Syvin ajatus mitä olen ottanut sarjiksista, lienee "Itsemurha on luovuttamista", joka tuli esiin 1996 vuoden hämiksistä, ben reilyn ajatuksista.
Muutenkin Marvel on inspannut, ja pistänyt pohtimaan filosofisia ajatuksia, joita tämä saakelin manga-buumi ei ole vielä kertaakaan aiheuttanut. (Tosin eihän niissä chosen one, räiskintää & rytinää ja vähän huumoria joukkoon meiningillä menevissä sarjiksissa olekaan mitään ajatusta. Ja kun sitä on, se on jo aikaisemmin tehty.)
Aku Ankka on minunkin listalla. Ja kyllä ne Lassit ja Leevitkin on pistänyt miettimään, että miksi helkkarissa pitää aina olla niin pirun aikuinen? (Samalla selittyi se, että miksi se MINUN kopterihattuni tuli myöhässä. =( )
Viivi ja Wagner, Tenavat, Häjyt (Älkää kysykö mitä!

) ja monet muut strippisarjakuvat ovat myös herättäneet jotain.