Joo. Kaspar Keskiyö oli hyvä. Valitettavasti kirjastosta löytyi vain eka osa.
Toivottavasti löytyy jostain jatkoa...
Ja siinä kävi niin että neljästä osasta suomennettiin vain kolme.
Ai, tuota en tiennytkään. Ei sitten joku sattuisi tietämään, mitä siinä viimeisessä osassa sitten tapahtui? Kolmososa kun muistaakseni (siitä on kauahkon aikaa kun viimeksi luin nuo) päättyi kuitenkin "hyvin", eli siten että olisin voinut uskoa sen olevan koko homman loppu. Vaikka jäihän siinä jotain lankoja ilmaan, se on totta.
Enemmän ketjun alkuperäisestä aiheesta, itse luin Kazuo Koiken ja Goseki Kojiman
Lone Wolf and Cub-sarjan viimein loppuun tällä viikolla, ts. osat 14-28 (Dark Horsen laitos) pokkareista. Kun tuli sellainen pakkomielteenomainen "Nyt hankit ja luet sarjan loppuun viimein" - tunne, niin annoin periksi itselleni.

Loppu oli jopa pieni yllätys, olkoonkin "looginen", jos ko. sanaa nyt voi yleensä käyttää puhuttaessa eeppisestä sarjakuvasta. Kuitenkin, vaikka painotus muuttui lopussa intensiivisempään henkilökuvaukseen verrattuna alkupäähän, kun vierailevat hahmot muuttuivat tiuhempaan, niin toiston alkoi jo pikkuhiljaa huomata, ja loppua odotti. Kuvaus oli kuitenkin hienoa ja eläväistä, jos unohdetaan koko homman absurdius. Tosin siltikin yhteiskunta jäi hieman etäiseksi ja sekavaksi tilkkutäkiksi, oli vaikea muodostaa kunnollista kokonaiskuvaa. Tähän varmaan vaikuttaa se, etten tunne Japanin Edo-kauden historiaa juurikaan. Mutta saipahan edes jonkunlaisen kuvan, pitänee etsiä kirjallisuutta aiheesta lisää.
Vaikka pidinkin sarjasta, niin taisin vetää sitä nyt yliannostuksen, enempää ei olisi es pystynyt lukemaan enää. Mutta pitää vielä lukea koko sarja läpi yhteen putkeen joskus parin kuukauden päästä, ja katsoa miltä silloin maistuu, noin vertailun vuoksi.