Parhaat tekstaajat ja konefontit

[Esa]

Eli mikä on mielestänne paras puhekuplien tekstaaja? Mun mielestä Raimo Aaltonen. Ja Timolla on sellaiset ihanat iin pisteet, että se on kakkosena. Myös Pixi Putus on aika klassinen.

[Timo Ronkainen]

Ja Timolla on sellaiset ihanat iin pisteet, että se on kakkosena.

Kiitokset.. heh.. Sanonpa minäkin sitten omat suosikkini. Kröhöm... Tekstaus on unohdettu taiteenlaji ja vain harvat ovat valitut... No joo.. (mutta ameriikoissa ne palkitsee tekstaajiakin). Mutta asiaan:
Ei paremmuusjärjestystä.
Aaltonen on erinomainen mutta omaa vain oman tyylinsä (joka on toki hyvä).
Kalervo Palsa sai minut huomaamaan tekstauksen tärkeyden, sen kuinka se on osa sarjakuvan graafista maailmaa ja vaikuttaa lukukokemukseen. Palsa tekstasi Ison osan Non Stopin jutuista ja etenkin Sarjakuvan Maailmat-antologian loistavasti aina alkuperäisen sarjan tekstausta mukaillen.
Sitten on semmoinen hemmo kuin Erkki Kukkonen, josta en tiedä muuta kuin että on tehnyt oikein hyvää jälkeä mm. Groeningin Yhtä Helvettiä albumeihin ja ainakin Hergen Quick et Flupke -alppareihin.
Ja Karjalaisen Jussi on tehnyt kans hyvää työtä.
Kunpa kustantajatkin ymmärtäisivät tekstauksen tärkeyden ja antaisivat hyvät edellytykset tekstauksen onnistumiselle. Liian usein joutuu tekemään tekstauksen 1:1 kokoon, kun alkuperäinen on tehty tietenkin sarjakuvan originaalikokoon joka on useimmiten neljä kertaa isompi. Tietokoneet ovat helpottaneet asiaa. Teet ensin hyvän fontin ja ladot sitten niihin pikkupikku kupliin. Se on kohta ainoa vaihtoehto, mikä on sääli. Käsin tekisin yhä silti mieluusti. Mutta tietokoneella ei tarvi enää tihrustaa ja piiperrellä.

Timo

[Timo Ronkainen]

enää tekstata vaan käytetään käsinkirjoitetun näköistä fonttia kuten Egmontillakin.

Ideaalitapaus olisi tehdä aina kullekin käännettävälle sarjalle oma fonttinsa alkuperäisen mukaan. Vaan kustannukset, ne kustannukset.... Kaikista pahinta on käyttää Comic Sans -fonttia joka on kamala (esim surullisen kuuluisassa Dragon Ballissa). Sen kustantajat valitsevat varmasti vain siksi kun sen nimessä on "comic".

Timo

[Juha Kouvalainen]

Kyllä ainakin minusta sarjakuvasta tulee paljon elävämpi, kun puhekuplien tekstit tekstataan käsin! Vaikka fontti olisi kuinka hyvin suunniteltu, se näyttää silti konemaisen kliiniseltä, koska jokainen kirjasin on täysin identtinen.

Ihmiskäden kirjoittamana kirjaimiin tulee aina pientä variaatiota ja sopivaa eloisuutta. Sitä ei ainakaan vielä mikään fontti kykene jäljittelemään.

Tosin eipä tuo mahdoton ajatus olisi tehdä kirjasinlaji, jossa jokaista kirjainta varten olisi muutama hivenen toisistaan poikkeava versio, joista sitten arvottaisiin satunnaisesti syöte. Tällä keinoin tekstistä tulisi paljon elävämmän, käsin kirjoitetun näköistä.

Siihen asti kun tuon joku toteuttaa, tekstaajilla riittää vielä töitä. Sen jälkeen joutuu vaihtamaan ammattia kirjasinsuunnittelijaksi

[Juha Kouvalainen]

Ja vielä tuosta fontista:

Kaikista pahinta on käyttää Comic Sans -fonttia joka on kamala (esim surullisen kuuluisassa Dragon Ballissa). Sen kustantajat valitsevat varmasti vain siksi kun sen nimessä on "comic".

Comic Sans on ruma ja kulunut - osin rumuus johtuu kuluneisuudesta - Windowsin vakiofonttina sitä on käytetty kaikessa reseptitulosteista kotisivuihin.

Mutta käsittääkseni suurin osa kotimaisista kännöskustantajista turvautuu käyttämään Phill Elliottin Comic Strip -ilmaisfonttia. Näyttääkö tutulta? Ainakin Whichbladen sivuilla tätä olen mielestäni nähnyt.

