vuonna!
« Vastaus #86 : 30.03.2013 klo 22:53:54 »
Nyt tarkkana. Mitenkäs se siis meni. Copypastetetaan....

Raatajain joulu: Turun läänin eteläisen vaalipiirin sosialidemokratisen piiritoimikunnan juhlajulkaisu.

Hienoa. Näin mukaansatempaavan ytimekästä nimeä on harvalla lehdellä. Ja ensivaikutelma saattaa pettää. Raatajan toimituksessa oli mm. Kyösti Vilkuna ja V.A.Koskenniemi. Helsingissähän puolestaan toimitti Työmiestä kova kolmikko Algot Untola-Tietäväinen, Ilmari Rantamala ja Maiju Lassila. Kurikkaan piirsi muuan Tycho Sallinen.

Työväenjulkaisut olivat totista tavaraa, joissa huumori oli äkäistä. Raatajain joulusta 1910 löytyy kuitenkin kuvasarja, josta poimitaan uusi nimi suomalaisen sarjakuvan varhaishistoriaan. Oletan olettamalla, en siis voi olla varma, että nimimerkki-erkki "EL" on taiteilija Edwin Lydén, joka vaikutti noihin aikoihin juuri Turussa. Sivuaihetodiste: Raatajain joulussa 1910 on pilapiirros, joka on signeerattu "Lydén". Löytyy sivulta 32. Tietenkään tämä ei takaa että Lydén olisi juuri EL.
« Viimeksi muokattu: 30.03.2013 klo 22:57:18 kirjoittanut Jari Lehtinen »
”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.

Jyrki Vainio

  • Mielikuvittelija
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 628
  • Kvaak!
Vs: Suomalainen sarjakuva täytti 100 v. viime vuonna!
« Vastaus #87 : 31.03.2013 klo 01:19:31 »
Oletan olettamalla, en siis voi olla varma, että nimimerkki-erkki "EL" on taiteilija Edwin Lydén, joka vaikutti noihin aikoihin juuri Turussa.

Ja oli myös Erkki Tantun setä.

Jari Lehtinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 011
  • Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan
Vs: Suomalainen sarjakuva täytti 100 v. viime vuonna!
« Vastaus #88 : 31.03.2013 klo 21:34:11 »
Ja oli myös Erkki Tantun setä.

Tämäkin vielä.


Mutta vähän Kurikkaa. Vappunumeron 1906 kuvasarja on signeeraamaton. Lahtareiden hautajaissaaton tekijä on nimimerkki "Neula". Ari Uinon artikkeli Historiallisessa aikakauskirjassa 4/1986 saattaisi selvittää, mutta mistäs sellaisen luettavakseen saisi.
”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.

Reijo Valta

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 2 228
  • Haddadaa
Vs: Suomalainen sarjakuva täytti 100 v. viime vuonna!
« Vastaus #89 : 04.04.2013 klo 14:41:55 »
Lisätkäämme tiedonmuruihin tieto sarjakuvasta pelastustoimen palveluksessa: Bradlurenissa/Palotorvessa (10/1898, 1. vsk) opastettiin sarjakuvalla miten pelastetaan jäihin pudonnut.

Palotorven otsikkokuvan oli tehnyt Alex Federley. Opasteessa on nimikirjaimet KRC (MRC).

Palotorvi oli painettu samoilla / samantyyppisellä painokoneella kuin pilalehdet. Suomessa nämä yleistyivät 1890-luvulla, ja niiden mukana Suomeen tuli metallikaiverrus. Aikaisemmissa ns. pikapainokoneissa (Suomessa yleistyivät 1860-luvulla) oli mahdollista käyttää kuvia, mutta siihen tartuttiin harvoin. Kuvat piti nimittäin kaivertaa puulaatoille, jotka kestivät käyttöä huonosti. Yhtä painosta varten saatettiin tarvita useita laattoja, ja tämä koettiin rahan tuhlaukseksi. Metallilaattojen myötä kuvat saatiin ladottua kastiin samoin kuin kirjakkeet, ja painotyö saattoi edetä ilman kuvien erityistarkkailua. (koneista ja niiden vaikutuksesta sanomalehtien ulkoasuun tarkemmin Pekka Mervola. Kirja, kirjavampi, sanomalehti)

Puulaattakaivertajia Suomessa oli vain muutama. Yleensä nimenä mainitaan vain P.C. Liebert Porvoosta.

 
« Viimeksi muokattu: 04.04.2013 klo 14:49:10 kirjoittanut Reijo »