[Timo Ronkainen]

Phill Elliottin Comic Strip -ilmaisfonttia. Näyttääkö tutulta? Ainakin Whichbladen sivuilla tätä olen mielestäni nähnyt.

Enpäs tiedä. Tuosta näyttäs puuttuvan skandimerkit. Ääkköset siis. Eihän tätä suomalaiset voi käyttää.

Timo

[VesaK]

Hunt Emersonin riehakasta fonttia saa myös kotikäyttöön, ainakin miehen kotisivujen kautta:
http://www.largecow.demon.co.uk/

[Jukka Koivusaari]

Tosin eipä tuo mahdoton ajatus olisi tehdä kirjasinlaji, jossa jokaista kirjainta varten olisi muutama hivenen toisistaan poikkeava versio, joista sitten arvottaisiin satunnaisesti syöte. Tällä keinoin tekstistä tulisi paljon elävämmän, käsin kirjoitetun näköistä.

 Itse asiassa muistaisin nähneeni tommoisen . Nimi oli muistaakseni "Matisse"( tjsp.  saatan muistaa täysin väärin). Haparoivia tikkukirjaimia. "Isolla" ja "pienellä" sai vähän eri näköisiä.

Toinen melkeen yhtä hyvä on tässä käytetty 'Litterbox':
http://www.kolumbus.fi/jik/strip_v.htm
 -kirjaimia on vaan yhdenlaisia mutta niin suttusia , että käsin tehtyä osaa ei juuri erota koneellisesta.
( pahoittelen kuvan laatua, kutistetun kopion kutistettuja kopioita oli samalla arkilla useita, en jaksanut skannata originaaleja yksitellen )

 Ja ainahan tekstin voi muuttaa bittikartaksi ja ajaa jonkun hienovaraisen lammenpintavärinä-suodattimen läpi.

[Palonen]

Hannele Kivilahti, tuo Pekka Mannisen nainen, textaa sillee, että mulle tulee hyvä mieli.

Ja Englannissa on vaikka kuinka kauan textaillut Tom Frame, joka tekee helposti luettavaa ja tunnistettavaa jälkeä.

US markkinoilla.... paha sanoa, en osaa sanoa, ei tule oikee ketää mieleen.

[Rac]

Muistat oikein. Matisse on Word 2000:ssa ja uudemmissakin kait.

Ei ainakaan XP:stä löydy...

[tertsi]

Giraudin tekstaus on eleganttia, mutta myös mukavasti pompahtelevaa. Parasta!!

Suomessa Tintit on tekstattu hyvin, onkohan se tämä edellä kehuttu Aaltonen?

[Veli Loponen]

Itse asiassa muistaisin nähneeni tommoisen . Nimi oli muistaakseni "Matisse"( tjsp.  saatan muistaa täysin väärin). Haparoivia tikkukirjaimia. "Isolla" ja "pienellä" sai vähän eri näköisiä.

Minä en ainakaan vielä ole huomannut, että Matissessa vaihtuisi randomisti noi kirjaimet. Onhan siinä isot ja pienet vähän eri muotoiset, mutta pitäisi itse vaihdella koko ajan kirjaimien kokoa shiftin kanssa...

[Timo Ronkainen]

Suomessa Tintit on tekstattu hyvin, onkohan se tämä edellä kehuttu Aaltonen?

Raimo Aaltonen hyvinkin. On jo eläkkeellä, mutta tekstaa vielä fonttina: Sanoma käyttää monissa sarjoissaan.

Timo

[kaltsu]

Heikosen Kari tekstaa hemmetin hyvin.

[Lurker]

<snip>
Suomessa Tintit on tekstattu hyvin, onkohan se tämä edellä kehuttu Aaltonen?

Paras tekstaus suomalaisissa Tinteissä oli niissä 60-luvun kovakantisissa, joissa oli lähes yksi yhteen sama tekstaustapa kuin alkuperäisissä.

Muistan nähneeni joskus jossain päivälehdessä arvostelun Raymond Briggsin jostain albumista (olisikohan ollut Herrasmies Jim) ja arvostelija runttasi suomalainen painoksen törkeä huonon tekstauksen.  Eipä ollut huomannut, että tekstaaja oli huolellisesti valinnut saman naivistisen haparoivan käsialatyylin kuin alkuperäisessä.

Ja kyllä se ladottu teksti sopii hyvin, joskus tekstaustakin paremmin.  Tästä hyvänä esimerkkinä vaikkapa Aku Ankka -lehti.